Viimeisilläni raskaana eli lapsi tulossa maailmaan näinä päivinä,noh asumme mieheni kanssa eri asunnoissa mutta lähellä toisiamme ainakin toistaiseksi ja nyt ainakin minun osaltani alkaa mitta olla niin täynnä että voi kyllä unohtaa yhteiselon jos tämä on meno.
Kaikkea paskaa saanut tämän suhteen ja varsinkin raskauden aikana kokea en jaksa edes mennä yksityiskohtiin.
No tänään oli lähtö sairaalaan lähellä ja siis saattaa olla nyt yölläkin ajankohtaista sillä suppareita tulee kokoajan ja limatulppakin irronnut,mutta miestä ei saa kiinni.
En ole saanut koko iltana kiinni,ties missä taas menossa ja aamulla varmaan selityksenä "nukahdin sohvalle" tai puhelin jäi duuniin tai muuta vastaavaa vaikka totuus on että hän on ulkona bilettämässä tai jonkun hempukan kanssa viettämässä iltaa.
Äitini ja hänen siskonsakin soittelivat pitkin iltaa hänelle tuloksetta ja tässä on mies joka kerjäsi ja aneli minua tekemään hänen kanssaan lapsen. Lupaili vaikka mitä jos teen lapsen hänelle että on aina tukena ja blaah blaah blaah,kuka ääliö mies lähtee ulos kun tietää että viimeistään viikonloppuna pitää mennä sairaalaan synnyttämään ja että vauva voi tulla koska vain eikä edes vastaa puhelimeen.
Nyt on luottamus mennyt täysin tuohon mieheen ja vituttaa niin saamaristi ettette uskokaan. Olishan se pitäny arvata että yksin tässä ollaan loppuunasti sitten häntä kiinnostaa kyllä esitellä vauvaa kaikille ja kehuskella lapsellaan.
Vittu mikä äijä,esikoinenkin todella pieni..ei todellakaan ollut mukavaa kärsiä suppareista kun toinen pieni siinä vierellä ihan hädässä miettii onko äiti kunnossa ja silittää äitiä kun isää ei saada kiinni mistään...
Näin meillä,toivottavasti muilla ihmisillä paremmin.
Ehkä saan nyt unta kun olen päässyt purkamaan tätä vitutusta...
Kaikkea paskaa saanut tämän suhteen ja varsinkin raskauden aikana kokea en jaksa edes mennä yksityiskohtiin.
No tänään oli lähtö sairaalaan lähellä ja siis saattaa olla nyt yölläkin ajankohtaista sillä suppareita tulee kokoajan ja limatulppakin irronnut,mutta miestä ei saa kiinni.
En ole saanut koko iltana kiinni,ties missä taas menossa ja aamulla varmaan selityksenä "nukahdin sohvalle" tai puhelin jäi duuniin tai muuta vastaavaa vaikka totuus on että hän on ulkona bilettämässä tai jonkun hempukan kanssa viettämässä iltaa.
Äitini ja hänen siskonsakin soittelivat pitkin iltaa hänelle tuloksetta ja tässä on mies joka kerjäsi ja aneli minua tekemään hänen kanssaan lapsen. Lupaili vaikka mitä jos teen lapsen hänelle että on aina tukena ja blaah blaah blaah,kuka ääliö mies lähtee ulos kun tietää että viimeistään viikonloppuna pitää mennä sairaalaan synnyttämään ja että vauva voi tulla koska vain eikä edes vastaa puhelimeen.
Nyt on luottamus mennyt täysin tuohon mieheen ja vituttaa niin saamaristi ettette uskokaan. Olishan se pitäny arvata että yksin tässä ollaan loppuunasti sitten häntä kiinnostaa kyllä esitellä vauvaa kaikille ja kehuskella lapsellaan.
Vittu mikä äijä,esikoinenkin todella pieni..ei todellakaan ollut mukavaa kärsiä suppareista kun toinen pieni siinä vierellä ihan hädässä miettii onko äiti kunnossa ja silittää äitiä kun isää ei saada kiinni mistään...
Näin meillä,toivottavasti muilla ihmisillä paremmin.
