maa, niin sanotaan. Jospa kartoitetaan tilannetta lisäämällä ketjuun yksi sellainen uusi yhdistys kerrallaan, johon maksaa jäsenmaksun. Minä sanon ensiksi Suomen Ruususeura ry. Olen erityisesti kiinnostunut vanhoista ruusuista.
Suomi on yhdistysten
1943
22901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kipuhan yksinään ei ole varsinainen sairaus. Kipua saadaan hoitaa ja hoidetaan vain ns. "juhlapuhetasolla". Kenttätasolla, missä potilaatkin ovat, ei sairaaloita lukuunottamatta, kivun hoitoa ole. Esimerkiksi KELA ei kipulääkkeitä tunnusta tarpeellisiksi.(ehkä terminaalihoidossa olevia syöpäpotilaita lukuunottamatta)
"Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat", näyttää olevan terveysviranomaisen käsitys tavallisen tallaajan kivusta.
Tämän epäkohdan korjaamiseksi haluan vaikuttaa mm. em. yhdistyksen kautta.
Kivunpoisto, varsinkin syöpää sairastavilla on kyllä käsitykseni mukaan kunnossa.
Olen ollut monessa mukana,(tarkoittaa että olen puolueeton) ja huomioinut asian joka omaisten mieltä vaivaa.
Kipu ja sen ehkäisy on tänäpäivänä todella akuutti asia sairaanhoidollisessa lääkityksessä.
Olen itselleni antanut luvan ymmärtää lääkityksen kattavuuden, myös kiputilanteissa jotka kohdistuvat syöpää sairastavien keskuudessa. Kipulääkitys on tänäpäivänä suomessa hyvin hoidettu.
Kiitos siitä kuuluu Lääkintähallitukselle, sille istansille joka toitaa kivunehkäisyä lääkkeiden avulla.
Näin on hyvä edetä jokseenkin rauhallisin mielin.
...joutui ainakin vielä vuonna 2005 maksamaan itse kipulääkkeet. Sairaalaankin joutui sisareni ottamaan omat lääkkeet mukaansa.
Syöpäpotilaiden kohdalla kivun hoito on kaiketi kunnossa. Samoin sairaalassa potilaana oltaessa esim. kirurgisen operaation jälkeen, kivun hoito toimmii.
Kotihoidossa ja muiden kipulähteiden, kuin syövän osalta, kivunhoito onkin sitten retuperällä, juuri siksi, että kipua sinänsä ei pidetä sairautena, vaikka se invalidisoisi potilaan täysin.
Tätä tarkoitin ja pidän sitä suurena epäkohtana.
puhkeaminen oli seurauksena,
se oli
mieheni välitön kuolinsyy.
Olen erittäin katkera typerille lääkäreille.
Tietysti noinkin voi käydä. Pahoittelen.
Toisaalta on myös kivun lääkitytapoja, jotka eivät ärsytä vatsaa. Tai jos niitä ei voida käyttää, on vatsansuojalääkkeitä käytettäväksi yhdessä kipulääkkeiden kanssa.
Valitettavasti vain ne kaikki ovat kalliita ja menevät kipupotilaan omaan "piikkiin". KELA kun ei kertakaikkiaan hyväksy kipua hoitamisen arvoiseksi asiaksi.
No onneksi on tuo lääkkeiden omavastuukatto, joka aikanaan astuu kuvioon. Viime vuonna tuo katto minun kohdallani täyttyi maaliskuun 9. päivänä.
Lääkäreiden "typeryydestä" olen joissain tapauksissa kanssasi samaa mieltä. Suurin osa kuitenkin on ihan järkeviä ja nykyään jo joskus vilkaisevat potilastakin siinä tietokoneruudun ohessa.
Tärkein yhdistys mihin kuulun on Kehitysvammaisten Tukiyhdistys.
Se oa ainoa yhdistys missä toimin aktiivisesti.
Työni ja ammattini puolesta mm. SIL, Yrittäjät ja Veronmaksajat. Asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät ovat Omakotiliitto, kaupungimme klubi, Autoliitto, Navigaatioliitto venekerhoineen sekä eräs mp-seura. Kannatusmielessä Syöpäyhdistys, Näkövammaiset yms.
