Meillä on 6 kk vanha tyttövauva. Nukkuu pääosin edelleen vieressäni sillä syö edelleen n. kolme kertaa yössä rintaa. Osaa kyllä nukkua omassa sängyssäänkin jotenkin, ajoittain kun on kokeiltu. Pulloa ei ole koskaan huolinut, mutta pikkuhiljaa on alkanut oppimaan juomaan nokkamukista. Olen ajoittain aika väsynyt ja suunnittelimme mieheni kanssa, että voisimme kohta yrittää saada tyttö yökylään mummolaan, jotta saisimme nukuttua yhden yön ja ladattua omat akut (minä ainakin tarvitsen sitä :)). Jännittää vain kovasti, että miten vauva siitä selviää? Tyttö olisi silloin hieman yli 7 kk vanha. Onko olemassa jotain juttuja mitä voisin kotona nyt jo tehdä helpottaakseni ensimmäistä yökyläilyä? Olen asennoitunut siihen, että todennäköisesti itkuksi se vauvalla menee... Mutta luulisi maitoa mukista ottavan kun on tarpeeksi nälkä (osaa kuitenkin). Eniten jännittää nukkuminen, eli kun minä en sitten olekaan siinä vieressä/nukuttamassa, niin pystyykö vauva nukkumaan ollenkaan?! Miten äidit olette itse saaneet nukuttua kun vauva ei yhtäkkiä olekaan siinä vieressä? Itse huomaan jo nyt, että jos vauva nukkuu omassa pedissään niin en saa hyvin nukuttua. Saati, että hän on hoidossa jossain muualla... Mietin varmaan koko yön kuinka hänellä siellä menee :)
Minua askarruttaa myös toinenkin asia, eli vauvan vieressä nukkuminen. Monesti olen ajatellut että pitäisikö vauva siirtää kokonaan omaan sänkyyn ja jopa omaan huoneeseen nukkumaan, jotta saisimme mahdollisesti paremmin kaikki nukuttua. Ajatus ei kuitenkaan tunnu kovin hyvältä... Usein tuntuu, että meillä on niin hyvä nukkua vierekkäin. Vauva kokee turvallisuutta ja läheisyyttä ja selvästi haluaa siinä olla. Ja syöttäminen yöllä on niin paljon helpompaa :) Itsekin nukun siis onnellisesti, mutta tietenkin pätkittäin. Mies nukkuu muutenkin usein sohvalla joten parisuhteemme kyllä kestää tämän. Mutta terkka kuitenkin ehdotti että emme nukkuisi vierekkäin, sillä lapsi voi "häiriintyä" äidinmaidon tuoksusta ja siksi heräillä liian usein. Olen siis hieman sekaisin, sillä en osaa tehdä päätöstä. Huomaan venyttäväni "määräaikaa" jatkuvasti pidemmälle ja keksin syitä, jotta ei tarvitsisi tyttöä siirtää pois vierestäni. Huom, vauvalla siis on hyvä olla vieressäni! Koen, että se on tietyllä tavalla yhden aikakauden loppu, jota en myöhemmin takaisin saa. Jos olisin varma, että unemme paranisivat kaikilla niin silloin päätös olisi varmasti helppo, mutta jos niin ei käykään niin en haluaisi turhaan häntä vielä vierestäni pois pakottaa. Onkohan muilla samanlaisia ongelmia? Tuntuu vaan, että ympäristökin suhtautuu aika nihkeästi perhepetiajatukseen ja monesti kuulen ehdotuksia miten vauva olisi hyvä saada pois vierestä. Kyllä länsimainen kulttuuri on joissain asioissa aika hanurista :)
Minua askarruttaa myös toinenkin asia, eli vauvan vieressä nukkuminen. Monesti olen ajatellut että pitäisikö vauva siirtää kokonaan omaan sänkyyn ja jopa omaan huoneeseen nukkumaan, jotta saisimme mahdollisesti paremmin kaikki nukuttua. Ajatus ei kuitenkaan tunnu kovin hyvältä... Usein tuntuu, että meillä on niin hyvä nukkua vierekkäin. Vauva kokee turvallisuutta ja läheisyyttä ja selvästi haluaa siinä olla. Ja syöttäminen yöllä on niin paljon helpompaa :) Itsekin nukun siis onnellisesti, mutta tietenkin pätkittäin. Mies nukkuu muutenkin usein sohvalla joten parisuhteemme kyllä kestää tämän. Mutta terkka kuitenkin ehdotti että emme nukkuisi vierekkäin, sillä lapsi voi "häiriintyä" äidinmaidon tuoksusta ja siksi heräillä liian usein. Olen siis hieman sekaisin, sillä en osaa tehdä päätöstä. Huomaan venyttäväni "määräaikaa" jatkuvasti pidemmälle ja keksin syitä, jotta ei tarvitsisi tyttöä siirtää pois vierestäni. Huom, vauvalla siis on hyvä olla vieressäni! Koen, että se on tietyllä tavalla yhden aikakauden loppu, jota en myöhemmin takaisin saa. Jos olisin varma, että unemme paranisivat kaikilla niin silloin päätös olisi varmasti helppo, mutta jos niin ei käykään niin en haluaisi turhaan häntä vielä vierestäni pois pakottaa. Onkohan muilla samanlaisia ongelmia? Tuntuu vaan, että ympäristökin suhtautuu aika nihkeästi perhepetiajatukseen ja monesti kuulen ehdotuksia miten vauva olisi hyvä saada pois vierestä. Kyllä länsimainen kulttuuri on joissain asioissa aika hanurista :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
meillä mentiin pitkälle yli 5kk perhepedissä mutta neiti rupes unissaa ryömimään eli oli pakko laittaa omaa sänkyyn ja pinnis mun puolelle kiinni ja vaikka haikee olo tulikin mutta nyt nukutaan kaikki hyvin yömme ja helpotti hirveesti mun unta! eli en tiiä oliko mun kommentista mitää hyötyä, mutta kokeilemalla selviää!
