Onko täällä kellään kokemuksia aurinkoenergiasta tai tuulivoimasta? Meillä on 180m3 omakotitalo joka lämpeää maalämmöllä (Lämpöässä T10). Sähkön kulutus on 22000kWh/vuosi. Olemme miettineet uusituvan energian lisäämistä ja samalla energiakulujen pienentämistä. Aloin kysellä aurinkokeräimistä tarjouksia ja laskiessa kustannukset kuoletuvat vasta n.13v päästä (tällä energian hinnalla). Tällä hintatasolla ei juurikaan ole kannattavaa lähteä ostamaan keräimiä jos säästö on vuodessa n.300€ (Laskemista puuttui vielä asennustyön hinta). Lämpöpummpu vie yllättävän paljon lämpöä lattialämmitystalossa. Onko teillä järkeviä ehdotuksia mikä muu olisi järkevä energiatuotomuoto jonka pystyy kuolettamaan n 5v:ssa että hankinta on järkevää?
Aurinkoenergia edullisin energia?
tks
305476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
sekä saha ja kirves. Siinä se halpa lämpö on. Tosin metsää ei voi kuolettaa. Sen arvo senkun kasvaa.
Jos vaikkapa ostaa 10 ha taimikkoastella olevaa metsää, jonka hinta on haarukassa 10-15000 euroa. Sieltä tulevalla taimikonhoito- ja harvennuspuulla hyvinkin lämmittää talon. Samaan aikaan tuo sijoitettu pääoma(metsän hankintahinta) kasvaa reaalikorkoa 4-5% vauhtia. Eli jos vaikkapa vesikiertolämmitys jo valmiina, kannattaa kalliilla maalämpöinvestointikululla ostaa vaikkapa metsää. Väitän, että 30 vuoden päästä talonomistaja on huomattavasti varakkaampi ja samalla lämmittänyt talonsa.Jos vaikkapa jossain vaiheessa on sitten 10 ha vankkaa tukkimetsää, jossa 300 kiintokuutiota tukkipuuta/ha, on sen arvo nykypuunhinnalla noin 20000 euroa per hehtaari. Eli tässäkin, hieman vaivaa näkevä ihminen tekee tiliä. No sitten tukkimetsävaiheessa kyll riittää kateellisia.Lisäksi tulee lämmitettyä talo mitä egologisemmalla tavalla.
vaivatonta säästöä :) Meillä on kaksi varaavaa takkaa, metsää ja välilevyongelmista kärsivä emäntä (siis minä) ja mies taas tekee pitkää päivää ja käy kotona vain nukkumassa.. Toivomme siis pääsevämme hiukan helpommalla.
maalämmön pitäisi olla investointi, joka tuottaa niin halpaa energiaa, ettei mitään muuta enää kannata investoida. Mutta jostain syystä teillä menee kyllä aika paljon sähköä. Meillä on talossa 150m2 (huoneisto) ja menee suunnilleen sama kun lattialämmitysvesi lämmitetään suoralla sähköllä!
Jos minulla olisi talo mainitsemillasi parametreillä, sijoittaisin johonkin, millä selvittäisin energian kulutusta: erillinen sähkömittari maalämpökoneelle tai talon lämpökamerakuvaus vuotojen löytämiseksi. Tai sitten johonkin, joka auttaisi käyttämään enemmän maalämmön halpaa lämpöä: LTO jonka jälkilämmitys toimii kuumalla vedellä, pesukoneet joihin menee kuuma vesi.
