Päätin tulla tänne pohtimaan imetyksen lopettamista, vaikka tiedänkin, että saan täältä taatusti kamalan mielipideryöpyn tyyliin "olet huono äiti" ja "teet lapsellesi todella pahasti" jne...
Lapseni on kohta 6 vkoa. Alusta saakka imetys on tuntunut minusta todella vieraalta, mutta viimeisen kahden viikon ajan olen suorastaan alkanut inhoamaan sitä. Minua todella yököttää ja ahdistaa koko imetys, ja lisäksi olen alkanut inhoamaan omia rintojani. Inhoan omaa vartaloani... Raskauskiloja ei ole jäänyt yhtään, mutta imetys aiheuttaa inhoa...!!
Lähes jokainen imetyskerta on kamalaa rimpuilua ja kiukuttelua, vauva on ihan "sekaisin". Olen yrittänyt pumppaamista, eri asentoja jne... Mutta ei ne tunnu auttavan...
Neuvolan mielipide on se, että 6kk täysimetystä suositellaan, mutta terveitä lapsia kasvatetaan myös korvikkeella. Olen suuresti siis harkinnut korvikkeeseen siirtymistä kokonaan.
Välilä olen korviketta antanut ja lapsi on nukkunut aina sen jälkeen paljon pidemmän unipätkän. Siinä olisi minulle yksi lisäsyy, miksi siirtyisimme korvikkeeseen. Koska vaikka minä kuinka yritän nukkua, kun lapsikin nukkuu (eli noin 1 - 2 h unipätkiä), niin olen etenkin aamuöisin niin väsynyt ja poikki, että hyvä kun jaksan edes lapsen viereeni nostaa. Pelkään jopa tiputtavani hänet, kun olen niin poikki... Olen meinannut, että jos saisin itsekin korvikkeen ansiosta pidemmän unipätkän, niin jaksaisin olla parempi äiti.
Onko joku muu lopettanut imetyksen jo näin varhaisessa vaiheessa, ja millä tavoin? Oletko vain jättänyt pikkuhiljaa imetyskertoja väliin??
Lapseni on kohta 6 vkoa. Alusta saakka imetys on tuntunut minusta todella vieraalta, mutta viimeisen kahden viikon ajan olen suorastaan alkanut inhoamaan sitä. Minua todella yököttää ja ahdistaa koko imetys, ja lisäksi olen alkanut inhoamaan omia rintojani. Inhoan omaa vartaloani... Raskauskiloja ei ole jäänyt yhtään, mutta imetys aiheuttaa inhoa...!!
Lähes jokainen imetyskerta on kamalaa rimpuilua ja kiukuttelua, vauva on ihan "sekaisin". Olen yrittänyt pumppaamista, eri asentoja jne... Mutta ei ne tunnu auttavan...
Neuvolan mielipide on se, että 6kk täysimetystä suositellaan, mutta terveitä lapsia kasvatetaan myös korvikkeella. Olen suuresti siis harkinnut korvikkeeseen siirtymistä kokonaan.
Välilä olen korviketta antanut ja lapsi on nukkunut aina sen jälkeen paljon pidemmän unipätkän. Siinä olisi minulle yksi lisäsyy, miksi siirtyisimme korvikkeeseen. Koska vaikka minä kuinka yritän nukkua, kun lapsikin nukkuu (eli noin 1 - 2 h unipätkiä), niin olen etenkin aamuöisin niin väsynyt ja poikki, että hyvä kun jaksan edes lapsen viereeni nostaa. Pelkään jopa tiputtavani hänet, kun olen niin poikki... Olen meinannut, että jos saisin itsekin korvikkeen ansiosta pidemmän unipätkän, niin jaksaisin olla parempi äiti.
Onko joku muu lopettanut imetyksen jo näin varhaisessa vaiheessa, ja millä tavoin? Oletko vain jättänyt pikkuhiljaa imetyskertoja väliin??
