Sanotaan, että kiukaalle pitäisi kivien liiallisen jäähtymisen ehkäisemiseksi heittää lämmintä vettä. Mutta myös veden lämmittäminen maksaa, ainakin omakotitaloissa monesti.
Tietysti sähkökiukaita ajateltaessa yksi funktio lämpimän veden käytölle on se, että näin kai voidaan säästää vastuksia.
Eli voisiko joku nyt perustella, kuinka ne parhaat ja kustannustehokkaat löylyt saa? Sähkökiukaitten suhteen asia on ehkä helpompi, mutta entä puukiukaat? Mikä on veden lämmittämiseen käytetyn metodin (puu/pelletti/öljy/sähkö) vaikutus kustannusrakenteeseen?
Eli toivoisin jopa jonkinlaista matemaattista perustelua. Kustannusseränä sauna nyt ei ehkä ole niin suuri ja toisaalta pidän sitä välttämättömänä, mutta periaatteessa on tärkeää tietää, eikä nojata mutuun.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Tietysti sähkökiukaita ajateltaessa yksi funktio lämpimän veden käytölle on se, että näin kai voidaan säästää vastuksia.
Eli voisiko joku nyt perustella, kuinka ne parhaat ja kustannustehokkaat löylyt saa? Sähkökiukaitten suhteen asia on ehkä helpompi, mutta entä puukiukaat? Mikä on veden lämmittämiseen käytetyn metodin (puu/pelletti/öljy/sähkö) vaikutus kustannusrakenteeseen?
Eli toivoisin jopa jonkinlaista matemaattista perustelua. Kustannusseränä sauna nyt ei ehkä ole niin suuri ja toisaalta pidän sitä välttämättömänä, mutta periaatteessa on tärkeää tietää, eikä nojata mutuun.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 kilojoulea yhtä kilogrammaa ja Celsius-astetta kohden. Veden höyrystymislämpö lämpötilassa 100 °C on puolestaan luokkaa 2,14 megajoulea kilogrammaa kohden. 100-asteisen veden muuttaminen höyryksi vaatii siis noin nelin-viisinkertaisen lämpöenergian verrattuna siihen, mitä saman vesimäärän lämmittäminen 0…20-asteisesta 100-asteiseksi. Kääntäen: jos löylyvetenä käytetään 100-asteista vettä, on sen kiuasta jäähdyttävä vaikutus vain parikymmentä prosenttia vähäisempi kuin 0…20-asteisen kylmän veden.
Itse käytän rivitalon sähkösaunassani suihkulämpöisenä (38 °C) hanasta laskettua vettä. Lämmintä vettä ei yhtiössämme veloiteta erikseen vaan se maksetaan muun vastikkeen yhteydessä asuntoneliöiden suhteessa. Löylyveden lämpötila on minulle lähinnä mukavuus- ja turvallisuustekijä: aivan kylmä vesi saattaa saunassa iholle joutuessaan tuntua epämiellyttävältä ja hyvin kuuma vesi muodostaa puolestaan jopa palovammavaaran.
Energiaa tarvitaan sama määrä riippumatta siitä miten sitä vettä on lämmitetty, käytettyn energian hinnan kattava vertailu tässä tapauksessa olisi kyllä juuri sitä itseään.
Otetaan tarkasteluun 1kg vettä .Hanasta tulee kuumimillaankin yleensä vain 55 astesita vettä ja kylmimmillään ehkä noin 10 asteista vettä. Eli kiukaassa vesi lämpiää kylmänä 90 astetta ja kuumana 45 astetta ( 377kJ tai 188kJ). Kilon höyrystyminen ottaa energiaa 2140kJ.
Kuuman veden heittäminen siis säästää kiuasta maksimissaan 188kJ, joka on alle 9% koko löylystä (veden kuumennus ja höyrystys). Jos kiukaan mitoitus on tuosta kiinni, niin se on kyllä selkeästi alitehoinen. Lisäksi kuuman veden kanssa huiskiminen saunassa sisältää myös riskinsä. Jos kiukaas on noin tiukilla, niin ehkä kannattaisi litran sijaan heittääkkin yhdeksän desiä vettä, niin saavutetaan sama "säästö".