Palstalla tuntuu olevan monenlaista tuhnua, suhnua, tuularia, muulia jne. Tässä omat kommenttini mausteeksi lama/taantuma -pohdiskeluun.
Talous on uskoa ja ennusteet luovat sitä. Esitän tässä taysin spekulatiivisen ja erittäin paljon yksinkertaistetun syy-seuraus -ketjun, joka voisi päteä esim. suomalaiseen vientikonepajaan:
työntekijän työllisyys tilauksen peruutus -> nopea tilauskannan häviäminen -> kapasiteetin sopeuttaminen -> kotimaisen kysynnän ja tulotason nopea heikentyminen -> lusikat jakoon ylisuurten lainojen edessä -> asuntojen ylitarjonta -> hintatason lasku...
Pörssikurssit, korkotasot jne. ovat pääosin vain(tärkeitä) heijasteita reaalitalouden tapahtumista tai odotettavissa olevista tulevista tapahtumista.
Olisi ehkä parempi katsella ympärille ja yrittää ymmärtää mitä oman mikromaailman ulkopuolella tapahtuu. Kannattaako ottaa niin suuri asuntolaina, että sen lyhentämiseen menee nykytuloilla yli 15v? Kannattaako pikavipillä maksaa pikaisia menoja tai aiempaa velkaa? Onko työpaikkani ikuinen?
Tuntuu, että ainakin osalla kirjoittajista ei ole mitään kokemusta viime "rommauksesta". Toki maailma on muuttunut sitten -90 luvun alun, mutta muutamia yhteisiäkin piirteitä on:
- perheiden voimakas velkaantuminen
- sosiaaliset ongelmat, alkoholismi, työuupumus -> suhteet lujilla
- yritysten liian kova tekemisen tahti: toimituskyky ja laatuongelmat, uutta ja osaamatonta porukkaa paljon myös toimihenkilöissä, joudutaan keksimään samaa pyörää yhä uudelleen
- "häviäjät" eivät tienneet tulevaa kohtaloaan, koska uskoivat tekemisiinsä mm. valuuttavelkaisina yrittäjinä
- pankkien vakavaraisuus riippuu "isoista käsistä": riskien hajauttaminen voi lopulta olla varsin näennäistä "asunto 70% vakuutena"
Nousut ja laskut ovat loppujen lopuksi "pyrähdyksiä". Nousuissa usko kasvaa ja todennäköisesti tuotetaan jotain oikeasti tärkeää. Loppuvaiheessa kysynnän syyt karkaavat aina vain kauemmaksi arkielämästä. Kuka tarvitsee kultaa niin paljon, että sen hinta on ennätystasolla, yli 900 USD/unssi? - Intian ja Pakistanin koruteollisuus tuskin niin epätoivoisesti... Sitten joku päättää, että eihän tässä ole järkeä.
Laskussa taas vahvistetaan pudotuksia ryhtymällä varovaiseksi ja odottamalla huomista parempaa tarjousta. Jossain vaiheessa, mitä ei välttämättä edes huomata, alkaa tarpeellisista tuotteista kysyntä kasvamaan, tulot paranevat, rahaa riittää, kysyntä kasvaa...
Jännäähän tässä on se, että ajoitus tulee kaikille aina yllätyksenä!
Mitä gurut ( muut tuhnut, tuularit, muulit ja mitä niitä olikaan) sanovat tälläisestä kotitalouspohdiskelusta?
Kansantaloustiede on ihmeellistä! Niin ja piti sanomani, että vuokralla viihtyy paremmin kuin taivasalla.
Talous on uskoa ja ennusteet luovat sitä. Esitän tässä taysin spekulatiivisen ja erittäin paljon yksinkertaistetun syy-seuraus -ketjun, joka voisi päteä esim. suomalaiseen vientikonepajaan:
työntekijän työllisyys tilauksen peruutus -> nopea tilauskannan häviäminen -> kapasiteetin sopeuttaminen -> kotimaisen kysynnän ja tulotason nopea heikentyminen -> lusikat jakoon ylisuurten lainojen edessä -> asuntojen ylitarjonta -> hintatason lasku...
Pörssikurssit, korkotasot jne. ovat pääosin vain(tärkeitä) heijasteita reaalitalouden tapahtumista tai odotettavissa olevista tulevista tapahtumista.
Olisi ehkä parempi katsella ympärille ja yrittää ymmärtää mitä oman mikromaailman ulkopuolella tapahtuu. Kannattaako ottaa niin suuri asuntolaina, että sen lyhentämiseen menee nykytuloilla yli 15v? Kannattaako pikavipillä maksaa pikaisia menoja tai aiempaa velkaa? Onko työpaikkani ikuinen?