Vastaukset 38
Vanhimmat
mutta silti harkitse vielä, jos maitoa nimittäin tulee hyvin niin se vain on niin, että se on vauvalle kaikista parasta ruokaa tällä hetkellä. Yritä ajatella asiaa niin, että aikansa kutakin, ei se ikuisuuksia kestä tuo aika. Toisaalta jos tuntemuksesi ei muutu kannattaa siirtyä korvikkeeseen, koska vauva taatusti vaistoo jos et halua häntä imettää ja on sen vuoksi kiukkuinen. Muista, että tärkeintä on itse voida hyvin jotta jaksaa hoitaa pientä vauvaa. Tsemmpiä sinulle : )
Mulla on ihan saman ikänen vauva ku sulla..huomenna tulee 6 viikkoa.Ite oon kuule miettiny ihan samaa...Imetys ei tunnu hyvältä ja täällä kans kauheita rintaraivareita:( Tää on ihan kauheeta ku vaan syyllistää itteensä,mäkin ajattelen olevani tosi huono äiti jos siirryn korvikkeisiin vaikka tiedän kyl ettei se imetys mikään hyvän äitiyden mitta oo!On niitä paljo pahempia asioita mitä voi lapselle tehdä ku korvikkeiden antaminen!
Olet oikeassa, ei se korvike pahin asia ole, mitä lapselleen voi tehdä. Sehän on ihan hyvää ruokaa myös. Ainoa, mikä siitä puuttuu on vasta-aineet. Ja minua pelottaa, että jos lapsi sairastuu johonkin flunssaan vaikka, niin syyllistäisin siitä itseäni... Vaikka hänhän saattaisi saada sen flunssan joka tapauksessa... En tiedä...
Lisäksi minua pelottaa muiden mielipide, lähinnä oman äitini. Hänen mielipide on nimittäin tyyliin "lasta pitää imettää niin pitkään kuin mahdollista, ainakin 5-vuotiaaksi..." ;)
Muita, pienempiä minua harmittavia asioita on mm. taloudellisuus, korvike kun on kallista.
Mutta lähinnä siis pelkään tekeväni lapselleni jotain pahaa... Vaikka tiedän kyllä monia lapsia, jotka on alusta saakka korvikeruokittu ja he ovat ihan terveitä ja normaaleja lapsia.
Minua niin ahdistaa tuo imetys... Enkä ihan tajua, että miksi... Sitten vielä yhteiskunta asettaa sitä kohtaan kamalat paineet. On suositusta ja on imetystukilistaa ja on sitä ja sun tätä...
Apua...!!
Esikoisen kanssa imetys sujui alusta asti ja nauttisin koko hommasta kunnes lopetin lapsen ollessa n.9kk.
Nyt koko homma on mennyt alusta asti päin persettä! Imuote ei onnistunut ollenkaan toisesta rinnasta ja jouduin käyttämään rintakumia ja sitten toisesta rupesi tulemaan niin vauhdilla maitoa, että rintakumi oli ainoa pelastus siihenkin. Päätin kuitenkin, että vaikka onkin rintakumi niin saapa lapsi silti äidinmaitoa eli en siitä sitten välittänyt. Kärsisin (ja kärsin vieläkin) yliheruvista rinnoista ja lähteminen johonkin muualle kun kavereille/perheenjäsenten luo tuntuu mahdottomalta kun riipumatta suojista niin rinnat/paita on aina märkänä... No tässä näitä mun vastoinkäymisiä.
Mut nyt ihan viime vkon aikana oon ruvennu tottuun tähän! Vihaan edelleen sitä, että kaikki paikat on kokoajan maidossa ja haisen ällöttävälle, mutta on tämä niiiiiiin paljon helpompaa kun pullojen kanssa läträäminen! Kaveri justiinsa valitti kun vauva herää monta kertaa yössä ja joka kerta rupeet lämmittään pulloa ja et tiedä paljonko se sillä kertaa haluaa jne.
Ja en rupea moralisoimaan. Ymmärrän kyllä kun ketuttaa yli kaiken koko imetys. Mutta ihan oikeasti se rupeaa yleensä just tässä vaiheessa helpottamaan! Onneksi ite jaksoin sen pahimman vaiheen yli. Sanosinpa miehellekin jossain vaiheessa, että seuraavaa ei tule tämän imetyksen takia =)
Helpottuu, miten muka??!!
Maidon tulo rupeaa tasaantumaan, lapsi ei halua roikkua tissillä koko aikaa vaan imetysvälit pitenevät jne..
