Ihmettelen puhetta

Sisäilmatutkimus kertoo sisäilman mikrobeista, eikö?
Entä, kun niitä on ulkona vaikka kuinka paljon, miten luotettava tutkimus silloin on.

Keväisin ja kesäisin on ulkoilma täynnä kaikenlaista pöpöä, eikö juuri pakkaskaudella saada ko. tutkimuksesta luotettava?

Jos korvausilma tulee rakennuksen rakenteiden kautta....ulkoahan se siinäkin tapauksessa tulee (niinkuin aina). Steriiliksi puhdistava koneellinen ilmanvaihtosysteemi taitaa olla ainut keino saada erotettua ulkoa tuleva ja sisällä leijuva?

käsittämätön? kirjoitti:

Sisäilmatutkimus kertoo sisäilman mikrobeista, eikö?
Entä, kun niitä on ulkona vaikka kuinka paljon, miten luotettava tutkimus silloin on.

Keväisin ja kesäisin on ulkoilma täynnä kaikenlaista pöpöä, eikö juuri pakkaskaudella saada ko. tutkimuksesta luotettava?

Jos korvausilma tulee rakennuksen rakenteiden kautta....ulkoahan se siinäkin tapauksessa tulee (niinkuin aina). Steriiliksi puhdistava koneellinen ilmanvaihtosysteemi taitaa olla ainut keino saada erotettua ulkoa tuleva ja sisällä leijuva?

Lue lisää

Olet ymmärtänyt asian oikein. Usein käy vielä niin, että isokaan homevaurio rakenteiden sisällä ei näy ilmanäytteessä, mutta johtaa sairasteluun.

Ilmanäyte ei myöskään osoita vauriopaikkaa. Siis, mitä hyötyä on ilmanäytteestä. Ei mitään. Ihan samanlaista rahan tuhlausta kuin koirien haukuttaminenkin.

1) Miksi sisäilmanäyte pitäisi ottaa
homevaurioepäilyssä ?
2) Mikä on tulkinta, jos tulos ei vittaa kosteus-
ja homevaurioon ?
3) Missä homevaurio on, jos ilmanäyte vittaa
sellaiseen ?
4) Mitä tehdään suraavaksi, kun ilmanäyte vittaa
homevaurioon ?

yleensä menee. Ensin materiaali näytteet ja sitten vasta ilmanäytteet. Ilmanäytteillä ei ole mitään painoarvoa edes oikeudessa. Materiaalinäyte aina vahvempi oikeudessa. Lähes kaikki vesivahinkokorjaukset jotka tehdään esim.päiväkoteihin tai kouluihin niin aina vaaditaan korjauksen jälkeen puhdas ilmanäyte jotta lapset voidaan päästää takaisin. Mutta jos se ei olekkaan puhdas niin...niin...niin..

Olen oikeasti pahoillani, että teille on käynyt näin. On aika moraalitonta markkinoida ilmanäytteitä, kun niiden kanssa käy aina näin.

Taas kerran osoitus siitä, että "puhdas ilmanäyte" ei merkitse homeettomuutta !

Olet juuri oikeassa siinä, että eihän niitä ilmanäytteitä tarvita ollenkaan. Ilmanäyteiden ottajatkin tietävät tämän, mutta haluavat vain rahastaa kahdesta tutkimuksesta. Ensin ilmanäytteet ja sitten uusi tutkimus rakennenäytteillä, tuplatuotto. Aika moraalitonta toimintaa.

Miksi ihmeessä toiset pitävät kiinni ilmanäytteistä. Selityksesi niiden tarpeellisuudesta ei todellakaan vakuuta. Kaaliini menee vain se, että jos on homevaurio se pitää löytää. Sen jälkeen silmin näkyvä ja/tai mikrobiologisin menetelmin ja/tai mikroskopoimalla todettu homekasvu on terveyshaitta. Tästä seuraa korjaustarve ja kyseessä on mahdollinen asuntokaupan piilovirhe.

Ei tämä tämän ihmeellisempää ole. Ainoa haittapuoli siitä, ettei oteta ilmanäytteitä on, ettei tutkija pääse veloittamaan kahdesta tutkimuksesta: ensin ilmanäytteet ja sitten materiaalinäytteet. No logiikka se kai on tässäkin. Riipuu vain siitä, miltä puolelta asiaa katsoo.

