Vituttaa tämä kaikki paska jota kaikki abortin vastustajat suoltavat sieltä sisuksistaan!
Mitä oikeasti monikaan tietää miten raskasta on hoitaa lapsia - ylläpitää perhe-elämää monen lapsen vanhempana, jakaa sitä vähäistä aikaansa kaikkien lasten puolison kesken............? Mutta eihän se olekaan se asian ydin, vaan pelkästään se että saa puolustaa henkeen ja vereen asti omaa aatettaan.
On niin hiton helppoa olla lapsettomana tai ehkä yhden lapsen vanhempana paasaamassa sen puolesta, että jokaisella lapsella on oikeus syntyä!!! Myös jokaisella sellaisella jota ei ole edes pätkääkään haluttu tai suunniteltu kaikkien niiden suunniteltujen lasten lisäksi!!? Itsellä kävi niin he-le-ve-tin huono tuuri. Niin huono tuuri jota ei voi edes maalaisjärjellä käsittää!!!!!
Onhan se niin helkatin epäoikeudenmukaista, että joku yrittämällä yrittää ja vuosikausia tekee töitä tekee sen eteen että lapsen saisi ja taas joku toinen joutuu kaikkensa sen eteen tekemään ettei niitä tulisi ja SILTIKIN tulee raskaaksi. On se niin väärin!
Jokaisella on ne omat rajansa ja jaksamisensa. Silti tuntuu aika huvittavalta, että joku toinen muka on tietävinään paremmin kuin raskaana oleva henkilö itse, mitkä ne jaksamisen rajat on!
Ja tämä palsta tuntuu olevan näiden "kyllä minä tiedän, anonyymien" lempipaikka, jotka suoltavat sitä paskaa tuutin täydeltä, että KYLLÄ SINÄ JAKSAT ja KYLLÄ SINÄ APUA SAAT. Kertokaa minulle missä te kaikki auttajat olette olleet viimeiset kymmenen vuotta kun en ole PÄTKÄÄKÄÄN saanut mitään apua mistään! Miten sitä apua sitten olisi voinut tulla tälle viimeiselle mahdolliselle lapselle, joka ei tilaisuutta saanut kehittyä seitsemää viikkoa pidemmälle.
Miten tässä vielä yhtä jaksaisi hoitaa kun näiden jo olemassa olevienkin kanssa on kädet täynnä töitä ja on oman jaksamisensa kanssa äärirajoilla???
Ja kyllä - voin kertoa että mieheni hoitaa hyvin aktiivisesti lapsia ja osallistuu kaikkiin kodin arkisiin puuhiin, mutta siltinkin - kiitos olen ihan täysin jaksamiseni ja pystymiseni äärirajoilla! Tulisitko sinä rakas abortinvastustaja tänne meille ja antaisitko joskus minulle hetken hengähdystauon ja sitä lepoa mitä tarvitsisin, jotta voisin olla edes tarpeeksi hyvä vanhempi jo näille olemassa oleville lapsille?
Mitä oikeasti monikaan tietää miten raskasta on hoitaa lapsia - ylläpitää perhe-elämää monen lapsen vanhempana, jakaa sitä vähäistä aikaansa kaikkien lasten puolison kesken............? Mutta eihän se olekaan se asian ydin, vaan pelkästään se että saa puolustaa henkeen ja vereen asti omaa aatettaan.
On niin hiton helppoa olla lapsettomana tai ehkä yhden lapsen vanhempana paasaamassa sen puolesta, että jokaisella lapsella on oikeus syntyä!!! Myös jokaisella sellaisella jota ei ole edes pätkääkään haluttu tai suunniteltu kaikkien niiden suunniteltujen lasten lisäksi!!? Itsellä kävi niin he-le-ve-tin huono tuuri. Niin huono tuuri jota ei voi edes maalaisjärjellä käsittää!!!!!
Onhan se niin helkatin epäoikeudenmukaista, että joku yrittämällä yrittää ja vuosikausia tekee töitä tekee sen eteen että lapsen saisi ja taas joku toinen joutuu kaikkensa sen eteen tekemään ettei niitä tulisi ja SILTIKIN tulee raskaaksi. On se niin väärin!