Ehkä saan nyt unta kun olen päässyt purkamaan tätä vitutusta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
meillä myös pieni esikoinen, l.a. tosin vasta maaliskuussa. mies ei ole tukenut yhtään raskauden aikana, koska toinen lapsi ei ole suunniteltu eikä mies sitä missään vaiheessa halunnut. nyt mies on ollut matkoilla jo kauemman aikaa, pitäisi tulla takaisin ennen l.a, mutta aika yksin tässä kanssa ollaan. myös kova vitutus kun ei voi omaa napaansa pidemmälle nähdä ja ajatella, sain viikonloppuna kuulla häneltä että aikoo vielä tänä vuonna muuttaa pois meidän luota töiden takia. minun ja lapsien kohtalo ei häntä ilmeisesti paljon kiinnosta.
että tällaista meillä... toivottavasti pääset turvallisesti synnyttämään ja kaikki menee hyvin. voimia!!
Äijä soitti nyt ja kertoi olleensa dokaamassa työnsä puolesta ja että hänen mielestään ei ole mitään anteeks pyydettävää että oli kännissä eilen kun olisin häntä tarvinnut..eikö ne asiakkaat sitten ymmärrä jos mies sanoo että nainen viimeisillään raskaana ja nyt ei voi alkoholia juoda...ei ilmeisesti..
Olis voinut edes vastaa siihen vitun puhelimeen mutta joo aika selväks teki etten minä tai lapsi merkitse hänelle mitään.
Lopetti puhelunkin kesken ja sanoi että hänellä on nyt tapaaminen eikä jaksa puhua asiasta just nyt.
Minun puolestani tämä suhde oli tässä ja lasta hänen on turha minun kauttaan lähteä tapaamaan,saa sitten lastenvalvojan kanssa sopia asioista mikäli koskaan käy edes tunnusttusta tekemässä.
Imoittipa vielä mailitse minulle että aikoo nyt keskittyä omaan elämäänsä ja minun tulisi ilmoittaa kun hän saa lasta tavata..
"dokaaminen kuuluu duuniin,keskittyy omaan elämään" samassa lauseessa lapsen tapaamisen kanssa on minusta aika älytöntä. Ihan sekaisin koko tyyppi..
Mitä jos masennun täysin enkä kykene lasta hoitamaan niin varmaan se ottaa lapsen itselleen koska haluaa elää omaa elämää,ois miettiny sitä silloin kun haukkui minua moraalittomaks huoraks kun halusin abortin,olin kuulemma moraaliton lapsen tappaja ja itsekäs kun en halunnut lasta mut nyt on osat kääntyny.
oli vastaavanlainen tilanne,odotin toista lastamme viimeisilläni (esikoinen oli tuolloin n.1,5v) kun mieheni äiti yllättäen kuoli.olimme kaikki shokissa ja järkyttyneitä ja mieheni rupesi dokaamaan rajusti.Anoppi oli meille kaikille todella rakas ja läheinen ja tilanne oli aivan kauhea,minulla oli laskettu aika viikon päästä.mieheni aloitti monta päivää kestäneen juomisen ja laskettunapäivänä oli myös baarissa dokaamassa.synnytys alkoi tietysti juuri silloin,ja en saanut miestäni kiinni.sukulaistyttöni jäi meidän vanhemman muksun kanssa meille kotiin kun yksin hyppäsin taksiin ja kurvasin sairaalaan.loppujen lopuksi sukulaiset sai äijän kiinni ja se kuitenkin kerkesi sairaalaan ennen loppuhuipennusta,siis ponnistusta ja vauvaa.pienessä pöhnäs oli mutta kuitenkin tuli.koko toi aika oli ihan kamalaa,vauva oli 4pvää vanha kun päästiin ekoihin "sukujuhliin",mummin hautajaisiin.monesti tulee itku kun miettii tota kaikkea,siinä kyllä tuli melkein kuolema ja syntymä käsikädessä.muistan hyvin sen kun ajattelin että oma mies ei ehkä tuu synnytykseen kun on baarissa ja että hänelle ilmotan ekana vauvan syntymästä.onneksi kuitenkin ehti mutta kuitenkin kaikki se aika on mielessä tosi surullisena aikana,monet itkut itketty kun kaikki meni pieleen ja ihan yhtäkkiä!kaikesta me ollaan kuitenkin selvitty vaikka aina se ei siltä tuntunut ja aikaa kaikki vie,surutyö varsinkin. toivon että sullakin menisi loppujen lopuksi kaikki hyvin,voimia ja tsemppiä synnytykseen:)