Tonttu kirjoitti:

Miksi ihmeessä toiset pitävät kiinni ilmanäytteistä. Selityksesi niiden tarpeellisuudesta ei todellakaan vakuuta. Kaaliini menee vain se, että jos on homevaurio se pitää löytää. Sen jälkeen silmin näkyvä ja/tai mikrobiologisin menetelmin ja/tai mikroskopoimalla todettu homekasvu on terveyshaitta. Tästä seuraa korjaustarve ja kyseessä on mahdollinen asuntokaupan piilovirhe.

Ei tämä tämän ihmeellisempää ole. Ainoa haittapuoli siitä, ettei oteta ilmanäytteitä on, ettei tutkija pääse veloittamaan kahdesta tutkimuksesta: ensin ilmanäytteet ja sitten materiaalinäytteet. No logiikka se kai on tässäkin. Riipuu vain siitä, miltä puolelta asiaa katsoo.

Lue lisää

Terveyden ja asunnonostajan/vuokraajan kannalta

Jos kaupan ehtona on, että asunnossa ei saa olla terveyshaittaa homeista, niin ilmanäyte kertoo oikeaan aikaan otettuna homeista. Kauppa purkaantuu, jos ilmanäytteissä on hometta. Mahdolliselle ostajalle riittää, että asunnossa on hometta/terveyshaitta, jos se on yksi kaupanehto.



Jos asukas sairastuu, voidaa tutkia asuntoa terveyden kannalta, että onko homeet syynä sairastumiselle. Home tukkii pieniä keuhkorakkuloita aivan kuten asbesti. Pahimmillaan vähätelty homehaitta on johtanut erään naisen toisen keuhkon poistamiseen.

Korjauksen kannalta

Jos home haisee jo nenään, on selvä, että kannattaa poistaa kaikki mahdolliset kosteusvauriot esim. kosteutta saaneet lastulevyt ja avata rakenteita vaurioiden kohdalta tutkien tarkemmin. Samalla pitäisi miettiä mahdollisia rakennevirheitä. Myös asunnossa olevat kukkapurkit voivat olla mikrobilähteitä. Ilmanvaihto on tärkeä, ei kuitenkaan poista homeita.

Korjauksen kannalta on tietysti tärkeää löytää mikrobikasvustot ja suunnitella korjaukset sen mukaan. Huomautan, että homekorjaukset pitää ehdottomasti suunnitella huolella ja myös korjaustyö dokumentoida.

Riitajutun ja oikeuden kannalta

Homeiden kohdalla hyväksyttäviä menetelmiä on lähinnä ns. elatusmenetelmät. Paikanpäällä ainoa hyväksyttävä menetelmä on elekromikroskooppi. Sen haittana on se, että sillä voi tutkia hyvin pienen alueen eli nuppineulan kärjen kokoisen alueen.

EI KETÄÄN ULKOPUOLISTA

Lopuksi totean, että jos korjaustyön maksaja on selvillä eli työn teettäjä ja on selvästi ammattilainen arvioinut, että kannattaa korjata eli vaurio on riittävän pieni, niin ei välttämättä tarvitse ottaa mitään ilmanäytteitä. Koska kuitenkin on niin, että tarvitsee tietää, mitkä homeet on kyseessä ja onko mahdollista korjata, on näytteet elatusmentelmillä usein perusteltu. Mutta en suosittele tutkimuksen tekemättä jättämistä. Ammattilaiseksi arvioin tässä tapauksessa vain sellaisen henkilön, joka on työkseen tutkinut rakennuksia, ottanut ilma-, -pinta ja materiaalinäytteitä, tietää riskirakenteet. Hänen sanansa on todella arvokas tällaisissa tapauksissa. Tällaisia henkilöitä on vain aika vähän. Itse uskaltaisin suositella vain yhtä henkilöä.