Oletko tarkkaillut energian kulutusta päivittäin/viikoittain/kuukausittain? Jos teet sitä vuoden, se voisi paljastaa mihin sähkö oikein menee. Voi nimittäin olla, että sähkö meneekin esim. elektroniikkaan tai märkätilojen kaapelilattialämmitykseen ja silloin ei lämmitysinvestoinnit auta.
mihin tuo suuri sähkönkulutus menee. Eli suurin osa elektroniikkaan, valoihin, saunomiseen jne. Kuitenkin tuo maalämpöpumpun tarvitsema energia lämmityksessä on aika suuri. Tällä hetkellä on ongelmana lämmitysputkiston suojaputkien vuotaminen autotallin ja talon välillä. (Maalämpökeskus on autotallissa). Maavesi ajautuu nyt suojaputkeen ja viilentää vesiputkia ikävästi. Asuinneliöitä on tuo 180m3 mutta kokonais neliömäärä 250m3, joten kyllä sitä sähköä kuluu pakostakin. Talo on 8v vanha ja seinät ovat harvinaisen paksut jne. joten hukkaan sitä lämpöä ei kulu kuin lämmitysputkesta tällä hetkellä. Korjaus on hankalaa kun putkisto kulkee 3:ssa metrissä jne. Remontti pitää kuitenkin tehdä siitä huolimatta vaikka hankalaa onkin. Verraten tätä kulutusta siihen, että entinen koti oli 83m3 (lämmitys kokonaan sähköllä) ja kulutus oli sama 22000kWh, nykyinen on edullinen.
Nyt vaan olisi toivena että osa energiasta saataisiin auringosta, tuulesta tmv.
"Nyt vaan olisi toivena että osa energiasta saataisiin auringosta, tuulesta tmv."
Jos tilanne on tuo, niin miksi sitten mietit takaisinmaksuaikaa? Sille putkiremontille voit varmaan saada hyvän takaisinmaksuajan, mutta sen jälkeen kaikki lisä on lähinnä harrastustoimintaa.
Harrastamisen voi aloittaa vaikka tällä:
http://www.finnwind.fi/web-content/tuotteet.html
Ehdoton plussa on, että saat lämmön sijaan sähköä. Todellinen haaste onkin saada tuo syötettyä talon sähköverkkoon. Onnea matkaan!
Miksi en miettisi takaisinmaksuaikaa? Eikö se nyt ole kaiken peruste yleensäkin kaikkeen?? Mitä järkeä on maksaa kalliisti jostain lisävoimasta jos koneiston maksuaika on enemmän kuin käyttöikä? Haloo..
No suomennan asian vielä uudelleen. Haluaisimme kerätä luonnonenergiaa niin paljon kuin mahdollista ja niin edulisesti kuin mahdollista. Eli jos jokin luonnonvoima tuottaa riittävästi energiaa rakennushintaansa nähden, sen maksuaika on lyhempi jne. Eli mikä olisi edullisin ja tuottavin energianlähde? Tuo meidän 22000kWh ei kovastikkaan siitä putkiremontista pienene. Kyllä tuo kulutus on tavoissa, lämitettävissä neliöissä jne. Suurin yksittäinen kulutus on lämmityksessä ja jos siihen saa apua, se vähentää koko energiankulutusta jota haemme.
Ilmeisestikin olet ostanut maalämpölämmityksen sillä periatteella, että se maksaa itsensä 5 vuodessa takaisin. Aika hyvä myyjä ollut. Tuolla hinnankorotuksella olisit pystynyt maksamaan suorasähköä jopa 10 vuotta. Tuskinpa ehtii sinun elinaikanasi kuolettaa itseään nykyisillä energianhinnoilla. Kyllä sama myyjä myy sinulle aurinkolaitteetkin niin, että ne kuolettavat itsensä 5 vuodessa
Maalampöjärjestelmien kompressorit eivät paljoa yli 10 vuotta kestä. Aurinko paneeleissa ei tietääkseni ole yhtään rikkuvaa osaa, ja ainut mikä niisä voi mennä rikki on pumppu, ja sehän maksaa alle satasen. En usko, että nekään kovin usein hajoaa, ei ainakaan yhtä usein, kuin sinulla lattialämmityspumppu.Sitä en tiedä , kuinka herkkiä nuo säätimet ovat ukkoselle, mutta uskoisin, että silloin hajoaa kyllä pakastimet ja vastaavatkin, joten silloin otetaan korvaus kotivakuutuksesta.
