nukahtaako lapsi teillä itsekseen vai nukutat(te)ko? meillä lapsi nukahti itsekseen noin 11kk: tiseksi asti (välillä tosin joutunut nukuttelemaankin), mutta sen jälkeen nukutettu, eli oltu vierellä ja silitelty. nyt lapsi on lähes 2-vuotias ja nukkumaanmeno on alkanut etenkin tutin pois jäädessä olemaan yhtä tuskaa. saattaa mennä tuntikin nukuttamiseen, eikä aina edes silloin nukahda. tosin välillä taas voi mennä vain vartti. olen vain alkanut miettimään olisiko parempi yrittää opettaa lasta nukahtamaan yksikseen ja voiko sellainen vielä tässä vaiheessa onnistua ja kuinka se tapahtuisi? oma-aikani on niin minimi, että olisi kiva edes illalla saada hetki viettää rauhassa. mutta jos nukkumaan meno on venynyt (rytmi kun on hieman heitellyt viime aikoina ja on saattanut aamulla nukkua pidempään), ja nukuttamiseen menee tunti ei siinä paljon enää itse viitsi valvoskella tai menee yli puolen yön ennen kuin pääsee itse sänkyyn. ja aina ei edes nukahda ennenkuin on itsekkin mennyt nukkumaan (heräilee niin kauan ja aina menee nukuttamiseen aikaa).
jos siis alkaisi opettaa itsekseen nukahtamista, tapahtuisiko se niin, että laittaa oven kiinni ja lapsi jätetään yksin itkemään (sillä itkuhan siitä tulee) ja jonkin ajan kuluttua käydään katsomassa/ rauhottamassa tilannetta? tuntuu kamalalta siinä mielessä, että jos lapselle tuleekin kammo, että hänet jätetään yksin suljettuun huoneeseen (hän on tällä hetkellä aika herkkä ja pelästyy lähes kaikkia ääniä). sehän voi vain pahentaa silloin tilannetta, eli kasvattaa sitä pelkäämistä, jos sellaista on. jos taas itse olen huoneessa, mutten makuulla hän pomppii sängyssä ja mitä ikinä.
jos siis alkaisi opettaa itsekseen nukahtamista, tapahtuisiko se niin, että laittaa oven kiinni ja lapsi jätetään yksin itkemään (sillä itkuhan siitä tulee) ja jonkin ajan kuluttua käydään katsomassa/ rauhottamassa tilannetta? tuntuu kamalalta siinä mielessä, että jos lapselle tuleekin kammo, että hänet jätetään yksin suljettuun huoneeseen (hän on tällä hetkellä aika herkkä ja pelästyy lähes kaikkia ääniä). sehän voi vain pahentaa silloin tilannetta, eli kasvattaa sitä pelkäämistä, jos sellaista on. jos taas itse olen huoneessa, mutten makuulla hän pomppii sängyssä ja mitä ikinä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Elikkäs koskaan ei tyttöä ole varsinaisesti nukutettu vaan iltamaidon jälkeen laskettu sänkyyn ja nukahtanu sinne.
Tutista luopuminen sujui kun vielä oli pullo jota sitten lutkutteli ja sen kanssa usein nukahtikin.
Nyt on pullokin jäänyt pois ja iltapuuron jälkeen juodaan lämmin maito nokkamukista hämärämmässä valaistuksessa ja pestään hampaat, haetaan unirätti ja uninalle ja sänkyyn. Tyttö jää yksin sänkyyn ja ovi laitetaan kiinni, saattaa jutella nallelle jonkun aikaa mutta nukahtaa kyllä itsekseen. Niin ja tyttö on nyt 1,5v.
Kannattaa kokeilla yölamppua jos ei lapsi halua jäädä pimeään huoneeseen (jos teillä ei semmosta ole), voithan kokeilla tuota, että kun iltatoimet tehty niin lapsi sänkyyn ja lähdet itse pois kun olet hyvät yöt toivottanut. Tunnet kuitenkin oman lapsesi parhaiten ja vaikka pieni itku tulisi erotat varmaan väsymyksen ja oikean "hätä" itkun jolloin voit hyvin käydä rauhoittelemassa ja laittamassa lapsen makuulle ja sanomasa että nyt on yö, nyt nukutaan.
Meillä tyttö vaan riehaantuu jos huoneeseen menee kun hän on käymässä unille ja nukahtaminen kestää kauemmin.
Mutta tsemppiä teille ja toivottavasti keksit ratkaisun asiaan.
saatiin meidän poika (1v10kk) opetettua nukahtamaan yksinään toistojen avulla. Tämä tapahtui niin, että iltapuuhien jälkeen hänet peiteltiin sänkyyn, pusuteltiin ja hellittiin ja sanottiin hyvät yöt, jonka jälkeen lähdettiin huoneesta ja jätettiin ovi auki (kuuluu äänet ja näkyy valoa).
