Patriarkaalisuus lukiossa ja yliopistossa
Lukion ja yliopiston opetus- ja opiskelusysteemit tulee muuttaa pohjia myöten, totaalisesti. Ne eivät ole millään lailla nykyaikaa vastaavat.
Systeemit ovat umpivanhentuneita, patriarkaalisia ja homehtuneita.
Lukioista ruotsia yliopistoon lukemaan päätyneen ruotsin kielen taito on surkeista surkein. Sanavarasto on 100 sanan luokkaa ja niissäkin takellellaan. Kieliopin osaaminen on aivan alkutekijöissään.
Ystäväni kuuden vuoden opiskelut maisteriksi yliopistossa kiteytyvät lauseeseen: Pelkäsin joka päivä tulevani hulluksi.
Molempien opinahjojen dekadenssista (rappeutumisesta) kertoo se, että oikeasti niissä oppii tosi vähän mitään ja mistään.
Eikö ole jo aika myöntää tämä julkisesti ja yleisesti?
Pitääkö meidän odottaa vielä 100 vuotta sitä, että näissä kankeissa, muinaisissa ja jälkeenjääneissä järjestelmissä aletaan tehdä todellisia muutoksia teennäisten tai kosmeettisen muutosten sijaan?
Terveet arvot omaava ihminen iloitsee mieluummin osaamisestaan kuin oppiarvosta, jonka takana on vain tyhjyyttä kolisevia tynnyreitä.
Tämän asian jatkuva kieltäminen, jonka eskarin Juttakin tietää, tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi taloudellisesti ja lisäksi vielä ihmisten lähes hukkaan heitettyinä vuosina oppimisen suhteen.
Lukion ja yliopiston opetus- ja opiskelusysteemit tulee muuttaa pohjia myöten, totaalisesti. Ne eivät ole millään lailla nykyaikaa vastaavat.
Systeemit ovat umpivanhentuneita, patriarkaalisia ja homehtuneita.
Lukioista ruotsia yliopistoon lukemaan päätyneen ruotsin kielen taito on surkeista surkein. Sanavarasto on 100 sanan luokkaa ja niissäkin takellellaan. Kieliopin osaaminen on aivan alkutekijöissään.
Ystäväni kuuden vuoden opiskelut maisteriksi yliopistossa kiteytyvät lauseeseen: Pelkäsin joka päivä tulevani hulluksi.
Molempien opinahjojen dekadenssista (rappeutumisesta) kertoo se, että oikeasti niissä oppii tosi vähän mitään ja mistään.
Eikö ole jo aika myöntää tämä julkisesti ja yleisesti?
Pitääkö meidän odottaa vielä 100 vuotta sitä, että näissä kankeissa, muinaisissa ja jälkeenjääneissä järjestelmissä aletaan tehdä todellisia muutoksia teennäisten tai kosmeettisen muutosten sijaan?
Terveet arvot omaava ihminen iloitsee mieluummin osaamisestaan kuin oppiarvosta, jonka takana on vain tyhjyyttä kolisevia tynnyreitä.
Tämän asian jatkuva kieltäminen, jonka eskarin Juttakin tietää, tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi taloudellisesti ja lisäksi vielä ihmisten lähes hukkaan heitettyinä vuosina oppimisen suhteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielestäni ruotsin kielen opettamisen voisi lopettaa kokonaan, koska se on aivan turhaa yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Rahat voitaisiin käyttää vaikkapa luonnontieteiden tai jonkun toisen kielen, kuten saksan opetuksen tehostamiseen tai tulevan eläkepommin lieventämiseen.
Ruotsin kielen tarpeellisuutta joudutaan kokoajan selittelemään ja todistelemaan, kun esim. englannin/saksan tärkeys ja hyödyllisyys on todistelemattakin päivänselvää. Oppilaat ovat tajunneet tämän tosiasian ja sentakia he panostavatkin aivan muuhun kuin johonkin ruotsiin.
Ainut syy miksi ruotsia opetetaan on se, että Suomi valitsi aikoinaan ruotsin Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi. Mitään muuta perustetta sille EI ole.
"Ruotsin kielen tarpeellisuutta joudutaan kokoajan selittelemään ja todistelemaan, kun esim. englannin/saksan tärkeys ja hyödyllisyys on todistelemattakin päivänselvää."
Jätän ruotsin osuuden kommentoimatta, koska en tahdo aloittaa mitään pakkoruotsikiistaa. Kysyn kuitenkin, etkö todella ole huomannut että myös saksan ja yleensäkin kaikkien muiden kielten kuin englannin tärkeyttä ja hyödyllisyyttä joudutaan jatkuvasti selittelemään ja todistelemaan, eikä moni sitä siltikään tajua? Englanti on nykyään niin hallitsevassa asemassa oleva maailmankieli, että todella moni ei ihan oikeasti ymmärrä, että vaikka saksalla voi olla paljonkin käyttöä täällä Suomessa, kun "kaikkihan sitä englantia kuitenkin osaa".
Ei oo sen huonompaa ku missään muuallakaan ja sen kertoo jo Pisa tutkimus ja Suomen elintaso.