Itselläni on suorasähkö, enkä ole ajatellutkaan muita siihen lisäksi. Jos kuitenkin laittaisin jotain lisää, en odottaisi mitään 5 tai edes 10 vuoden kuoletusta. Kyllä minä ajattelisin koko elinkaarta. Sinä olet ilmeisesti "mulle kaikki heti" sukupolvea, kun kuvittelet, että jotain saa 5 vuoden kuoletuksella. Jos sellainen olisi olemassa, kaikilla olisi sellainen.
En missään vaiheessa ole väittänyt, että maalämpöpumpun pitäisi kuolettaa itsensa takaisin. Koitappa lukea nyt aiheesta äläkä ymmärrä väärin. Olemme olleet maalämpöön erittäin tyytyväisiä, eikä pumpussa ole ollut mitään vikaa. Se on huoleton ja varmatoiminen. Putkisto josta puhun on aivan normaali suojaputki jonka sisässä kulkee vesijohdot taloon. Suojaputki on rikkoutunut jostain muusta syystä kuin maalämpöpumpusta. Olen ehkä juuri sitä sukupolvea joka tosiaan laskee mikä on järkevintä, sorry! Jos nyt haluan ostaa jotain lisäenergiaa jollain tavalla on minun asiani miten sen lasken. Systeemi jonka ajattelin ostaa pitää kuoletta aitsensä järkevänä aikana takaisin, ei 13 vuodessa (todellisuudessa töineen päivineen aika olisi n. 21,5 vuotta) Alkuperäinen kysymykseni oli että onko jollin kokemusta jne tästä tai muusta systeemistä joka olisi edullisempi. En tarvitse siis sinulta neuvoja miten ajattelen asiaa. Joten ei kannata edes kirjoittaa tänne jos et asiaa ymmärrä. Löydät varmaan jonkin muun palstan jossa voit toteuttaa itseäsi ;)?
Sorry vaan itsellesi. Edellinen oli minulta provo. Kuitenkin siinä oli osa myös totta.
En tarkoita: Mikset hyväksy lisäenergian hankintahintaa auringosta tai tuulesta?
Tarkoitan: Jos hyväksyt yhdessä lämmitysmuodossa pitkän kuoletuksen, mikset hyväksy sitä toisessa? Minun ajatusmailmani mukaan tuossa on ristiriita.
katsoimme että se on meille oikea ratkaisu ja niin se on ollutkin. Nyt tarkoitus on sada lisä (ei pääenergiaa) auringosta tai tuulesta. Tällä kertaa katson että koska eneimmäinen enrggiamuoto on pitkä kuolettaa, tälle lisälle en laske niin pitkää kuoletusaikaa. Mikä ihmeen kynnyskysymys tämä asia on monelle?
Vaikuttaa hiukan siltä, että lämmität taloa jollain muulla, kuin tuolla pumpulla. Pumpusta ei tule hyötyä kaikkien halogeenien ja muiden vimpaimien hukkasähkön vuoksi. Tuon kokoinen talo pitäisi toimia 10000 kw:n kulutuksella. Aurinkokeräin ei muuta asiaa miksikään.
aurinkokeräinrintamalla on timo jodat. www.y-energia.com. Kaverilla on aurinkolämpö elämäntapana, joten kannattaa tutustua.
Sinulla on siis 13 v jälkeen omaksi kuoletettu sydeemi, jonka uuden ostohinta on vähintään kominkertainen. Jos ajatellaan, että sillä on vielä vähintään toinen mokoma käyttöaikaa jäljellä, niin sen arvo olisi silloin vieläkin 1,5 kertainen ostohinnasta.
Tuossa 13 v:ssa ei ole asennuskuluja jne. Siihen on laskettu myös -15% energiaavustus (joka ei ole varmaa). Koneistolle tulee jo 13 v:ssa remontteja eikä sen käyttöikä ole niin pitkä että tuolla hinnalla sitä kannattaisi ostaa. Myyjätkin myönsivät tämän kun kyselin asiaa.