Tapauskohtaista tietty, mutta YLEENSÄ.
ja rutinoituvat imetykseen enemmän, sekä äiti että lapsi. Kyllä se ilman muuta helpottuu ajan kanssa, eli koko imetysaika ei ole niin hankalaa.
on täälläkin. Olen kokeillut muutaman yön pulloa ja tuntuu menevän paljon paremmin. Itsellänkin älytön univaje, jota pullo helpottaa. Flunssa tuli kun oli kuusi viikkoa vaikka imetin? Ensimmäinen lapseni ei saannut hurjien allergioidensa vuoksi rintamaitoa, Koska loppujen lopuksi en olisi voinnut syödä suurinpiirtein mitään. Hänellä ei ole koskaan ollut yhtään korvatulehdusta, eikä mitään muutakaan. Et... Mutta tää syyllisyys ja anoppi. Ei kai se kauaan kestä kun on siirtynyt pulloon. Minä alan vain harventamaan imetyksiä.
En lämmitä huoneenlämpöistä korviketta. Minulla on pullo ja avaamaton tetra vieressä yöllä. Saa nopeasti vauvalle ruokaa ja hyvin näyttää kelpaavan.
ihan sama mitä ruokaa
Minä olen myös päätynyt antamaan vauvalleni (7vk) heti aamusta hiukan korviketta johon sekoitettu rela- ja d-vitamiinitipat, päivällä pääasiassa imetän, noin klo.14-18 nukkuu, ja illalla otetaan tissimaratonit telkkaria katsellessa. Annan ensin imeä normaalisti, ja kun alkaa rimpuilu, laitan rintakumin ja taas jatkuu. Eilen imi 2h putkeen ja joskus 21-22 jälkeen alan antaa korviketta, että alkaa nukkumaan. Jos herää yöllä, annan pulloa, jotta nukkuu uudestaan.
Meillä tuo yöpullo siksi, että vatsa tuntuu vaivaavan helpoiten juuri illalla ja yöllä rintamaidosta, ja siksi, että juo pullon paljon nopeammin ja jää kylläiseksi, eli päästään taas nukkumaan kaikki.
Olen muutamaan kertaan meinannut lopettaa imetyksen ongelmien takia, mutta tämä käytäntö tuntuu toimivan ja kun lopetin stressaamisen, alkoi maitoa tulemaan taas paremmin ja oltiin kaikki paremmalla tuulella.
Ei sille anopille tai äidille kannata kaikkea kertoa jos heillä on aina "yksimielisesti oikeat" mielipiteet, pahoittaa vaan oman mielen ja stresaa turhaan.
Hankalalta ja kuluttavalta kuulostaa. En silti ehkä heittäisi hanskoja vielä tiskiin. Yleensä imetys helpottuu huomattavasti alkuhankaluuksien jälkeen. Raivarit menevät ohi, rintojen pingotus ja maidon roiskuminen lakkaavat, vauva alkaa syödä harvemmin jne. Ehkä imetys sitten alkaakin tuntua mukavammalta? Meillä se tapahtui 3kk:n iässä. Imetys on sitten pidemmän päälle kuitenkin niin paljon pulloruokintaa helpompaa.
Soitappa imetystukipuhelimeen ja juttele noista tuntemuksistasi! Minun kokemukseni mukaan siellä ei suinkaan painosteta jatkamaan imetystä, mutta saattaisit saada jotain hyviä käytännön vinkkejä noihin raivareihin, ja noista inhon tunteista varmasti helpottaisi puhua kunnolla jonkun kanssa.
Ja tuossa väsymyksessä olisi kyllä hyvä saada nukkua edes parina yönä pidempiä pätkiä. Voisiko se tapahtua niin että isä hoitaisi lasta yön ajan? Antaisi sitten lypsymaitoa tai korviketta pullosta, mutta sinä saisit nukkua. Sekin tekisi tilanteen paljon valoisammaksi.
Muuten hyvä idea, mutta lapsen isä käy töissä klo 6-16. Ei taida jaksaa valvoa hänkään...
Arvasin, että tällä palstalla on vain ihmisiä, jotka painostavat imettämään, eivätkä pohdi asiaa realistisesti. Ei olisi pitänyt kirjoittaa tänne. No, jokaisella on mielipiteensä...
saanut korvike positiivisia vastauksia minun mielestä,mistä siis moinen "ettei olisi pitänyt kirjottaa tänne"!!Kyllä muutamat on ihan realistisesti tuossa miettineet asiaa.
Kyselet asiaa IMETYS-palstalta! Sait kannustavia viestejä, jota varmaan kaikki ajattelivat sinun täältä hakevan?