Vanhan korjaaminen on usein mahdollista, mutta toisinaan paljon kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Purku käsityönä maksaa paljon. Kaivinkoneella purku on nopeaa ja siksi voi olla huomattavasti halvempaa tehdä uutta. Lattiasienen kysessä ollessa maa on kaivettava 2 metriä rakennuksen alta pois.

rak. ins. kirjoitti:

Terveyden ja asunnonostajan/vuokraajan kannalta

Jos kaupan ehtona on, että asunnossa ei saa olla terveyshaittaa homeista, niin ilmanäyte kertoo oikeaan aikaan otettuna homeista. Kauppa purkaantuu, jos ilmanäytteissä on hometta. Mahdolliselle ostajalle riittää, että asunnossa on hometta/terveyshaitta, jos se on yksi kaupanehto.



Jos asukas sairastuu, voidaa tutkia asuntoa terveyden kannalta, että onko homeet syynä sairastumiselle. Home tukkii pieniä keuhkorakkuloita aivan kuten asbesti. Pahimmillaan vähätelty homehaitta on johtanut erään naisen toisen keuhkon poistamiseen.

Korjauksen kannalta

Jos home haisee jo nenään, on selvä, että kannattaa poistaa kaikki mahdolliset kosteusvauriot esim. kosteutta saaneet lastulevyt ja avata rakenteita vaurioiden kohdalta tutkien tarkemmin. Samalla pitäisi miettiä mahdollisia rakennevirheitä. Myös asunnossa olevat kukkapurkit voivat olla mikrobilähteitä. Ilmanvaihto on tärkeä, ei kuitenkaan poista homeita.

Korjauksen kannalta on tietysti tärkeää löytää mikrobikasvustot ja suunnitella korjaukset sen mukaan. Huomautan, että homekorjaukset pitää ehdottomasti suunnitella huolella ja myös korjaustyö dokumentoida.

Riitajutun ja oikeuden kannalta

Homeiden kohdalla hyväksyttäviä menetelmiä on lähinnä ns. elatusmenetelmät. Paikanpäällä ainoa hyväksyttävä menetelmä on elekromikroskooppi. Sen haittana on se, että sillä voi tutkia hyvin pienen alueen eli nuppineulan kärjen kokoisen alueen.

EI KETÄÄN ULKOPUOLISTA

Lopuksi totean, että jos korjaustyön maksaja on selvillä eli työn teettäjä ja on selvästi ammattilainen arvioinut, että kannattaa korjata eli vaurio on riittävän pieni, niin ei välttämättä tarvitse ottaa mitään ilmanäytteitä. Koska kuitenkin on niin, että tarvitsee tietää, mitkä homeet on kyseessä ja onko mahdollista korjata, on näytteet elatusmentelmillä usein perusteltu. Mutta en suosittele tutkimuksen tekemättä jättämistä. Ammattilaiseksi arvioin tässä tapauksessa vain sellaisen henkilön, joka on työkseen tutkinut rakennuksia, ottanut ilma-, -pinta ja materiaalinäytteitä, tietää riskirakenteet. Hänen sanansa on todella arvokas tällaisissa tapauksissa. Tällaisia henkilöitä on vain aika vähän. Itse uskaltaisin suositella vain yhtä henkilöä.


Vanhan korjaaminen on usein mahdollista, mutta toisinaan paljon kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Purku käsityönä maksaa paljon. Kaivinkoneella purku on nopeaa ja siksi voi olla huomattavasti halvempaa tehdä uutta. Lattiasienen kysessä ollessa maa on kaivettava 2 metriä rakennuksen alta pois.

Lue lisää

Ei kannata asettua muiden yläpuolelle ja esittää omituisia ajatuksia.

Mitä ihmettä höpiset elektronimikroskoopista. Sen käyttö hometutkimsuksissa on pelkkää teatteria ja soveltuu erityisen huonosti homeiden tutkimiseen (materiaalinäytteet). Perehdy asiaan ennekuin lauot "totuuksia".elejtronimikroskooppi höpötys on teilattu jo aikoja sitten MOT -ohjelmassa, älkää unohtako tätä tärkeää ohjelmaa.

rak.inssille kirjoitti:

Ei kannata asettua muiden yläpuolelle ja esittää omituisia ajatuksia.

Mitä ihmettä höpiset elektronimikroskoopista. Sen käyttö hometutkimsuksissa on pelkkää teatteria ja soveltuu erityisen huonosti homeiden tutkimiseen (materiaalinäytteet). Perehdy asiaan ennekuin lauot "totuuksia".elejtronimikroskooppi höpötys on teilattu jo aikoja sitten MOT -ohjelmassa, älkää unohtako tätä tärkeää ohjelmaa.