Jokaisella on ne omat rajansa ja jaksamisensa. Silti tuntuu aika huvittavalta, että joku toinen muka on tietävinään paremmin kuin raskaana oleva henkilö itse, mitkä ne jaksamisen rajat on!
Ja tämä palsta tuntuu olevan näiden "kyllä minä tiedän, anonyymien" lempipaikka, jotka suoltavat sitä paskaa tuutin täydeltä, että KYLLÄ SINÄ JAKSAT ja KYLLÄ SINÄ APUA SAAT. Kertokaa minulle missä te kaikki auttajat olette olleet viimeiset kymmenen vuotta kun en ole PÄTKÄÄKÄÄN saanut mitään apua mistään! Miten sitä apua sitten olisi voinut tulla tälle viimeiselle mahdolliselle lapselle, joka ei tilaisuutta saanut kehittyä seitsemää viikkoa pidemmälle.
Miten tässä vielä yhtä jaksaisi hoitaa kun näiden jo olemassa olevienkin kanssa on kädet täynnä töitä ja on oman jaksamisensa kanssa äärirajoilla???
Ja kyllä - voin kertoa että mieheni hoitaa hyvin aktiivisesti lapsia ja osallistuu kaikkiin kodin arkisiin puuhiin, mutta siltinkin - kiitos olen ihan täysin jaksamiseni ja pystymiseni äärirajoilla! Tulisitko sinä rakas abortinvastustaja tänne meille ja antaisitko joskus minulle hetken hengähdystauon ja sitä lepoa mitä tarvitsisin, jotta voisin olla edes tarpeeksi hyvä vanhempi jo näille olemassa oleville lapsille?
Vastaukset 48
Vanhimmat
yritin jo sulle vastata... en tiedä mitä hittiä..rakastan noita kahta mitkä mulla on. yritän päästä jutteleen reaaliajassa. miten se tapahtuu, tiedätko Sinä
ihminen!
Saako sinulta kysyä minkä ihmeen takia olet edes hankkinut yhtään lasta? Jos ne nyt on niin rasittavia ja väsyttäviä, miksi olet lainkaan niitä hankkinut? Niin ihan vaan tiedoksi minulla on neljä alle 5 vuotiasta lasta ja en mitään apuja ole kinumassa, omat ovat lapseni ja minun velvollisuus on myös heidät hoitaa! Vaikuttaa siltä että nämä sinun lapset ovat olleet silkkoja vahinkoja kun sinulla on noin huono olla, ainakin sinun kirjotuksesta päätellen!Ja jos elät parisuhteessa ja et todellakaan halua lisää lapsia niin tee sterilisaatio! Niin minäkin tein!Hittoako täällä iniset!
Nyt kehotetaankin, että aloittajan olisi pitänyt tehdä monta aborttia, eikä vain yhtä...
hankkia ajoissa se sterilisatio ja jos sittenkin olis tullu niin antaa ne pois..tietenki!!
Kyllä tässä sinä tyhmyytesi paljastit!
Ap.on uupunut joten ajattelitko idioottimaisen vastauksesi häntä auttavat. Vastauksessasi itseasiasassa kehut vai itseäsi ja omaa erinomaisuuttaasi äitinä ja kehotata ap. jopa aborttiin. Kaikesta päätellen itse olet tunteeton ja vähän yksinkertainenkin, kun et kummempaan vastaukseen kykene.
Tyhmä minä, että en tuota muistanut, että sterilisaation saanti maassamme on niin tosi helppoa ja syntyneistä lapsistaan pystyy jokaikinen ihminen luopumaan hetkellä millä hyvänsä....
Tällä logiikalla minä vain ihmettelen, miksi jokainen väkivallan hyväksyjistä kasvatuksessa ei ole jo toteuttanut lapsensa elämän parantamista, antamlla se pois ja hankkimalla itselleen sterilisaation... Olisi niin helppoa parantaa lapsensa elämänlaatua.
Tämä sinun kommenttisi tuo hyvin ilmi kyllä oman tyhmyytesi!
se vasta huikeesti asiaa valaisikin!!
Turha on tulla tälle palstalle valittamaan, ettei jaksa. Pidättäydy seksistä, niin et saa lisää lapsia tai teetä sterilisaatio. Se tehdään kätevästi synnytyksen jälkeen.