Ja sitten valitat jostain painostuksesta?
sitten töissä ihan seitsemänä päivänä viikossa? Entäs jos hän hoitaisi lasta illalla klo 16 jälkeen sinne asti kun itse menee nukkumaan? Tai antaisi sinun nukkua jonkun vapaapäivänsä? Ihan normaalia se on, että isät käy töissä, mutta silti joskus hoitaa vauvaa, että äiti saa nukkua.
Jos sinä olet päättänyt syöttää korviketta, niin miksi edes tulet imetyspalstalle kyselemään mitään? Sitten syötät korviketta. Olet joka tapauksessa vastuussa itse tekemisistäsi.
Sen verran pitää kommentoida, että mulla on molempien lasten imetys ollut juuri 6 viikon (ja sitten seuraavaksi 9 viikon) kohdalla ihan helvetillistä, tuo ahdistava olo ja yökötys sopivat kuvaamaan hyvin. MUTTA se on helpottunut kun on vaan jatkanut, usko tai älä!!! :O Esikoisen kohdalla olin ihan poikki kun lapsi oli 5-6-viikkoinen, huono äiti-oloa ja itketti, väsytti, ja annoin korviketta että sain edes hetken olla rauhassa jne jne. Toisen lapsen kohdalla yllättäen sama homma samassa iässä, tiesin sitten että menee ohi.... eli ei välttämättä kannata luovuttaa vielä, jos suinkin pystyt esim. lisämaidon kanssa jatkamaan!
Miehesi tekee 10-tuntista päivää, vaikka teillä on 6-viikkoinen vauva? Voisiko hän olla enempää kotona???
Hei. Minusta kans tuntu tuolta siinä alussa ja kun vauva ei saanu oikeen tissistä kiinni.siihen meni aina yöstä aikaa et sain sen imemään oikealla tavalla...minä sit vaan sinnillä yritin ja syötin niin johan se lähti menemään ja
helpottu.Nyt vauva on kohta 6 kk ja vielä tissiä syö... Vauvalla se on myös psyykkinen juttu kun saa olla äidin vieressä ja imeä tissiä. Hirveän tärkeä asia. Ja kaikista helpoin muoto ku ei tarvi pullojen ka värkätä..pestä niitä jne
Mutta kaikki tekee tyylillään ja kyllähän ne korvikkeellakin kasvaa...
jokaikinen on ruokittu! Syy ei ollut se, ettenkö olisi halunnut imettää, vaan se, että kun maitoa ei tule, niin sitä ei tule. Kaikki konstit koetettiin. Esikoisen kanssa touhutessani eräs vanha sukulaistätini, jolla on seitsemän lasta, katseli taistelua imettäessäni totesi, että miksi ihmeessä en kokeilisi pullomaitoa, sillä hän joutui ruokkimaan jokaisen, kun ei maitoa tullut. Likka veti kolme varttia ensin rintaa, sen päälle puoli pulloa Tuttelia, röyhtäisi ja rupesi nukkumaan. sitä ei ollut tapahtunut kertaakaan ennen. Sen jälkeen meillä siirryttiin korvikkeeseen. Vanhin sai rintaa 3 vk, seuraava 1,5 kk ja nuorin 4 vk. Noista isien työajoista, mieheni on maatalousyrittäjä. On siis varsinkin kesäaikaan töissä 7 pv / vk 6-20. Emme asu ihan tilakeskuksessa, joten meilläkään isästä ei pikkulapsivaiheessa ollut paljoa apua. Se ei tarkoita, etteikö hän olisi rakastanut ja halunnut lapsiamme yhtä paljon kuin minä, mutta hän toi ruuan pöytään.
Mielenkiinnosta kysyisin, mitä konsteja kokeilitte?
Meidän suvussakaan ei ole kellään tullut kuulemma maitoa, maitoa on riittänyt korkeintaan pari viikkoa alussa. Pullomaitoon on siirrytty, suvun vanhempien naisten opastuksella - ovat jopa antaneet pullomaitoa lapsen äidin tietämättä, kun tämä on ollut esim. saunassa. Imetys on ollut tappelua jokikisessä perheessä.