Jos tuossa on jo -15 %, niin silloin sinulla on vieläkin arvokkampi 13 vuoden kuluttua.
Minkä ne myyjät kertoivat menevän rikki ja kuinka nopeaan?
Ensin tietysti koitetaan myydä ja kerrotaan vaan kaikki hyvät puolet. Kun kerroin laskeneeni asiaa, sain vastauksen että olen oikeassa. Aurinkokeräimiä on monelaisia (kuparivastuksilla, alumiinilla tai tyhjiöputkistot jne). Yksi ehkä pelottavimmista rikkoutumisista olisi vesiputkiston hajoaminen (integroidussa mallissa, jossa kattotiilet poistetaan ja paneli asennetaan suoraan katolle). Kaikki mallit eivät sovellu hyvin Suomen ilmastoon. Jokaisella on tietysti oma näkemys omista ja kilpailijan systeemeistä. Tietysti kukaan ei pysty sanomaan eksaktia energiamäärää joka laitteistolla saadaan / vuosi. Uskon kuitenkin että eri valmistajilla olevat erityyppiset laitteistot keräävät energiaa joku toistaan paremmin ja joku toistaan heikommin. Toivoin saavani kommentteja systeemien käyttäjiltä tai joltain joka myy / asentaa monentyyppisiä laitteita ja osaisi kertoa mikä on paras vaihtoehto jne. Taidan kuitenkin luovuttaa asiassa kun suurin osa vastauksista on aiheen vierestä.
Mitä muita vikoja ilmeni?
Alumiinin kanssa voi kyllä putket rikkoutuakin, ne kun muodostavat sähkökemiallisen parin kuparin kanssa. Ei se silti taloa kastele, sillä laskin yhdessä keräimessä (n. 2 neliö) olevan alle litran nestettä. Öljyalan palvelukeskus kertoo sivuillaan, että tulevaisuudessa lähes kaikki keräimet tullaan integroimaan kattoon.
Tarkkaa energiamäärää ei voida kertoa. Vain jos pidät kuumaveden koko ajan juoksemassa, voit sen laskea. Silloin se on ilmoitettu teho x 1000 kWh (1000 kWh on Suomessa neliölle lankeava säteilymäärä keskimäärin vuodessa) Näin ei kukaan kuitenkaan koskaan tee, joten saatu hyöty on aina alle tuon. Eipä silti, olen kyllä nähnyt jonkun ilmoitettavan mainoksessan näin saadun luvun vuosituoksi.
Meille olisi tulossa 9,5m3 keräimiä. Katon kulma on n 30 astetta ja paras kulma on 45, joten integrointi ei ole meille järkevää. Lisäksi jos putkisto hajoaa korjaus on hankalampaa. Hyvä puoli on se, että kun keräimet intergoidaan ilma ei pääse viilentämään niitä takaa. Olisi vaan mukava saada tietoa käyttäjiltä, miten nämä ovat toimineet ja millaisia ongelmia on esiintynyt.
Et vastannut, mitä muuta rikkuvaa löytyy.
Vaikket integroisikaan, älä ala rakentelemaan mitään jyrkentäviä telineitä, tai jos rakennat, niin ota yhteys rakennesuunnittelijaasi. Lähes 10 neliön purje on aikamoinen rasitus kattorakenteille. Todennäköisesti joudut aika lailla tekemään vahvistuksia, että voit yösi nukkua rauhassa. Katon kaltevuus vaikuttaa Helsingin korkeudella: kokonaissäteily vuodessa 30 astetta on 1165kWh/neliö ja 45 astetta 1171 kWh/neliö. Aika pieni ero siis, mutta ero kuitenkin.
Kerroit tarjousten koskevan 9,5 neliötä. Kun vertaat tarjouksia, kannattaa huomata, että jotkut ilmoittavat neliöt reunasta reunaan mitaten, ja toiset taas sisällä olevan absorbtiopinnan mukaan. Taitaa tulla 10 % ero.
