Tuli mieleen että onko mitään merkitystä milloin suorittaa LTO:n ilmavirtausten mittaus.
Jos on esim. ulkona -20 astetta, ja poiston lämpötila on luokkaa -8 (pyöriväkennoinen). Tällöin poistuvaa ilmaa on selvästi enemmän kuin jos mitattaisiin 20 asteen kelillä. Jos tasapainotus tehdään kesällä, tulee talvella samoilla säädöillä selvästi kovempi alipaine. ?!?
-> poistopuhaltimen siipien väliin mahtuu enemmän kylmää, tiheämpää ilmaa !!!
Jos on esim. ulkona -20 astetta, ja poiston lämpötila on luokkaa -8 (pyöriväkennoinen). Tällöin poistuvaa ilmaa on selvästi enemmän kuin jos mitattaisiin 20 asteen kelillä. Jos tasapainotus tehdään kesällä, tulee talvella samoilla säädöillä selvästi kovempi alipaine. ?!?
-> poistopuhaltimen siipien väliin mahtuu enemmän kylmää, tiheämpää ilmaa !!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
huoneen puolella, niin toivottavasti lämpötilaerot eivät ole aivan noin suuret:)
Ellei sitten maininta pyörivästä jne ole keskustelun avaus jostain aivan muusta.
mutta kun ne puhaltimet tuottavat sen ilmamäärän.
Esim. mitattu kesällä ulkolt 20. Poisto lt 23
tulo lt 21. mittauksen tuloksena saatu tulosumma 140 l/s ja poisto 155 l/s.
Miten tämä muuttuu, kun ulkona on pakkasta -20.
Eli poisto lt tällöin -8 ja tulo lt on 18.
Paljonko on siis tulovirtausten summa ??
Tän saa laskettua ilman tiheyden muutoksen mukaan, ku ei oo vaan yhtälöä tässä lähellä, niin ajattelin että oisko joku jo tehnyt /paneutunut asiaan , kiitos !!
Ilman tiheydellä ei ole merkitystä, kun niitä mittauksia tehdään, ei pilkun vertaa.
Anna hevosen ajatella, sillä on isompi pää, kuin sinulla - - - - - - toivottavasti.
> Ilman tiheydellä ei ole merkitystä, kun niitä mittauksia tehdään, ei pilkun vertaa.
No kylläpä vaan on ja ihan helvetin paljon onkin. Normaalisti asialla ei tarvitse päätään vaivata, jos/kun mittakset tehdään "lämpimältä puolelta", mutta ihan perseelleen menee, jos mitataan esim. -15°C ulkoilmavirtaa ottamatta huomioon ilman tiheyden muuttumista.
Ilman tiheyden muuttuminen vaikuttaa jonkin verran myös ilmamääriin - ei kuitenkaan yhtä paljoa kuin mittauksiin, koska puhaltimet harvemmin on sijoitettu niin, että niiden läpi virtaa pakkasen puolella olevaa ilmaa. Tulopuhallinhan on lähes aina lämpimällä puolella, joten ei sen läpi virtaavan ilman lämpötila paljoa heittele (pl. LTO:n ohitukseen perustuvalla sulatuksessa varustetut koneet). Poistopuolellakaan ei lämpötila mene yhtä kylmäksi kuin ulkoilma. Kiekkokoneissa poisto voi kyllä olla pakkasella, jolloin poistoilmamäärä kasvaa hieman, mutta tämä on oikeastaan hyvä juttu, koska silloin talon alipaineisuutta lisätään ja saadaan vähän lisävarmuutta rakenteiden ilmavuotojen suhteen (=estetään sisäilman virtaus rakenteisiin).
Isoissa IV-koneissa on nykyään automaaginen kompensointi, joka pitää tulo- ja poistoilmamäärät vakioina ulkolämpötilasta riippumatta.
arkipäivisin työ on halvempaa klo 8 - 16 välillä.
Mutta ei kauhean iso. Jos jäteilmakanavassa
virtaa 22 asteinen ilma ja se menee kennon läpi jäähtyen kuutioilla tasolle 5 ja pyörivillä parhaimmillaan -10 asteen tienoille, niin voidaan todeta että poistoilmavirtaus kasvaa vastaavasta kesän tilanteesta.
Eli summasumaarum, jos sekä kuutio että pyörivä on mitattu kesällä, niin talvella kuutiokone ilman jälkilämmitystä antaa vähemmän poikeavan tuloksen kesän mittauksesta kuin pyörivä.
= pyörivällä kannattaa mitata sekä kesällä että talvella jottei turhaan kisko alipaineen kasvun kautta rakenteiden läpi kylmää ilmaa.
takia tuolla lämpötilalla ei ole mitään merkitystä, mahtuu joka tapauksessa hajonnan sisäpuolelle. Mitatuspöytäkirjassa olisi hyvä olla ulkolämpötila jos asia joka myöhemmin tutkii.