Itse olen hoitanut viisilapsisen perheen ihan yksin ilman apua. Mieheni oli aina töissä eikä osallistunut mihinkään kotona. Enkä taatusti tule teille auttamaan, vaikka aborttia vastustankin. Hoidan nyt lapsenlapsiani. Sinullahan on miehesi apunasi. Et ole yksin, niin kuin moni muu äiti on.
neljä lasta, joista kahdella ADHD. Hänen vanhempansa ovat alkoholisteja, kuten myöskin miehen äiti. Lapsilla on lisäksi eno ja setä, jotka ovat keskittyneet omiin elämiinsä... Auttajia ei perheellä ole, mutta ei tuo äiti niitä ole vaillakaan, eikä hän koskaan valita, vaan on todella tyytyväinen ja onnellinen ihminen! Hän nauttii lasten ja kodin hoitamisesta!
...että hän näyttää nauttivan elämästään, ja heikkoina hetkinä itkee sitten yksinänsä. Useimmiten se joka ei jaksa, ei uskalla sitä myöntää juuri tällaisten mielikuvien vuoksi, siksi myös masentuvilla menee liian kauan aikaa hakeutua hoitoon, koska jaksamattomuus hävettää.
Voi toki myös olla että hän jaksaa ja on onnellinen :D se on se hyvä vaihtoehto.
***
>>Vituttaa tämä kaikki paska jota kaikki abortin vastustajat suoltavat sieltä sisuksistaan! Mitä oikeasti monikaan tietää miten raskasta on hoitaa lapsia - ylläpitää perhe-elämää monen lapsen vanhempana, jakaa sitä vähäistä aikaansa kaikkien lasten puolison kesken............? Mutta eihän se olekaan se asian ydin, vaan pelkästään se että saa puolustaa henkeen ja vereen asti omaa aatettaan.
Löysin hyvän tekstin, jossa viitataan myös sinun tilanteeseesi; yhteiskunnan asenne on perseellään ja kotiäitiyttä ei arvosteta, vanhemmat palavat loppuun...
http://www.hemming.ws/index.php?Itemid=2&id=66&option=com_content&task=view
On vain kertakaikkisen harmillista että realistisesti tilanteen näkevät yksilöt jäävät yksilöiksi jotka eivät saa ääntään kuuluviin kun päätöksiä pitäisi tehdä.
***
Viisaan sanoman kääntöpuolihan on se, että hyvintoimeentulevien verotusta tulisi madaltaa...
Eli itse olen hyvin onnellinen, että on vain viisaita sanoja, mutta asioihin konkreettisesti vaikuttajana ei ole mihinkään...
Meillä perhe on niitä hyvin toimeen tulevia ja suoraan sanottuna tuntuu typerältä katsella kun talouteen tulevasta tulosta puolet menee valtiolle. Tätä verotusta sietääkin keventää...
Yhden helpotus on aina joltakulta muulta pois, kun rahasta puhutaan. Jonkun lehmä se sielä ojassa aina makaa :D
***
Huutelen täältä köyuhyysrajan takaa...
Itsellämme lähtee veroina vain neljäsosa tuloista, sillä olemme nykyisin asuntovelallisia. Kuitenkin on ihan ymmärrettävää, että kyllä se harmittaisi, jos tilinauhasta näkisi mitä oliskaan mahdollista saada jos olisi mahdollista... Nyt kun ero ei ole niin järkyttävä, niin veroja makselee mielellään, sillä niillä tietää mahdollistavansa paljon hyviä asioita. Ja onhan se ajatuksena äärimmäisen mukava, että suurituloisten verotusta vielä tiukennettaisikin, niin tasoittuisipa tuloerot... Tässä ojassa makaa minun lehmäni.
ymmärrän lapsiperheiden ahdingon täysin. Jos minunkin verotukseni näillä tuloilla olisi tiukempi tai olisi lisää suita ruokittavana, niin ehkäpä käyttämämme vaatteet eivät olisi luomupuuvillasta ja muuten ekologisesti tuotettuja. Köyhyys lisää köyhyyttä: köyhällä ei ole varaa ostaa kuin halpaa ja halvalla ei voida tuottaa muuten kuin polkemalla ihmis- ja eläinoikeuksia..