Naapuri teki vajaa 10 vuotta sitten itse keräimen suoraan katolle. Tai paremminkin taisi koota jonkun Raisiolaisen firman osista. Olin mukana nostamassa laseja ylös katolle. Ainakin siihen oli aika yksinkertaista laittaa lasit paikoilleen, enkä usko, että poiottaminenkaan on sen vaikeampaa, jos jotain täytyisi korjata.
Naapuri on kyllä ollut tyytyväinen, mutta hänellä onkin puukattila. Siinä ei varmasti synny säästöä, naapurilla kun on omaa harvennettavaa metsää, mutta aikaa ja vaivaa kuulemma säästyy.
kulmassa kun on lähes tasakatto ja harja etelään keräimet rosterista tehdyissä telineissä ja 7,5m2 sekä tuulelta suojaamaton länsi-pohjois ilmansuunta.
Kahden kesän kokemuksella en ole huomannut, että tuulen jäähdytyksellä olisi ollut merkitystä, kyllä se keräimien eristys on riittävä, mutta jos nyt jossain pitää olla tarkkana niin kuumanpään lähdön ja siinäolevan ilmakellon eristys, putkien umpisolumuoviset eristeet ovat riittävät kun ne "ujuttaa" putkien päälle ennen kuin viimeinen juotos tehdään.
Mikä aurinkokeräimissä voisi särkyä kun ei ole liikkuvia osia kuin kiertovesipumppu? Kupariputket kestää maailman tappiin hiukan kun vielä katsoo mihin koloon ne putket laittaa.
Minäkin olen puilla kylmänä kautena lämmittävä. mutta pidän niistä hommista "rokulia" osan vuotta,
se, että maksaako ne koskaan itseään takaisin en välitä hittojakaan, en ole saanut rahojani takaisin muustakaan remontista mitä olen talooni tehnyt ja lasken aurinkolämmityksen samaan remonttikategoriaan joka lisää asumismukavuutta.
Tyytyväinen ja vähän vahingoniloinenkin energianhintojen noustessa.
Aurinkoenergia kun on ilmaista ja ilmaisena pysyy.
Mistähän sinä tiedät, ettei tuulella ole ollut vaikutusta, oletko kokeillut myös suojata ja verrata suojaamattomaan? Vaikka olisitkin viitsinyt tuon tehdä, et ilman mittausta huomaa vielä 20 %:nkaan eroa. Vasta pitkässä seurannassa sen huomaisit.
Keräimissä on tavallisimmin 50 mm. villaeristys. Poistapa talostasi eristeitä, niin että tämän verran eristettä jää jäljelle, niin kyllä huomaat sisällä, milloin ulkona tuulee vähääkään.
Jos rakennetaan telineet, kannattaa ehdottomasti estää tuulen pääsy alapuolelle. Jos ei viitsi rakentaa tuulisuojaa, niin voihan sen tietysti korvata ostamalla yhden keräimen enemmän.
Kerrot itse viestissäsi, mitä tuuli vaikuttaa, vaikket sitä varmasti itse huomannut. Jos hyvän oikein asennetun tasokeräimen putkisto eristetään umpisolumuovilla, niin eriste sulaa takuu varmasti. Jos keräin on huono, tai väärin asennettu, ei eriste sula.
Rikkoontuvia osia periaatteessa on kaikki kuluvat ja liikkuvat osat ne putkistot saattavat hajota. Tyhjiöputkistot taas ei kestä ilmeisesti pakkasta jne. Tuo kaltevuuden säteilyero oli kyllä aika pieni, kiitos tiedosta! Joku on siis tarjonnut meille yhtenäistä 10m3 keräintä ja muut erillisiä pienempiä 5 kpl:tta (yht. 9,5m2). Olen aika tyhmä näissä asioissa mutta yritän oppia. Huom, olen nainen ;)
Rautakangenkin saa mutkalle, kun väärin käyttää, ja me itse muutumme maaksi vaikka kuinka panemme hanttiin.