Lue lisää

Olisit lukenut tarkasti. En väittänyt, että elekronimikroskoopilla saadaan kattava tutkimus. Elektronimikroskooppi on tarkka vain hyvin pienen pienellä alueella. Siis mikropiste näytteessä. Ei ole kattava. Se on hyväksyttävä, muttei ei pienestä alueesta johtuen sillä ei saada kattavaa tutkimusta.

Siispä jäljelle jää elatusmenetelmät.

Miksi ärsyttää tyylini kirjoittaa? Minun tietoni perustuu keskusteluihin yli tuhannen asunnon kuntotarkastuksen tehneeseen asiantuntijan kanssa. Luotan hänen tietoihin.

Titteli ei tee asiantuntijaa. Joten en perustele mitään sillä, että olen sattumalta rak.ins. En perustele myöskään sillä, että olen ollut niin ja niin pitkään insinööri. Voihan olla, että sutta on tullut tehtyä jo liian pitkään..

rak.ins. kirjoitti:

Olisit lukenut tarkasti. En väittänyt, että elekronimikroskoopilla saadaan kattava tutkimus. Elektronimikroskooppi on tarkka vain hyvin pienen pienellä alueella. Siis mikropiste näytteessä. Ei ole kattava. Se on hyväksyttävä, muttei ei pienestä alueesta johtuen sillä ei saada kattavaa tutkimusta.

Siispä jäljelle jää elatusmenetelmät.

Miksi ärsyttää tyylini kirjoittaa? Minun tietoni perustuu keskusteluihin yli tuhannen asunnon kuntotarkastuksen tehneeseen asiantuntijan kanssa. Luotan hänen tietoihin.

Titteli ei tee asiantuntijaa. Joten en perustele mitään sillä, että olen sattumalta rak.ins. En perustele myöskään sillä, että olen ollut niin ja niin pitkään insinööri. Voihan olla, että sutta on tullut tehtyä jo liian pitkään..

Lue lisää

Edelleen kehotan tarkistamaan tietosi. Elektronimikroskooppi soveltuu tosi huonosti materiaalinäytteiden tutkimiseen: kömpelö, hidas (näytteen kultaus), liian pieni tutkimusala, kuva on mustavalkoinen... Sen vuoksi homeita tutkitaan ja näytteitä analysoidaan valomikroskoopilla. Jos rakennusmateriaalinäytteessä on homekasvua se näkyy joskus paljain silmin tai viimeistään valomikroskoopilla. Oikea suurennus non 200 - 600 x. Homeista näytettä on aivan turha viljellä. Siinähän on jo valmis kasvusto. Uusi veljelmä voi mennä jopa täysin pieleen. On lisäksi muistettava, että viljelymenetelmällä ei saada ollenkaan esiin elinkyvyttömiä kasvustoja (vanhoja kuivia kasvustoja), jotka kuitenkin voivat muodostaa terveyshaitan.

Huom. elatusmenetelmät eivät ole vaihtoehto elektronimikroskoopille. Elatusmenetelmiä on kyllä hyvä käyttää rinnakkain näytteen mikroskopoinnin kanssa. Hölynpöly elektronimikroskoopista materiaalinäytteiden hometutkimuksessa olisi vihdoinkin syytä haudata lopullisesti. Elektronimikroskooppia käytetään tieteellistyyppisessä homeiden hienorakenteen tutkimuksessa ja rakennekuvien ottamiseen ei karkean materiaalinäytteen homekasvuston toteamiseen.

rak.inssille kirjoitti:

Edelleen kehotan tarkistamaan tietosi. Elektronimikroskooppi soveltuu tosi huonosti materiaalinäytteiden tutkimiseen: kömpelö, hidas (näytteen kultaus), liian pieni tutkimusala, kuva on mustavalkoinen... Sen vuoksi homeita tutkitaan ja näytteitä analysoidaan valomikroskoopilla. Jos rakennusmateriaalinäytteessä on homekasvua se näkyy joskus paljain silmin tai viimeistään valomikroskoopilla. Oikea suurennus non 200 - 600 x. Homeista näytettä on aivan turha viljellä. Siinähän on jo valmis kasvusto. Uusi veljelmä voi mennä jopa täysin pieleen. On lisäksi muistettava, että viljelymenetelmällä ei saada ollenkaan esiin elinkyvyttömiä kasvustoja (vanhoja kuivia kasvustoja), jotka kuitenkin voivat muodostaa terveyshaitan.