Mutta jotenkin tuntuu silti tekopyhältä kansanedustajan ruikuttaa liian kovaa verotusta. Ihmisen joka on niissä tuloluokissa, että valtio vie enemmän kuin tilille tupsahtaa (ja silti tupsahtaa huomattavasti enemmän kuin tavan duunareille...). Mutta kirjoitus oli silti hyvä. Se kertoi sen missä suomi seisoo nykyään, lapsiperheillä menee huonosti (mutten silti väittäisi, että sellaisilla perheillä, joissa toinen vanhempi on kansanedustaja).
Muistan hyvin elämän köyhyysrajalla, enkä tahdo enää ikinä palata siihen. Itse asiassa saan kiittää yksinomaan lahjakasta ja upeaa miestäni tästä elintasosta, hän on turvannut koko meidän perheellemme huolettoman elämän. Vielä kuusi vuotta sitten laskin kaupassa onko varaa leipään vai muniin... ja olen niiiiin kiitollinen siitä että enää ei tarvitse.
Asuntovelallisia totta kai mekin :D miehen veroprosentti on silti ollut pahimmillaan 50% tuntumassa. Siinä vaiheessa ei kyllä naurattanut... koska kun tulot ovat hyvät, menotkin ovat!
Vielä minäkin sinne eduskuntaan pääsen, sitten voidaan pistää mies kotiin lasten kanssa :D
***
Jos värisi olisi enemmän punainen, eikä tuota rikasta kokoomusluokkaa, niin saattaisinpa jopa äänestää sinua ja näin auttaa sinua kunniavelassasi...
En ole kovinkaan punainen vaikka se sukukirous onkin :D mutta katsotaan. En oel vielä löytänyt puoluetta joka vastaisi omia arvojani, kummallista kyllä. Jatkan hakemista tai sitoutumattomuus odottaa...
***
Kun nähtävästi marttyyriäitiys on palstalla kunniassaan, otan minä eriävän mielipiteen; minullakin loppuu voimat joskus, niinkuin nyt. Hyviä hetkiä on ja homma kokonaisuudessaan on hienoa, kuten varmasti sinullakin, onhan perheesi sinulle rakas ja tärkeintä kaikessa. Kuten minullekin. Vaan silti sitä hengähdystaukoa kaipaisi, eikä siihen auta yhtään se että joku toinen ei sitä taukoa tarvitse vaan on tyytyväinen elämään kotitalouskoneena vailla omia tavoitteita ja elämää. Joillekin se vain sopii, ilmeisesti... me ihmiset, inhimilliset ihmiset jotka väsymme kun tarpeeksi kauan raadamme ilman helpotusta, olemme sikäli ikävämmässä asemassa.
Ja koska marttyyriäidin kruunu on kirkas ja tulee hyvä mieli kun morkkaa niitä jotka eivät jaksa, well. Näiltä sinä et saa apuja yhtään enempää kuin sympatiaakaan, vain kailotusta siitä kuinka he itse ovat hienoja ihmisiä.
***
Täysin samaa mieltä olen kanssasi. Eli juuri nämä marttyyriäidit näyttävät kommentoineen minunkin "purkaukseni" aika yks´oikoisen huvittavalla tavalla.
Täytyy nostaa hattua näille Super-Äideille jotka eivät KOSKAAN ole kokeneet väsymystä tai uupumusta. (Vähän ihmettelen näiden ihmisten tarvetta sitä ylenmäärin vielä toitottaa...?) Vai kukas sen kissanhännän sitten nostaisi jollei kissa itse. Eli onhan se hienoa ja hatunnoston arvoinen asia kehuskella omalla suurperheellä ja miten aina jaksaa hymy huulilla ilman huolen häivää, se se on hienoa! ;-)
Juuri näin, olen täysin onnellinen ja iloinen tästä perheestä mitä minulla on. Voin katsoa itseäni peiliin ja sanoa olevani hyvä äiti! Hyviä hetkiä on joka päivä, jatkuvasti, mutta myös ihan normaalia väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta jota varmasti suurin osa äideistä ainakin joskus tuntee.