Aina, kun poika tuli perässä pois, hänet vietiin takaisin. Ensimmäisinä kertoina sanottiin, ettei sängystä enää saa tulla pois, vaan pitää nukkua. Jos poika edelleen tuli huoneesta, veimme hänet takaisin sänkyyn puhumatta mitään.
Näitä toistoja otettiin parin, kolmen viikon ajan joskus useammin, joskus harvemmin ja nyt hän nukahtaa melkein heti sänkyynviennin jälkeen itsekseen :)
Ps. Ennen yksin nukahtamista miehelläni tai minulla meni joka ilta 15 minuutista puoleentoista tuntiin nukutuspuuhiin ja se oli tosi puuduttavaa hommaa.
Onnea opetteluun :)
Ensiksi:
Mielestäni 2vuotiaiden nukkumaan menoaaika on klo.20 about. Ei todellakaan lähempänä puolta yötä.
Lapsi olisi hyvä totuttaa nukahtamaan yksin, se ei tietenkään käy yhdessä illassa mutta jo viikossa ero on huomattava jos vaan aikuinen pysyy tietyssä linjassa. Eli kaksi vuotias kuuntelee mielellään jo sadun tai uni laulun. Itse kerron 1v9kk tytölleni sadun tai laulan, välillä saatan keskustella päivän tapahtumista vaikka neiti ei pahemmin vielä itse moista tee. Ilta sadun jälkeen pusut ja sitten vaan kerrot että äiti menee vaikka tekemään töitä tai pissalle tai mitä nyt ikinä keksit. Itse vaihtelen. Varsinkin jos et ole opettanut tyttöä ajoissa nukahtamaan itse tulee itku varmasti heti kun poistut. Anna lapsen itkeä niin kauan kun kuulet että itkussa ei hätää. Kun hätä itku alkaa menet käymään huoneeseen ja sanot että ei mitään hätää ja halaat kovin. Sitten kerrot taas mihin menet ja niin jatkat kunnes jossain vaiheessa lapsi mukahtaa.
Vaikka olen molemmat lapset opettanut nukahtamaan yksin menee meidän neidillä välillä puolitoista tuntia ennen kun nukahtaa, saduista ym huolimatta. Touhuaa sängyssään niitä näitä. Pääasia että pysyy sängyssä kun nukkuu tietenkin jo lasten sängyssä eikä pinniksessä.
Viikon kuluttua jos olet pysynyt johdonmukaisena niin tilanne on varmasti jo ihan toinen. Ja tuon ikäinen ei siis enään mitään unipulloja eikä tutteja tarvi. Meillä kumpikaan lapsista ei moisia edes tunne ja kyllä on hampaat suoria. Tyttö siis 1v9kk ja poika 5kk(pojalla ei tosin hampaita :) )...
Ja jätä yövalo päälle ja ovi rakosalleen. Ole oven lähettyvillä että voit kuulla jos lapsi tulee sängystä vaikka pois ym.
Sekin jo auttaa että herätät muksun viimeistään aamu 9:ltä, ja reipasta ulkoilua kerran tai pari päivässä, niin kyllä luulis nukuttavan :)
Meillä aloitin itsekseen nukkumisen muutamia kuukausia sitten.Poikani on nyt reilu yksivuotias.
Laitan siis hänet sänkyyn ja menen pois.Aluksi poika huusi hetken aikaa ja en mennyt huoneeseen,paitsi jos huuto vain jatkui eikä tullut loppua.Nykyään hän jää kiltisti makaamaan sänkyyn eikä ala huutamaan heti kun pois lähden.Korkeintaan menee vartti kun lapsi nukahtaa ja ennen kun nukutin hänet sylissä saattoi mennä reilu tunti.
iltasatu ja sitten poika jää kirjansa kanssa sänkyyn lukemaan. Joskus nukahtaa minuutissa, joskus kuuluu leikkimisen ääniä pitempäänkin (eli tulee pois sängystä), mutta aina on itse nukahtanut, eikä tule huoneestaan pois.
Ei siihen muuta keinoa ole, kuin jättää se lapsi sinne. Voit päivällä hokea useaan otteeseen, että tänä iltana sitten jäätkin nukahtamaan yksin kun olet jo niin iso. Voi hyvin olla, ettei lapsi edes hoksaa taistella vastaan, kun tietää jo etukäteen asian. Jos sitten ei pysy sängyssä, niin viet takaisin niin monta kertaa kuin tarvitsee. Ei kovin montaa iltaa mene, niin uskoo jo.
Mutta jos sitten annat periksi, niin oppii aika äkkiä, ettei kannata rauhoittua itse kun äiti tulee, jos vähän huutaa.
Ja meillä kaksivuotias menee nukkumaan noin klo 20. Samoin esikoululainen ja ekaluokkalainen. Joten jää kyllä aikaa ennen puolta yötä.
onko teillä sitten päivällä sama?
poika menee päivisinkin itse unilleen. Meillä on aina radio auki, jotta poika kuulee ääniä ja tietää, ettei ole yksin.