Huom. elatusmenetelmät eivät ole vaihtoehto elektronimikroskoopille. Elatusmenetelmiä on kyllä hyvä käyttää rinnakkain näytteen mikroskopoinnin kanssa. Hölynpöly elektronimikroskoopista materiaalinäytteiden hometutkimuksessa olisi vihdoinkin syytä haudata lopullisesti. Elektronimikroskooppia käytetään tieteellistyyppisessä homeiden hienorakenteen tutkimuksessa ja rakennekuvien ottamiseen ei karkean materiaalinäytteen homekasvuston toteamiseen.

Lue lisää

Ohessa linkki hometutkimukseen.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/terva/2007/luennot/luento7b.pdf

Suora mikroskoinnissa ei ole mahdollista tunnistaa lajia. Siksi tarvitaan elatusmenetelmiä. Materiaalinäytteestä tehdään laimennusviljelmiä, joista lajit tunnistetaan. Lajin tunnistus tapahtuu maljalta esim. kasvuston muodon perusteella. Maljalta tunnistukseen voidaan käyttää myös valomikroskooppia.

Kuolleiden kasvustojen kohdalla tulee tietysti ongelmia päästöjen suhteen. Ongelmia tulee myös
esim. lastulevyn proteiiniliiman hajoamistuotteiden kohdalla.

Oikeus edellyttää lajitason tunnistusta.

rak.ins. kirjoitti:

Ohessa linkki hometutkimukseen.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/terva/2007/luennot/luento7b.pdf

Suora mikroskoinnissa ei ole mahdollista tunnistaa lajia. Siksi tarvitaan elatusmenetelmiä. Materiaalinäytteestä tehdään laimennusviljelmiä, joista lajit tunnistetaan. Lajin tunnistus tapahtuu maljalta esim. kasvuston muodon perusteella. Maljalta tunnistukseen voidaan käyttää myös valomikroskooppia.

Kuolleiden kasvustojen kohdalla tulee tietysti ongelmia päästöjen suhteen. Ongelmia tulee myös
esim. lastulevyn proteiiniliiman hajoamistuotteiden kohdalla.

Oikeus edellyttää lajitason tunnistusta.

Lue lisää

Jatkoa vielä.

Laboratoriota varten tarvitaan useita eri kasvatusalustoja. Alustat määräytyy sen mukaan, mitä tutkitaan. Ilmanäytteestä tarvitaan 3 erilaista alustaa ja 6 erille hiukkaskoolle andesenin menetelmällä. Esim. 1 alustatyyppi bakteereille, toinen alhaisessa kosteudessa eli serofiiliset ja kolmas kosteissa olosuhteissa eläville homeille eli mesofiiliset.

Toisin sanoen suora mikroskooppitutkimus ilman kasvatusta eli elatusta huono tutkimusmenetelmä eläville mikrobeille. Samaa voin sanoa myös elekronimikroskoopista. Sillä tosin onnistuu lajitunnistus.

rak.ins. kirjoitti:

Ohessa linkki hometutkimukseen.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/terva/2007/luennot/luento7b.pdf

Suora mikroskoinnissa ei ole mahdollista tunnistaa lajia. Siksi tarvitaan elatusmenetelmiä. Materiaalinäytteestä tehdään laimennusviljelmiä, joista lajit tunnistetaan. Lajin tunnistus tapahtuu maljalta esim. kasvuston muodon perusteella. Maljalta tunnistukseen voidaan käyttää myös valomikroskooppia.

Kuolleiden kasvustojen kohdalla tulee tietysti ongelmia päästöjen suhteen. Ongelmia tulee myös
esim. lastulevyn proteiiniliiman hajoamistuotteiden kohdalla.

Oikeus edellyttää lajitason tunnistusta.

Lue lisää

Miksi kirjoitat täällä ihmisille asioista,joiden osalta et ole asiantuntija. Annat väärää tietoa. Kannattaisi kirjoitaa vain sellaisesta, mitä oikeasti osaat. Uskon, että sitäkin on ja sitä minä en osaa. Kukaan ei ole ammattilainen oman alueensa ulkopuolella olkoon vaikka kuinka hyvä asiantuntija omassa ammatissaan.