Puoliso ja lapset ovat ne ykkösasia elämässä, mutta onhan se elämä vähän muutakin kuin lasten- ja kodinhoitoa. (Ainakin minulle!)
Kielenkäyttö oli tarkoituksella ihan muuta kuin normaali puhekieleni, meillä ei kiroilla - ei puhu aikuiset rumia eikä sitä sallita lapsiltakaan. Nyt jo täällä joku arvioi pelkän kirjoituksen perusteella kykeneväisyyttä lasten kasvatukseen. :-)
Meillä kasvatetaan lapset niin, että opetetaan suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä erilaisia ihmisiä ja erilaisia tilanteita kohtaan. Ymmärtämystä esimerkiksi sellaisia asioita kohtaan, että joku toinen voi haluta lapsia vaikka 10 ja joku toinen taas ei yhtään. Silti minä tai kukaan muukaan ei ole oikeutettu hänelle sanomaan tai vaatimaan, että hänen pitäisi haluta sitä mitä minun mielestäni hänen täytyisi haluta.
Ja kaikille edellisille tiedoksi, että vahinko tapahtui siis vain kerran enkä ole missään sanonut / väittänyt, että kaikki lapseni olisi vahinkoja vaikka näin asia on toisten kommentoijien mielessä käännetty. Vielä sekin asia tiedoksi, että kyllä, minut ON steriloitu.
Mietin juuri että onkohan nuo edelliset kommentoijat sellaisia ihmisiä, jotka omille ystävälleenkin uupumuksen (esim. synnytysmasennuksen kokeneelle) sanovat vain kylmästi; "no mitäs siinä kitiset ja valitat, senkus vaan olet reipas ja iloinen! Katsos olenhan minäkin jaksanut viiden lapsen synnytykset ja vauva-ajat ihan tosta vaan..."
syydät paskaa! Sitten vielä ihmettelet, että toiset eivät ole kovin ilahtuneita purkauksistasi. Siivoa suusi ja ole ihmisiksi! Tuollaiset purkaukset eivät kuulu tämän palstan aihepiiriin!
tällä palstalla keskustellessa myöskin saanut niinsanotusti "paskaa niskaani" siitä syystä että olen ääneen sanonut äitiyden olevan raskasta työtä eikä vain ruusuilla tanssimista ja vauvojen haistelua. Minulle on kerrottu hyvin suoraan että äitiyden nurjasta puolesta ei saa puhua koska "se yllyttää aborttiin". Kaikesta on annettava pumpulinpunainen kuva koska se "on hyväksi lapselle". Minusta näin tosin ei ole, koska epärealistisin odotuksin varustettu tuote vanhempi tulee rytinällä alas aivan taatusti, ja minusta ihmisten on hyvä tietää mihin rupeavat lapsia tehdessään. Mutta kertoessani äitiyden molemmista puolista (en toki unohda sitä pakahduttavaa rakkautta ja onnea joka lapsista tulee :D) olen kuullut ettei äitiyteni "ole normaalia" ja että siksi en saa siitä puhua.
Turha kai mainitakaan että moinen ei minua hiljennä :D katson oikeudekseni puhua omista kokemuksistani ja mielipiteistäni rehellisesti kuten toivon kaikkien muidenkin tekevän.
***
yks jos toinenkin on välillä uupunu, eihän se äitys aina ja joka tilanteessa herkkua ole, mutta usealle se ois silti -ja onneksi riittämätön veruke elämänsä aloittaneen lapsen surmaamiselle.
Kyllä, ne ovat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät tajua elämästä mitään. Eivätkä ne ole mitään superäitejä; todelliset superäidit ovat aitoja, tuntevia, inhimillisiä ihmisiä.
Tsemppiä kaikille pienten lasten äideille.
vähemmän sillä koneellasi päivystämässä keskustelupalstoilla, niin jäisi enemmän aikaa ja voimia lapsille! Olen aina itsekin äitinä ihmetellyt, miten ihmeessä sinulla on aikaa olla jatkuvasti suomi24:n päivystäjänä!?
että sinun tarinasi ei kerro keskiverto äitiydestä, vaan väsymys ja äitiyden raskaat puolet saavat jutuissasi erikoiset mittasuhteet. Kaikkien naisten äitiydessä ei ole sellaista nurjaa puolta kuin sinun..!
enhän minä milloinkaan ole väittänyt puhuvani keskivertoäitiydestä vaan äitiydestä ylipäänsä, minun kokemuksestani siitä. Jokainen ihminen, ja jokainen äiti on erilainen.