Jos kerran olet nainen, olet myös vastaanottavaisempi uudelle tiedolle. Sinulla kun ei ole sitä ennakkoasennetta, että kyllä mies tietää. Muista kuitenkin, että voit olla vastaanottavaisempi myös väärälle tiedolle. Väärän tiedon jakajan tunnistaa kyllä yleensä ylisanoista tai toisten moittimisesta. Jos siis joku moittii sinulle kilpailijan laitteita ilman, että itsekin ymmärrät selityksen, kysy rohkeasti vastine asianomaiselta. Jos moite oli turha, niin sinä ja moitittu voitatte molemmat.
kaksikin kertaa, että eristeet suli vaikka tuo umpisoluinen olikin HT. laatua. Luulin sen johtuvan siitä kun automatiikka tilttas syystä tai toisesta ja lämmöt nousi anturin mittarin mukaan 174C asteeseen ja eristeen lämmönkestävyys on vain 120 astetta väitti myyjä. Se tulee ajankohtaiseksi tutkia hiukan noita eristysmatriaali vaihtoehtoja.
Olet varmaan oikeassa, että tuuli jäähdyttää en vaan ole huomannut sitä, kannattaa ilmeisesti nähdä vielä lisävaiva tuossa keväällä ja lisätä esim 10cm lisäeriste.
..ajatus että tyhjiöputkikeräin ei kestä pakkasta???
Kun keräinputkien sisällä on tyhjiö niin siellä ei siis ole mitään mikä reagoisi lämmönvaihteluun, tuolla perusteella juuri tasokeräin ei kestäisi pakkasta!?
Tällä sivustolla oli muistaakseni vastaus kysymykseesi
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article36089.ece
Jopa tyhjiökeräimen myyjä myönsi että ongelmia on ollut. Tällä hetkellä on testissä tässä lähistöllä kaksi erilaista keräintä. Aijon soitella ja kysellä mitä eroja on ja kumpi on parempi. Tuon tyhjiökeräimen tietoja saa luultavasti jo tätä talvena jos tätä talvea nyt talveksi voi kutsua.
...artikkelissa mainittu mitään tyhjiökeräimien talviongelmista, ohimennen sivuttiin muovisten keräinten ongelmia...
Minun myymien tyhjiökeräimien kanssa ei ole ollut pienimpiäkään ongelmia mitä pakkaseen tai talveen muutoinkaan tulee, joten ihmettelen jos jonkin muun valmistajan keräimillä on niitä ollut..ja mistä nuo ongelmat oikeasti johtuu?
Tyhjiökeräin on selkeästi parempi..muta kalliimpi,tasokeräimistäkin löytyy hyviä mutta silloin ei nekään ihan edullisia ole
Laitoin sen kiireessä. Luin kyllä asiasta jostain, mutta en muista enää mistä. Lisäksi olen kuullut asiasta, mutta sehän ei ole 100% varmaa, kun on kerran kuulopuhetta. Joku joka myi molempia Turun messuilla, myi mieluummin meille toista mallia kuin tyhjiökeräintä, koska kertoi sen olevan epävarma Suomen olosuhteissa talvella. Voi olla että tuote oli uusi myyjälle tms...
taisi olla muuten samainen myyjä. Meille he sanoivat, että pitää laittaa joku ihmeellinen kaksoiskierukkasysteemi, kun glykolia ei saa päästää käyttöveden kanssa tekemisiin. Onneksi löytyi toinenkin myyjä, joka näytti olevan asioista huomattavasti paremmin perillä. Heillä oli kuulema kokemusta tyhjiöputkikeräimistä Suomen olosuhteissa jo parin vuoden takaa ja hyvin ovat kuulema kestäneet. Taidamme kallistua tyhjiöputkiin. Niiden teho tuntuisi olevan kylmillä säillä parempi.Ja niitähän meillä riittää.....