Tuntuu, että ainakin osalla kirjoittajista ei ole mitään kokemusta viime "rommauksesta". Toki maailma on muuttunut sitten -90 luvun alun, mutta muutamia yhteisiäkin piirteitä on:
- perheiden voimakas velkaantuminen
- sosiaaliset ongelmat, alkoholismi, työuupumus -> suhteet lujilla
- yritysten liian kova tekemisen tahti: toimituskyky ja laatuongelmat, uutta ja osaamatonta porukkaa paljon myös toimihenkilöissä, joudutaan keksimään samaa pyörää yhä uudelleen
- "häviäjät" eivät tienneet tulevaa kohtaloaan, koska uskoivat tekemisiinsä mm. valuuttavelkaisina yrittäjinä
- pankkien vakavaraisuus riippuu "isoista käsistä": riskien hajauttaminen voi lopulta olla varsin näennäistä "asunto 70% vakuutena"
Nousut ja laskut ovat loppujen lopuksi "pyrähdyksiä". Nousuissa usko kasvaa ja todennäköisesti tuotetaan jotain oikeasti tärkeää. Loppuvaiheessa kysynnän syyt karkaavat aina vain kauemmaksi arkielämästä. Kuka tarvitsee kultaa niin paljon, että sen hinta on ennätystasolla, yli 900 USD/unssi? - Intian ja Pakistanin koruteollisuus tuskin niin epätoivoisesti... Sitten joku päättää, että eihän tässä ole järkeä.
Laskussa taas vahvistetaan pudotuksia ryhtymällä varovaiseksi ja odottamalla huomista parempaa tarjousta. Jossain vaiheessa, mitä ei välttämättä edes huomata, alkaa tarpeellisista tuotteista kysyntä kasvamaan, tulot paranevat, rahaa riittää, kysyntä kasvaa...
Jännäähän tässä on se, että ajoitus tulee kaikille aina yllätyksenä!
Mitä gurut ( muut tuhnut, tuularit, muulit ja mitä niitä olikaan) sanovat tälläisestä kotitalouspohdiskelusta?
Kansantaloustiede on ihmeellistä! Niin ja piti sanomani, että vuokralla viihtyy paremmin kuin taivasalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luettelo lamoista ja taantumista:
1900-luku
Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen taantuma - vakava hyperinflaatio Euroopassa ja ylituotantoa Yhdysvalloissa
Suuri lama - 1929 ... 1930-luvun loppu, pörssiromahdus, pankkikriisi, protektionismin lisääntyminen ja vääränlaiset investoinnit Yhdysvalloissa ja fasismin nousu Euroopassa sytyttivät maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja Franklin Delano Rooseveltin politiikka toisen laskusuhdanteen 1937–1938
Öljykriisi - 1973, OPECin öljysaarto yhdistettynä korkeisiin USA:n hallituksen menoihin Vietnamin sodan takia johti stagflaatioon Yhdysvalloissa
Vuoden 1979 energiakriisi - 1979 ... 1980, Iranin vallankumous nosti nopeasti öljyn hintaa Yhdysvalloissa
1980-luvun alun taantuma - 1982 johtui tiukasta Yhdysvaltain inflaation hallintaan tähdänneestä rahapolitiikasta terävästä korjausliikkeestä edellisen vuosikymmenen inflaatioon
1990-luvun alun lama - 1990 ... 1993, löysä rahapolitiikka, investointien tehottomuus, pankkikriisi, valuuttakriisit, Neuvostoliiton hajoaminen ja verojen alentaminen aiheuttivat tämän Suomessa syvän laman, joka vaikuttaa vielä nykypäivänäkin eräissä asioissa.
Japanin taantuma - 1991 ... 2004, kiinteistökuplan puhkeaminen ja talouden tehottomuus Japanissa jäädyttivät maan huikean kasvukauden
Aasian talouskriisi - 1997, Thaimaan valuuttaromahdus tuotti vahinkoa monien Aasian maiden talouksille
2000-luvun alun taantuma, IT-kuplan puhkeaminen johti suhteellisen heikkoon taantumaan länsimaissa
##########################################
Onkohan ihmiset oikeasti tyhmiä vai minä vain pessimisti heidän suhteensa?
Pieneltä tuntuvilla asioilla voi olla yllättävän suuria vaikutuksia. Veikkaan, ettei tarvitse kauaa odotella esim. Nokian "tekevän metsäteollisuudet". Muutama signaali on jo saatu ja ehkäpä lisää tulee.
On myös aika huolestuttavaa ja toisaalta hupaisaa seurata keskustelua USA:n ongelmista. "Jatkuva velaksi eläminen kostautuu nyt", mutta Suomessa vastaavaa ei mitenkään voi sattua. Jaa, miksei? Suomen kotitaloudet (jotka sitä kulutusta ja kulutukseen perustuvaa taloutta pyörittävät) eivät koskaan ole olleet yhtä velkaisia.
Nuo ovat suurta lamaa lukuunottamatta tapahtuneet elinaikanani,joten eivät ne mitään maailmanloppuja ole. Kyllä niistä selviää.
historiallista analyysia ameeriikan näkökulmasta:
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/2008/01/31/optimistisia-uutisia-yhdysvalloista/
"Optimistinen viesti on USA:n talouden hämmästyttävä kestokyky. Vuoden 1987 pörssiromahduksella, vuoden 1998 finanssipaniikilla ja vuosien 2000-2001 teknotuholla on yhteinen piirre: keskuspankki Fed pystyi helpottamaan tilannetta."