Sanotko siis että on edustettava keskiveroa puhuakseen ääneen? Mikä tämä keskiverto mahtaa olla, ja millä perustein sen olet laskenut?
Esimerkiksi synnytyksenjälkeisen masennuksen yleisyys kertoo kyllä siitä että minä en ole mitenkään erityisen outo tapaus :D enemmän olisin huolissani siitä talouskoneesta joka mukisematta ja mitään sanomatta huoltaa kodin, miehen ja viisi lasta eikä koskaan halua itse mitään.
***
mutta juuri nyt päivystän kyllä töissä, siksi minä tässä istun. Kotona ollessani kone on yleensä aina päällä, siinä vieressä kun touhutaan lasten kanssa. Välillä istahdan lukemaan ja kommentoimaan, ja välillä en. Luuletko sinä hyvä ihminen että kun koneen avaa niin siinä on istuttava putkessa kunnes lopettaa? :D :D
Ihmettele miten haluat. Minä se tässä hulluksi tulisin jos ei olisi edes jotain sosiaalista kanavaa päivittäin kotona.
***
alkoi meinaan niin ottaa päähän tuo jatkuva "ihmettely". Aikaa minulla on, sekä lapsilleni että muulle, jaksamisesta on puutetta. Miten jaksamistani helpottaisi se että lakkaisin vaihtamasta ajatuksia palstoilla toisten ihmisten kanssa? Minusta se on nimittäin yksi asia joka ratkaisevasti Lisää jaksamistani, etten ole jatkuvasti yksin lasten kanssa vaan on "seuraa", vaikkakin virtuaalisesti. Yksi käy äitikavereiden kanssa kahvilla, toinen juttelee samat asiat online. Onpa kamalaa.
Itse ihmettelen tätä suunnatonta ihmettelyn tarvetta teillä. Kerta kerran jälkeen, kun siirrytään asiasta henkilöihin, aina tulee sama kommentti eteen. Jos pysytään asiassa, eh?
***
tuttava, joka ajatteli kaulassaan olevan patin olevan syöpää. Joku älypää sitten julisti hänelle kuinka 'suurella todennäköisyydellä tuollainen patti VOI olla syöpää'. Tämä itsellään syöpää epäilevä päätti tuon julistuksen kuultuaan, että koska hänellä niin suurella todennäköisyydellä on syöpä, eikä hän halua kärsiä siitä aiheutuvia kipuja yms., niin hän lopettaa elämänsä ennen kuin se kärsimys kunnolla alkaa... Hän myöskin teki sen. Ikää oli reilu parikymppiä... ja mitään syöpää ei sitten löytynyt...
Äitiyden _mahdollisen_ vaikeuden ja raskauden, sekä mahdollisen tulevan väsymyksen julistaminen aborttipalstalla, on mielestäni sama asia kuin menisi julistamaan sitä, miten rankkaa armeijassa VOI olla "Tapanko itseni armeijan takia"- keskusteluun..!
ole ystäviä, joiden luo menisit lastesi kanssa?
Mikä on sellainen työ ja työpaikka, jossa istutaan lukemassa ja kommentoimassa keskustelupalstaa? Kuka sinulle maksaa siitä?
kummallista, jos jatkuvasti ihmetellään samaa asiaa ja todennäköisesti usean eri ihmisen toimesta... Liityn mukaan tuohon ihmettelijöiden kerhoon...
Eli mikähän mahtaa olla "keskiverto-äitiys" ja sen kriteerit?
Eiköhän ne väsymykset ja uupumukset kuulu nimenomaan keskiverto-äitiyteen ja vähemmistö on ne jotka väittävät että kaikki on kuin "ruusuilla tanssimista"?
Etkö ole yhtään seurannut asioita joista julkisuudessa on puhuttu???
Aikamoinen "älypää" täytyy sellaisen ihmisen olla, joka vain toisen puheiden takia riistää itseltään hengen. Ehkäpä tuossa on aika paljon muutakin takana kuin vain tämä kertomasi tarina.