Mainitsemasi yhdistys olisi minulle läheinen, sillä itselläni on kehitysvammainen lapsenlapsi. Olisin ehkä aktiivisestikin mukana, mutta ainakin jäsenmaksun maksaisin mieluusti.
Poikkeuksellisesti esiinyn nyt nimettömänä, vaikka "rekattu nikki" minullakin täällä on. Tulen mukaan ja ehkä joskus niissä merkeissä toisiamme näemmekin.
tuohon yhdistykseen jo 1950-luvulla, koska sisareni on vaikeasti kehitysvammainen. Yhdistys on tehnyt paljon kehitysvammaisten tueksi. Ei 1950-luvulla kehitysvammaisia juuri näkynyt. Lähes 60-vuotias sisareni on käynyt sittemmin esim. etelässä lomalla. Hänen elämänsä on muodostunut niin hyväksi kuin hänen saamillaan eväillä voi. Olen silloin, tällöin pitänyt kursseja lievästi kehitysvammaisille esim. ennen joulua. Sain lahjaksi kaitaliinan, joka on pöydälläni.
Kehitysvammaisten Tukiliitto on perustettu vuonna 1961.Sen alaisena toimivat paikalliset Tukiyhdistykset, joihin yleensä kuuluu jäseniä usean kunnan alueelta.
mietin tuota asiaa ja muistin vähän väärin. Lähdin lapsuuskodistani 1962 ja muistelin noita aikoja. Lomitin äitiäni paljon ja vuosikymmenet menivät sekaisin.
Kun pitäisi laittaa vain yksi, en laita yhtään, kun en osaa valita sitä tärkeintä ja maksan monia jäsenmaksuja. Kaikkia en edes viitsisi täällä mainita.
Ehkä uhallakin mainitsen muutamia, jotka eivät vie paljon tilaa: SPR, MLL, MPK.
...ainaisjäsenmaksun sukuseuraamme. Toimin k.o. seuran hallituksessa, valtuuskunnassa ja lehtitoimikunnassa.
mainita paikallisen sukututkimusyhdistyksen. Ajattelin ensin, että mahdollisimman moni voi tuoda omia eri alojen yhdistyksiä esiin, jos muutama henkilö ei esitteli koko pottiaan. Mutta pannaan sitten esille kaikki: Maatiainen ry, Veteraaniopettajat ry, entisen työpaikan toverikunta, 2 eläkeläisyhdistystä, Dendrologian seura ry, paikallinen urheiluseura, työmarkkinajärjestön seniorit
olen ollut jäsenenä useita vuosia.
...innokkaana tilkkuilijana siellä tapaa hengenheimolaisia. Hauskaa porukkaa ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu on mielenkiintoinen ja aina odotettu lehti.
...on yhdistys, jota kesäisin en voi vastustaa.
Yhteiset retket ja erilaisiin pihoihin ja muihin kiinnostaviin paikkoihin tutustuminen on mukavaa.
Kokemusten vaihto muiten multasormien kanssa on poikaa.
Viherpeukalot on ihan oma rotunsa., sen olen huomannut.
Tässäpä Roosan yhdistysketju, onhan vielä urheiluseuraa, taideseuraa ja kyläseuraa sekä muutama muu kerhokin joissa olen vain ajoittain, aina kuitenkin hengessä mukana.
osassa aika aktiivisenakin, osassa kannatuksen vuoksi. Luonnonsuojelu-, sosiaali- ja terveysalat, pelastus-ja suojelualat, 3 yksittäisen paikan kannatusyhdistystä jne.
Lähinnä sydäntä lasten etua ajavat.
Yhdelle lystäily-yhdistyksellekin liikenisi aikaa ja varsinkin innostusta, pitäisi joku löytää.
Vieläköhän "Yhtistys Pehmeän T:n Poistamiseksi Äitinkielestämme" on voimissaan?
joihin maksan jäsenmaksun, on mm. Suomen kirjastomuseoyhdistys, Aseman Lapset, Suomi-Kiina-seura, Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluyhdistys.
muita jotka ei kuulu yhteenkään yhdistykseen?
Kuuluin joihinkin työtäni tiedollisesti tukeviin yhdistyksiin, nyt olen karsinut kaikki pois.
yhtä köyttä yhdistys olemassa?
Kiuruvedellä.