siirrät vieroitusvastuun äidillesi. Eli kyllä, voit tehdä paljonkin ennen tuota ko. heteä. Kyllä sinun pitäisi itse miehesi kanssa hoitaa asia ennen kuin jätät sen äitisi vastuulle.
Eli kokeileppa nyt edes muutama yö silleen, että vauva nukkuu omassa sängyssä. Ilmeisesti äitisi luona vauva nukkuu myös jossain omassa vuoteessaan. Tai jo nukkuu äitisi vieressä, niin pyydäpä miestäsi nukkumaan vauvan kanssa pari yötä, ja nuku itse siellä sohvalla.
Kokeileppa samalla sen nokkamukin käyttöä sitten enemmän, niin ettet annakaan rintaa.
Vauva tottuu ajatukseen ja uusiin toimintatapoihin omassa kotonaan näin. Äidilläsi on varmasti helpompaa tulla vauvan kanssa toimeen, jos edes jonkinlaista pohjustustyötä on tehty ennakkoon.
joo mulla on sama että tykkään nukkua poikani kanssa vierekkäin. Alussa kun imetin niin pidin häntä kaikki yöt vieressä. Alkunukkuminen oli omassa sängyssä ja sitten ensimmäisen herätyksen jälkeen siirtyi mun viereen ja oli tosiaan helppo antaa tissi suuhun ja rueta itse nukkumaan.
Sitten vauva oli 1kk ikänen niin oli itkuinen tissin jälkeen ihmettelin miks ja annoin lisämaitoa jota olin pumpannut. No tätä rupes koko ajan jatkumaan että jouduin antamaan pullosta aina tissin päälle lisää.
Rupesi kyllästyttämään kokoajan rintapumpulla leikkiminen niin rupesin antamaan äidinmaitokorviketta. No nyt poika saa ainoastaan vain sitä. Siihen se lopulta meni.
Kuitenkin tosi hyvin mennyt.
Meillä poika tosiaan täyttää 3 kk ja illalla hän menee omaan sänkyyn nukkumaan. Herättää vain yhden kerran yössä :) eli yleensä klo 03.30 ja juo maidon käy takaisin nukkumaan.
Jos on sikeessä unessa melkein heti siirrä omaan petiin jos nukkuu silleen tuhisten ja äännellen otan aina viereeni. Yleensä hän nukkuu mun vieressä yösyötön jälkeen.
Mutta joskus haluan mieheltä seksiä niin silloin vauva saa nukkua omassa sängyssään:)
Eilen yöllä meinasin laittaa yösyötön jälkeen nukkumaan omaan petiin mutta en raaskinut, saan niin hyvin nukuttua kun poika nukkuu vieressäni.
No mä en vielä suunnittele mitään yökyliä ollenkaan kun toinen on niin pieni.
Mutta kai ehkä raaskin antaa 6 kk iässä. Se on ehkä.
Kattoo nyt. Ei ole ainakaan vielä kiirettä.
Niin siitä meinasin sanoa että aika monta kertaa syö noin vanha kuitenkin kun tää syö vain 1 kerran????
montako kertaa vauvat yössä syö!!!
.....kun meidän poika oli ensimmäistä kertaa 6 viikon ikäisenä yökylässä! En imettänyt, joten sikäli helppoa. Meidän oli mieheni kanssa pakko saada nukkua, kun oltiin käytännössä valvottu se 6 viikkoa putkeen. Hyvin se yökyläily meni, ei vauva siitä varmaan mitään traumoja saanut. Ajattelin nyt vaan kertoa oman yökyläkokemukseni, kun muut eivät tohdi näköjään laittaa edes puolivuotiasta yöksi hoitoon....
nukkua! Meidän vauva on nukkunut syntymästään asti omassa sängyssä. Meillä se sujuu hyvin niin. Yökylässä oli ekan kerran viisikuisena ja sekin meni tosi hyvin... Öisin ei ole syöny enää 3kk ikäisestä... eli kyllä tämä on helppoa :D
Mulla nyt kohta 10kk ikäinen poika, joka edelleen nukkuu mun vieressä.
On jo alle kuukauden ikäisestä asti nukkunut omassa pinnasängyssän, alkuillan. Eli kun laittaa nukkumaan n 20.00, niin siitä tuonne puoleen yöhän on nukkunut omassa sängyssä. Mutta kun hän herää yöllä, olen ottanut viereeni, ja siinä ollaan sitten nukuttu vierekkäin aamuun asti.
Enää en imetä, kuin ehkä yhden kerran yössä, mutta hän pärjäisi kyllä ilmankin. Imetän lähinnä siksi, kun minäkään en millään haluaisi luopua tästä ajanjaksosta. Nautin niin paljon siitä kun hän nukkuu vieressä, ja myös imettämisestä.