Tietenkään väitteesi ei pidä paikkaasa, että suorassa mikroskopoinnissa ei ole mahdollista tunnistaa lajia. Tietenkin on mahdollista ja niin pitää tehdäkin, koska tämä tulos on juuri se oikea, manipuloimaton tulos. Viljelytulos on keinotekoinen ja hyvin usein pahasti vääristynyt reaalitulokseen nähden.

On periaatteessa aivan turhaa viljellä materiaalinäytettä, jos siina kerran on homekasvustoja. Siinähän se viljelmä on jo valmiina. Ei sitä tarvitse uudelleen viljellä ja kasvattaa. Pitäisi olla ihan järkeenkäyvääkin, vai kuinka. Silti se viljely voidaan tehdä mikroskopoinnin lisäksi. On vain usein käynyt niin, että viljelyllä esiin tuleva lajisto on täysin erilainen, kuin valtakasvusto materiaalissa. Ja usein vielä niin, että mikroskopoimalla todetaan terveydelle erityisen haitallinen lajisto, mutta viljelyssä tulee esille vain Penicillium. Eli tälläisessä tapauksessa pelkkä viljely antaa täysin virheellisen tuloksen.

ps. Suutari pysyköön lestissään.

rak.ins. kirjoitti:

Jatkoa vielä.

Laboratoriota varten tarvitaan useita eri kasvatusalustoja. Alustat määräytyy sen mukaan, mitä tutkitaan. Ilmanäytteestä tarvitaan 3 erilaista alustaa ja 6 erille hiukkaskoolle andesenin menetelmällä. Esim. 1 alustatyyppi bakteereille, toinen alhaisessa kosteudessa eli serofiiliset ja kolmas kosteissa olosuhteissa eläville homeille eli mesofiiliset.

Toisin sanoen suora mikroskooppitutkimus ilman kasvatusta eli elatusta huono tutkimusmenetelmä eläville mikrobeille. Samaa voin sanoa myös elekronimikroskoopista. Sillä tosin onnistuu lajitunnistus.

Lue lisää

Lisää jumalan sanaa ylhäältä. Oletko varmasti alan asiantuntija. Ainakaan näkemyksesi eivät ole kovin kypsiä, kaikella kunnoituksella. En itse ainakaan allekirjoita mielipiteitäsi.

rak.ins. kirjoitti:

Ohessa linkki hometutkimukseen.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/terva/2007/luennot/luento7b.pdf

Suora mikroskoinnissa ei ole mahdollista tunnistaa lajia. Siksi tarvitaan elatusmenetelmiä. Materiaalinäytteestä tehdään laimennusviljelmiä, joista lajit tunnistetaan. Lajin tunnistus tapahtuu maljalta esim. kasvuston muodon perusteella. Maljalta tunnistukseen voidaan käyttää myös valomikroskooppia.

Kuolleiden kasvustojen kohdalla tulee tietysti ongelmia päästöjen suhteen. Ongelmia tulee myös
esim. lastulevyn proteiiniliiman hajoamistuotteiden kohdalla.

Oikeus edellyttää lajitason tunnistusta.

Lue lisää

Mitä tarkoitat lastulevyjen proteiiniliimoilla ? Onks' tääkin sitä Jumalan sanaa. Tiedätkö varmasti, minkälaisilla liimoilla lastulevy on pantu kasaan? Ei niitä aikaisemmin proteiineiksi kutsuttu. Ennenkuin kirjoittelet asiantuntijana tarkista tietosi.

rak.inssille vai kenelle kirjoitti:

Mitä tarkoitat lastulevyjen proteiiniliimoilla ? Onks' tääkin sitä Jumalan sanaa. Tiedätkö varmasti, minkälaisilla liimoilla lastulevy on pantu kasaan? Ei niitä aikaisemmin proteiineiksi kutsuttu. Ennenkuin kirjoittelet asiantuntijana tarkista tietosi.

Lue lisää

Lastulevyjen valmistuksessa on käytetty välillä maidon proteiinista valmistettua liimaa nimeltään kaseiini. Laitappa googleen sana proteiini ja liima, niin tietoa löytyy. En ole kemisti, mutta tuttavallani on kemistituttu. Tuttavani kertoi kaseiinipohjaisten lastulevyjen ongelmista.

