Joskus viime vuonna uutisissa oli jostain läpimurrosta digikameroissa, joka tekee salamat tarpeettomiksi. Onko tämä jo tapahtunut, tai missä mennään?
Salama historiaan ???
onko jo tottaa
131098
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Apuvalo ei mene koskaan historiaan, jos halutaan oikeanvärisiä aitoja kuvia.
Onhan jo pitkään kuvattu UV ja IR kuvia, joissa ei tarvita näkyvää valoa lainkaan.
Salama on ollut historiaa siitä lähtien, kun aurinko keksittiin. Paitsi tietysti silloin, kun aurinko ei paista.
Muna vai kana?
tarvitaan salamaa auringonpaisteessakin.
joka alkaa olla historiaa viimeisten aktiivikäyttäjien lähestyessä maallisen vaelluksen päätepysäkkiä, on magnesiumjauhon possauttelu valaistustarkoituksessa. Vaan taitaa olla semanttinen kysymys, oliko se salama vai lyhytkestoinen nuotio?
käyttää enää salamalamppujakaan. Eikä X-kuutioitakaan ole hetkeen nähty.
Toisaalta nekin ovat periaatteessa pullotettua magnesiumia...eli samaa materiaalia.
Läpimurto kameroissa poistaa salaman tarpeen
Kodak on kehittänyt aivan uudenlaisen digikameroiden kuvakennon, joka matkii ihmisen silmän rakennetta. Lopputuloksena on läpimurto, joka parantaa herkkyyttä niin paljon, ettei salamaa kenties pian juurikaan tarvita. Ja keksintö saattaa tulla tavallisiinkin kamerakännyköihin vuoden parin sisällä.
Kodakin mukaan kuvakennojen herkkyys paranee 2-4-kertaiseksi uudella tekniikalla. Sen salaisuus piilee uudenlaisissa kuvapisteissä ja niiden asettelussa. Perinteisissä kuvakennoissa on sekaisin vihreitä, punaisia ja sinisiä kuvapisteitä, ja joista muodostuvat kaikki kennon pisteet.
Ihmissilmää matkimalla 2-4-kertaa parempi kenno
Kodakin uudessa kennossa matkitaan ihmissilmää, jossa valon kirkkauden havainnointi on yhtä lailla tärkeässä osassa kuin värien havainnointi. Tämän mallin mukaisesti Kodak lisäsi väripisteiden sekaan saman määrän yleispisteitä, jotka havainnoivat pääasiassa kuvan kirkkautta.
Näin kennon herkkyys paranee Kodakin mukaan ainakin kaksinkertaiseksi, mahdollisesti jopa nelinkertaiseksi. Toisin sanoen salamaa ei uusilla kennoilla tarvitsisi kuin harvoin, jos lainkaan. Välissä olevat värikennot ottavat talteen väri-informaation, ja laskevat yleispisteiden tietojen perusteella oikeanlaisen väripisteen myös niille kohdille. Lopputuloksena on teoriassa yhtä tarkka kuva kuin aiemminkin, mutta paljon herkempi digikamera.
Kyseessä on kuvakennojen perustekniikka, joka saattaisi digikameroja enemmänkin hyödyttää kamerakännyköitä. Kännykkään ei mahdu kovin suurta kennoa eikä linssiä, joten herkkyys on ollut erityisesti niiden ongelma. Kodakin keksintö saattaa jo vuoden parin sisällä tuottaa paljon parempia kamerakännyköitä.
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30767&tyyppi=1
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30767&tyyppi=1
...nörttipoikanäkökanta.
Valokuvaaja käyttää lisävaloa/salamaa kuvan kohteiden valaisun muokkaamiseen, siitä ei insinööreillä ole mitään käsitystä.
Eikö Pentax K20D kamerassa on tuollainen kenno?
Mitähän erikoista tai uutta tuossa "uutisessa" sitten on ?
Kennojen herkkyyttä on kasvatettu jo tähänkin mennessä. Jokaiseen nykyistenkin digikennojen pikseliin tulevalla valolla on perusominaisuuksina aallonpituus eli väri ja intensiteetti, joista intensiteetti rekisteröidään jokaisella pikselillä ja yksi osaväri jokaisella. Kodakin keksintö, mikä sitten onkin, ei tuo tähän asiaan mitään uutta.
Eikä tällä uutisella sitä paitsi ole salaman tai sen tarpeen kanssa juuri mitään tekemistä.
Salamalla hoidellaan valaistusta ja tulevaisuudessakin tulee olemaan kuvaustilanteita, joissa ei yksinkertaisesti luonnon valo riitä, vaikka minkälaisia kennoherkkyyksiä kehiteltäisiin.
En oikein ymmärrä, mitä tekemistä tuolla "Tietokoneen" artikkelilla on salaman kanssa. Kysehän on käyttökelpoisen herkkyysalueen kasvattamisesta ja sitähän tapahtuu koko ajan muutenkin. Sinänsä tuo on erinomaisen tärkeä ominaisuus vaikkapa luonto- ja urheilukuvaukseen. Ja onhan tuossa puolensa lomakuvissa ja perusräpsyissä. Mikäli pokkareiden herkkyydet kasvavat, kaipa useampi kuva otetaan ilman salamaa. Ja se on varmasti parempi, kuin pokkarin tai järkkärin heijastamattomalla salamalla luotu "peura autonvaloissa"-look.
Tuon sekoittaminen salaman käyttöön muuten on kuitenkin, kuten Can-On kirjoitti, nörttipoikanäkökanta.
Salama, tai oikeastaan valon kokonaisvaltainen hallinta on kokonaan toinen asia silloin, kun tahdotaan aidosti muokata kohteen valaistusta. Yksinkertaisimmillaan vastavaloon kuvattaessa täytesalamana. Monimutkaisimmillaan, no. Rajaa ei ole. Noin omista käytännöistä, vaikkapa muotokuvauksessa olen suosinut tyyliä, jossa kohteen takana oleva seinä tms. kajastaa omaa väriään ja kohde on valaistu vain toiselta puoleltaan, toisen puolen jäädessä kokonaan varjoon. Antaa aika dramaattisen lookin. Tuon saa suhteellisen helposti aikaan parilla salamalla, joista toinen valaisee taustan, toinen itse kohteen suoraan sivusta. Eikä nyt tietenkään puhuta rungossa kiinni olevista laitteista, vaan parista kaukolaukaistavasta salamasta.
Kaikki riippuu siis siitä mitä hakee. Peruskäyttäjälle tervetullut juttu. Lomakuviin yms., kiva lisä. Kuitenkin, kun haetaan erikoisempia lopputuloksia, joita käytetään muoto- ja muotikuvauksessa, tuotekuvauksessa salamat (ja muut lisävalonlähteet tai heijastimet) eivät taatusti katoa vähään aikaan. Mikäli joku tahtoo vähän käsitystä miten valoa muokataan noissa tarkoituksissa, pari suositeltavaa opusta ovat RotoVisionin kustantama "Photographing People" tai Greccon "Lighting and the Dramatic Portrait: The Art of Celebrity Editorial Photography".
näin.