Ymmärtääkseni ositettavan omaisuuden arvo määräytyy osituspäivän mukaan. Ositettavan omaisuuden ja velkojen määräytymishetki on avioeron vireilletulopäivä, olenko oikeassa tähän asti? Entä pienemmät erät, kuten omalla tilillä olevat rahat jne.kumman päivän mukaan mennään, ositushan voidaan tehdä pitkänkin ajan kuluttua, rahaa ehtii tulla ja mennä monta kuukautta ellei kauemminkin? Onko joku maan tapa, miten vaatimus puolisolle osituksen tekemisestä tehdään, kirjallisenako?
osituksesta vielä
6
894
Vastaukset
>
Juuri näin, jos kyse omaisuudesta jonka arvo muuttuu ositusperusteen syntymisen jälkeen... kuten auton, talon, pörssiosakkeiden tms.
>
Jokseenkin noin ... määräytymishetki on päivä jona I-vaiheen avioerohakemus saapunut kärjäoikeuden kansliaan (siis jo ennen kuin harkinta-aika on alkanut). Silloin todetaan että osituksessa on 1 kpl. taloa, 2 kpl. autoa, 1000 kpl Nokian osaketta, säästötili jolla ao. päivänä rahaa 12567 EUR ja osamaksusopimus jonka saldo -8597 EUR.
>
Aivan, ja silloin kaivetaan ao. päivän tili ja luottotiedot ... ei ole kovin monimutkainen harjoitus. Tietenkin voi nopeuttaa sitä ottamalla ne itse talteen, kun erohakemus jätetty. Jos yo. keksityt saldot olisivat sinun, ei olisi merkitystä jos tililläsi olisi miljoona kun ositusta tehdään, tai velkasi olisi maksettu pois (yo. summat olisivat vaikuttamassa nettovarallisuuteesi). Vastaavasti, jos olet myynyt puolet Nokian osakkeistasi ja ryypännyt rahat, on osituslaskelmassa edelleen omaisuuttasi korottamassa EUR summa jonka saisi kun myisi 1000 kpl. Nokian osakkeita päivänä kun lopulta sen osituksenne teette.
>
Ei ole, koska kysmys yleensä on siitä että eronneet puolisot sopivat tai toteavat avioliittonsa päättyneen (tai jo harkinta-aikana olevan siinä jamassa) ja olisi aika hoitaa ositus ja omaisuuksien erottelu. Sitten katsotaan kalentereista sopiva päivä, ja mahdollisesti sovitaan juristille aika, jotta saadaan sovitut asiat sorvattua asiallisen ositussopimuksen muotoon.
Jos riitelyksi menee, kannattaa aloittaa sillä että "sinun ja minun" juristit keskustelvat (tai te "nelistään") kuinka olisi viisainta edetä osituksen kanssa jotta saavutetaan laihakin sopu ... ja olisiko paikallaan sovitella jotakin kohtaa.
Ellei siitäkään huolimatta asia etene sopimukseen, niin silloin viimeinen (ja kallein) keino on hakea kärjäoikeuden määräämää pesänjakajaa... jos tähän asti menty, niin juristisi hoitaa asiaa eteenpäin...- uunona
Kiitokset M36 selventävästä vastauksesta. Varmuuden vuoksi varmistaisin vielä, että kun puhutaan harkinta-ajasta, tarkoitetaanko silloin 1-vaihetta vai 2-vaihetta?
- setä-mies
uunona kirjoitti:
Kiitokset M36 selventävästä vastauksesta. Varmuuden vuoksi varmistaisin vielä, että kun puhutaan harkinta-ajasta, tarkoitetaanko silloin 1-vaihetta vai 2-vaihetta?
Harkinta-aika alkaa, kun ykkösvaiheen hakemus on saatettu puolisolle tiedoksi tai jättöpäivästä, jos hakemuksessa on kummankin puukstaavi.
- Yksi Eroava
uunona kirjoitti:
Kiitokset M36 selventävästä vastauksesta. Varmuuden vuoksi varmistaisin vielä, että kun puhutaan harkinta-ajasta, tarkoitetaanko silloin 1-vaihetta vai 2-vaihetta?
Harkinta-aika alkaa joko siitä päivämäärästä, jolloin puolisoiden yhdessä allekirjoittama hakemus on saapunut käräjäoikeuteen (so. se on tullut vireille käräjäoikeudessa) TAI se päivämäärä, jolloin yksin haettu avioero on saatettu sille toiselle puolisolle tiedoksi.
Käytännössä harkinta-ajalla tarkoitetaan nimenomaan I-vaihetta. Vasta kun harkinta-aikaa on kulunut 6kk, voi hakea lopullista eroa (jättää siis II-vaiheen hakemuksen). Tämä on kuitenkin tehtävä ennenkuin 12kk on kulunut harkinta-ajan alusta, muuten ero raukeaa ihan omia aikojaan.
Harkinta-ajalla ja osituksella ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ositus voidaan tehdä aikaisintaan sen jälkeen, kun ero on tullut vireille käräjäoikeudessa, muuta aikaa lainsäätäjä ei sille ole määrännyt. Siis osituksen voi tehdä harkinta-aikana tai sen jälkeenkin kun käräjäoikeus on II-vaiheen hakemuksen pohjalta tuominnut puolisot avioeroon. - nainen 48
Olemme eroamassa hyvässä sovussa mieheni kanssa. Sovimme jo keskenämme miten omaisuuden jaamme. Onko tästä kaikesta pakko tehdä vielä jonkinlainen virallinen paperi ?
nainen 48 kirjoitti:
Olemme eroamassa hyvässä sovussa mieheni kanssa. Sovimme jo keskenämme miten omaisuuden jaamme. Onko tästä kaikesta pakko tehdä vielä jonkinlainen virallinen paperi ?
Jos kerran asiat sovussa menee, niin voiko olla helpompaa siinä tilanteessa laatia (laadituttaa) asianmukaista ositussopimusta? Ei laki vaadi kirjallista työ- tai vuokrasopimustakaan, mutta vain typerys jättää niitäkään suullisen sopimuken asteelle...
SIIS, ei ole pakkoa tehdä kirjallista ositussopimusta. Paitsi jos ositussopimuksella toinen esim. lunastaa talon itselleen ... silloin tarvitaan mm. uusien lainhuutojen hakemiseen.
Kirjallinen ositussopimus jossa muotoseikat oikein, todistajien nimet alla, ja kummallekin osituksen "kohteelle" omat kappaleet ... silloin vältytään tilanteesta jossa toinen vuosien päästä "unohtaa" sen suullisen osituksen ja keksii vaatia ositusta takautuvasti (vaikka oikeusteitse)...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273623- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362304Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72067Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381539
- 141342
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661285Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451275