On se ihmeellistä, miten sitkeästi puolustetaan ilmanäytteitä. Vieläpä tulkinta on virheellinen. ILMANÄYTE EI VAPAUTA HOMEVAURIOEPÄILYSTÄ VAIKKA MIKROBIPITOISUUDET OLISIVAT ALHAISIA TAI INDIKAATORILAJEJA EI ESIINTYISI NÄYTTEISSÄ.

Rakennusten mikrobikasvustot aiheuttavat terveysongelmia kemikaalialtistuksen kautta. Usein kasvustot ovat rakenteiden sisällä eikä mikrobihiukkaset leviä sisäilmaan. Kasvustojen kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet kuitenkin pääsevät sisäilmaan.

On ollut tapauksia, joissa on ollut jopa laajoja näkyviä kasvustoja, mutta ne eivät ole näkyneet ilmanäytteissä. ELI VIELÄ KERRAN, ILMANÄYTEELLÄ EI SAA VAPAUTTAVAA TULOSTA. Ilmanäyte voi korkeintaan vahvistaa epäilyä homevauriosta. Usen tämä todistelu on turhaa, jos ihmiset oireilevat tyypillisesti.

Ilmanäytteiden ottamista ei voi mitenkään puolustella. Ilmanäytteet tulivat ajatusvirheen takia aikanaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin, eikä niitä ole kehdattu ottaa sieltä pois sen jälkeenkään.

Ajatusvirhe oli siinä, että homeitiöiden määrälle luultiin olevan haitallisuusraja-arvoja samalla tavalla kuin kemikaaleilla. Tämä ajatus oli kuitenkin täysin virheellinen. Asetetuilla raja-arvoilla pyritään nyt osoittamaan poikkeavan mikrobilähteen olemassaoloa. Yleensä se on kuitenkin tarpeetonta ihmnisten selkeän oirelun perusteella.

Yleensä tarvitaan vain raakaa, suoraa toimintaa: etsitään vauriopaikka materiaalinäytteillä (ei avaamalla).

niinpä niin - aivan turhaa ja epäluotettavaa mitata sisäilmanäytteillä. Häiriötekijöitä on liian monta jotta voitaisiin olla varmoja tuloksen oikeellisuudesta.

Sisäilmanäytteiden ottoa ei suositella enää yhdessäkään uusimmassa tutkimuksessa joita on tehty kosteusvauriorakenteista.

Työni puolesta törmään jatkuvasti ilmanäytekysymykseen. Mielestäni niistä olisi pitänyt luopua heti, kun todettiin niiden vähäinen hyöty. Ilmanäytteitä otetaan edelleen paljolti vain bisnesmielessä ja paisutelleen tutkimuksia ja laskutusta selkeissä tilanteissa.

Ainoa oikea tapa edetä homevaurioepäilyssä on ottaa materiaalinäytteitä. Olen ymmärtänyt, että niitä osataan jo ottaa rakenteita avaamatta ja repimättä.

ympäristötarkastaja kirjoitti:

Työni puolesta törmään jatkuvasti ilmanäytekysymykseen. Mielestäni niistä olisi pitänyt luopua heti, kun todettiin niiden vähäinen hyöty. Ilmanäytteitä otetaan edelleen paljolti vain bisnesmielessä ja paisutelleen tutkimuksia ja laskutusta selkeissä tilanteissa.

Ainoa oikea tapa edetä homevaurioepäilyssä on ottaa materiaalinäytteitä. Olen ymmärtänyt, että niitä osataan jo ottaa rakenteita avaamatta ja repimättä.

Lue lisää

Ei materiaalinäytteiden otto onnistu ilman rakenteita rikkomatta,rakenteet rikkoutuvat jo reiän teon yhteydessä,joskus täytyy tehdä isompikin aukko jotta materiaalinäyte saadaan otettua,riippuen siitä mistä kohtaa rakenteita näyte tarvitsee ottaa.