Mitä "julistamista" on kylmien tosiasioiden kertominen, esim. äitiydestä? Kyllähän jokainen tietää että tähän elämään kuuluu niin hyviä kuin huonojakin asioita, eikä ne huonot asiat poispyyhkiydy sillä ettei niistä puhuta tai kerrota ääneen! Kyllä siihen äitiyteenkin on ihan NORMAALIA kuulua väsymystä ja uupumusta. Mutta normaalia ei ole riistää omaa henkeään toisten juttujen ja puheiden perusteella.
Saatte te ihmetellä, en kiellä. Jos sillä jotain tunnette voittavanne, hyvä niin.
Ymmärrän miksi moni asian ottaa esille, myönnän toki kirjoittavani paljon. Sitä vain oudoksun että ihmettely otetaan esiin vasta silloin kun sanottava loppuu ja on alettava ruotia sanojaa.
***
Yrität toki varmasti auttaa, eikö niin?
Ei, ystäväni eivät asu lähellä vaan ovat lähes kaikki joko muuttaneet pois paikakkunnalta tai ovat jääneet sinne mistä minä muutin. Elämä vie edestakaisin maailmassa, itse kutakin :D valitettavasti ihmiset joihin olen täällä tutustunut eivät suurimmalta osin ole osoittautuneet lähemmän tuttavuuden arvoisiksi. En tuhlaa aikaani ihmisten seurassa joista en pidä.
Niihin ystäviini, kuten mainittua, pidän yhteyttä verkossa. Moneenko kertaan se on sanottava että se menee jollekulle perillekin? Kysytäänkö kohta taas samaa?
Työstäni en myöskään aio alkaa lähemmin keskustelemaan, todettakoon vain että tiedän varmaankin työnkuvani ja velvollisuuteni itse paremmin kuin ihminen joka ei edes tiedä mitä tuo työ on. Ja kyllä, siitä maksetaan palkkaa ja hyvästä syystä. Olen hyvä siinä mitä teen.
***
Ihmetyttää se todella, miten pienten lasten työssäkäyvällä äidillä on noin paljon aikaa keskustelupalstoille!? Ei minulla ainakaan ollut silloin kun lapseni olivat noin pieniä. Hyvä, että joinakin päivinä ehti edes ystävälle pikapuhelun soittaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000380&posting=22000000029273190
Ei, yhä vieläkään en tunnusta lasten neurologisten ongelmien olevan äidin syy :D
Kyllä, puhun, luen, lärpätänä, juttelen koko ajan, kirjoittaessanikin. Usein jompikumpi istuu äidin kanssa koneella, varsinkin pojalla on kiinnostusta esimerkiksi hiiren käyttöön. Tunnistamme kirjaimia ja kuvia ruudulta :D toimitamme koneella myös terapeuttisia aktiviteetteja. Älä turhaan ole huolissasi, lasten neurologit tietävät heidän tilansa ja tarpeensa, minun ohellani, paremmin kuin sinä. Ole ihan rauhassa. Varmasti raivostuisit jos kuulisit mitä mieltä lääkärit ovat minun ja lasteni ja etenkin heidän kielellisten ongelmiensa suhteesta :D kirveleekö mieltäsi tietää että heidän mielestään toimintani lasteni suhteen on esimerkillistä?
Ei tarvitse olla huolissaan, ei. Tämä äidin sosiaalinen henkireikä ei oel lapsilta pois.
Siitä työssäkäyvästä, jälleen muistutan että teen noin kuutisen vuoroa kuukaudessa, nekin iltaisin. Käyn työssä mutta pääasiassa olen kotiäiti.
Entä itse, miten jaksoit jos päivittäin sinulla oli niin kiire että ehdit vain pikapuhelun ystävälle tehdä? Kai sait lomia, vapaapäiviä? Kauanko jaksoit ennen loppuupalamista?
***
Ja vedä kaksi kortonkia päällekkäin.Suotta muita
syytät kun tulet tiineeksi!
huomaat että ap kertoi myöhemmässä viestissä olevansa jo steriloitu.