Teetä ammattilaisella mikrobitutkimus. Puhdas ilmanäyte ei vapauta home-apäilystä

ilmanäytteessä kirjoitti:

Teetä ammattilaisella mikrobitutkimus. Puhdas ilmanäyte ei vapauta home-apäilystä

Jos ilmanäytteet osoittavat että ilmassa ei ole mikrobipitoisuuksia,niin mistäs se altistus sitten tulee ja epäilys homehaitasta,jos ilmassa ei ole ärsyttäviä mikrobeja.Kyllähän epäilylle täytyy olla konkreettinen syy.Jos oireita,on varmaa että ilmassa on jotain mikrobeja jotka ärsyttää.Siis tehdäkkö rakenteita rikkovia tutkimuksia ihan vaan sen takia,että jospa sitä hometta jostain löytyisi?

epäilyttää kirjoitti:

Jos ilmanäytteet osoittavat että ilmassa ei ole mikrobipitoisuuksia,niin mistäs se altistus sitten tulee ja epäilys homehaitasta,jos ilmassa ei ole ärsyttäviä mikrobeja.Kyllähän epäilylle täytyy olla konkreettinen syy.Jos oireita,on varmaa että ilmassa on jotain mikrobeja jotka ärsyttää.Siis tehdäkkö rakenteita rikkovia tutkimuksia ihan vaan sen takia,että jospa sitä hometta jostain löytyisi?

Lue lisää

On yleinen väärinkäsitys, että juuri homeitiöt ilmassa aiheuttavat oireilua. Jotkut jopa uskovat, että ilman homeitiöt tarttuvat ihmiseen ja alkavat elää veressä. Verreen kun voi muodostua homeiden vasta-aineita.

Tähän rakoon tyrkytetään sisäilmamittauksia ja homeiden tappamista ilmasta sumutteilla. Nämä ovat aivan älytöntä toimintaa.

Homeet voivat olla huomattavan tiiviiden rakenteiden ja materiaalien takana. Esimerkiksi muovimaton alla. Homeet ja bakteerit tuottavat eläessään suuren määrän hyvin erilaisia kemikaaleja, joista osa on herkästi haihtuvia ja tulevat materiaalien läpi, myös muovimaton. Osa homeiden tuottamista kemikaaleista vaikuttaa ihmisten terveyteen, osa haisee ja osa ei tee mitään. Kysymys on kemikaalialtistuksesta, ei homeitiöaltistuksesta !

On tavallista, että ilmassa ei ole merkittäviä määriä homeitiöitä, mutta ihmiset reagoivat vimakkaasti homeiden kemikaaleille (aineevaihduntatuotteille).

On tärkeää, että näytteet otetaan rakenteista, vaikka imanäytteissä ei olisi mitään homeongelmaan viittaavaa .

väärinkäsitys kirjoitti:

On yleinen väärinkäsitys, että juuri homeitiöt ilmassa aiheuttavat oireilua. Jotkut jopa uskovat, että ilman homeitiöt tarttuvat ihmiseen ja alkavat elää veressä. Verreen kun voi muodostua homeiden vasta-aineita.

Tähän rakoon tyrkytetään sisäilmamittauksia ja homeiden tappamista ilmasta sumutteilla. Nämä ovat aivan älytöntä toimintaa.

Homeet voivat olla huomattavan tiiviiden rakenteiden ja materiaalien takana. Esimerkiksi muovimaton alla. Homeet ja bakteerit tuottavat eläessään suuren määrän hyvin erilaisia kemikaaleja, joista osa on herkästi haihtuvia ja tulevat materiaalien läpi, myös muovimaton. Osa homeiden tuottamista kemikaaleista vaikuttaa ihmisten terveyteen, osa haisee ja osa ei tee mitään. Kysymys on kemikaalialtistuksesta, ei homeitiöaltistuksesta !

On tavallista, että ilmassa ei ole merkittäviä määriä homeitiöitä, mutta ihmiset reagoivat vimakkaasti homeiden kemikaaleille (aineevaihduntatuotteille).

On tärkeää, että näytteet otetaan rakenteista, vaikka imanäytteissä ei olisi mitään homeongelmaan viittaavaa .

Lue lisää

Nyt minäkin ymmärrän, miksi hometutkimukset pitää tehdä rakenteista otettavilla näytteillä. On aika erikoista, että niin monesta paikasta tyrkytetään sisäilmamittauksia. Voisivat kyllä lopettaa.