Synnytysikäisellä ja -kykyisellä ei siis itsemääräämisoikeuden lisäksi ole marmatusoikeuttakaan? :D kuinka yllättävää.
***
tältä palstalta et myötätuntoa saa. Eli vedä nuttura tiukalle ja ryhdy kutomaan lapasia kirkon ulkomaan avulle, kyllä se siitä. Niin, ja muista pitää polvet yhdessä.
muullakaan keskustelupalstalla. Ap tulee tälle palstalle vain sättimään aborttia vastustavan mielipiteensä ilmaisseita ihmisiä, ja esittää syyksi käytökseensä oman väsymyksensä ja sen, ettei itse pärjää omien lastensa kanssa.
Avaus ei oikeastaan kuulu ollenkaan palstan aihepiiriin. Äitien väsymykselle ja masennukselle on oma palstansa, mutta sielläkin keskustellessa tulee tietysti noudattaa hyviä käytöstapoja.
täällä vastustajat juuri edustaa, ei siinä ole mitään uutta :D
palstalla. Yleensä abortin vastustajat ovat eettisesti korkeatasoisempaa porukkaa kuin abortin kannattajat. Palstalla on vain yksi abortinvastustaja, joka on inttäjä ja henkilökohtaisuuksiin menijä, mutta ei hänkään kiroile tai räyhää.
Kaikki tuollaiset ilmaisut kuin "vituttaa" ym ovat alatyylisyyksiä, joiden käyttäjien suut pitäisi pestä saippualla. Luulisi, että äiti-ihminen osaisi käyttää siivompaa kieltä.
Se, että jotakuta raivostuttaa toisten mielipiteet ei myöskään ole mikään asia-argumentti. Asiallisuutta, pyydän, muuten ei keskustelusta tule mitään.
No, jollei kiroilu kovin korkeatasoista kielenkäyttöä olekaan, niin en minä eettisesti sen korkeatasoisempana pitäisi kanssakirjoittajiensa toistuvaa solvaamista mm. itsekkäiksi murhaajiksi, ihmishirviöiksi, jääsydämisiksi tai pyöveliporukaksi. Eettistä korkeatasoisuutta ei nähdäkseni liioin edusta se, että toivoo toiselle lapsettomuutta, jopa nykyisten lastensa menettämistä, pitää moraalisesti oikeana jättää toisia vuotamaan kuiviin verilammikkoonsa tai epäillä kanssakirjoittajien äitiyden laatua. Varsin moni abortin vastustajakin väittää olevansa äiti. Luulisi tosiaan, että äiti-ihmisinä osaisivat käyttää siivompaakin kieltä, eikö?
"Palstalla on vain yksi abortinvastustaja, joka on inttäjä ja henkilökohtaisuuksiin menijä"
Tuntui noita tässäkin viestiketjussa olevan useampiakin...
Semmosta se on raskaita päätöksiä, vaikka muista turhilta tuntuvia itselle juuri niin tärkeitä.
Odotin toukokuussa, 7vkolla tajusin vasta odottavani, oli mennyt 9 vuotta ettei ollut raskautta tullut vaikka olisin halunnutkin. Kuitenkin kävi niin että parisuhde oli jo kuollut ja omaan mahdottomuuteensa kaatumassa, päädyin aborttiin.Munasoluja ei ollut irronnut 6kuukauteen eli ei kuukautisia ollenkaan. Raskaus oli tosi yllätys, eronpartaalla en osannut ajatella että tekisin lapsen ja olin tosi yksinäinen huolineni kaikkineni. 3Lasta ennestään, enkä löytänyt uusioperhe onnea enää.. Mies ei olisi halunnut minun kulkevan edes töissä.Hän pahoinpiteli minut juhannuksena että sain aivotärähdyksen ja kallo muovautui uusiksi.Tuloksena päänsärkyä 10vkoa.Puhehäiriöitä..
Nyt kuitenkin raskaana tälle samalle miehelle vkoja 20, teen lapsen itselleni, omaksi tähdekseni. Välitön päätös että jaksan yksin.. Oman tähteni, tulevaisuuden ja elämän muuttumattomuuden tähden yksikseni, ja koska rakastan lapsiani en halua miestä lähelleni..Tulevaisuuden pelosta.. En enää koskaan pysty luottamaan häneen.