Paha kyllä synnytin omani kaukana suvun vaikutuspiiristä, pullo-opastusta ei tullut ekojen viikkojen aikana ja niin vain sain sen maidon tulemaan ja riittämään. Jopa minusta tuli suvun naisten silmissä kummajainen, kun imetin jopa puolivuotiasta(!!!), ihmeteltiin että miten sitä maitoa tulee vieläkin ja että tuleeko sitä ihan koko ajan ja että eikö kuitenkin pulloa tarvita kun pitää panna nukkumaan jne jne jne... Ja kun sanoin, että olen vain imettänyt alusta asti enkä ole stressannut sen maidon tulemisen kanssa (edes silloin kun sitä ei alussa tuntunut tulevan yhtään) ja niinpä sitä vain riittää.
Mikä oli kommentti? "Sää oletkin hyvä imettäjä. Sulla on hyvät tissit."
Oikein harmittaa serkkutytön puolesta, hän kun muutti parin kuukauden vanhan vauvansa kanssa suvun lähipiiriin ja johan sieltä viikonloppuna kuuluikin, kuinka maito on alkanut tyrehtyä ja ehtyä (vaikka imetys sujui aluksi ok, ei mitään ongelmaa)... niin ne suvun vanhimmat osaa, oli pulloa annettu ja lohdutettu, ettei meidän suvussa kellään tule maitoa. (Paitsi mustallalampaalla?)
Tosi outoa tekstiä, ja outo suku...
Hei! minulla on nyt 6-vuotias poika jota imetin 2 vkoa. maito ei yksinkertaisesti riittänyt. Eräät vanhat sukulais tädit olivat aika kärkkäästi arvostelemassa kun pulloa annettiin sällille mut aivan sama. Ja ei me olla sairasteltu , muutamaa flunssaa lukuun ottamatta ja poika on aivan varmaan saanut ihan yhtä lailla syliä ja rakkautta vaikka en imettänytkään. No ei se korvike maitokaan meijän sällille kauan riittänyt ja 2 kk:den ikäisenä meillä syötiin perunaa.. neuvola tädit olivat kauhuissaan mutta katsokaapa omaa neuvola korttianne ja silloinkin on suositeltu 2 kk:n ikäisenä kiinteätä.. eikä me tämän epänormaaleja olla vaikka ei rintamaitoa ollakaan saatu ja perunaakin syöty ennen eu-säädösten antamaa lupaa.. teet rohkeesti niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, pääasia että nautitte vauva ajasta joko tissi tai pullo ruokinnalla.. et todella ole huono äiti eikä saa huonoa omaatuntoa kantaa,
WHO ne suositukset antaa. Ja ihan tutkimuksiin perustuvat faktat taustalla. Onhan sitä ennen syötetty lapsille perunaa pienenä ja juotettu appelsiinimehua ym. mutta ei se silti tarkoita että se olisi ollut se paras tapa. Ennenhän kasvettiin tupakansavussakin.
Olen itse joutunut luopumaan imetyksestä 6n vkon jälkeen,kun se ei vaan yksinkertaisesti onnistunut!kauheaa huutoa ja maitoa ei tullut juuri nimeksikään ,vaikka miten yritin.Vauva ei ollut kaiken lisäksi itse kovinkaan imemisintoinen,sillä olin joutunut turvautumaan lisämaitoon alusta saakka.Nyt tyttö on kohta 5v. ,eikä ole juurikaan sairastellut ja on muutoinkin tavallinen,touhukas tyttö ,vaikka nk.tuttelilapsi onkin!Jos imetys tuntuu vaikealta,henkisesti raskaalta,ei se tee sinusta huonompaa äitiä eikä lapsesi voi yhtään huonommin pullonkaan kautta.mitä jaksavampi äiti sen parempi elämä lapsella ruokintatavasta huolimatta!!!voima sinulle!
Miten niin saat taatusti "olet huono äiti" -ryöpyn? En ole täällä koskaan tuollaiseen käytökseen törmännyt. Kipakampaa palautetta saavat kyllä joskus ne, jotka tulevat tänne vähättelemään imettämistä ja herjaamaan pitkään (täys)imettäviä. Miksi olisit huono äiti, kun kerran selvästi mietit, mikä olisi lapselle ja perheellesi parasta? Siihen liittyy myös oma hyvinvointisi, tietenkin!
Pienen vauvan hoitaminen on rankkaa, imetti sitten tai ei. Itse olen myös ollut kaikkein kypsin imettämiseen esikoisen ollessa samanikäinen kuin omasi nyt. Se voi olla raivostuttavaa, ärsyttävää, rasittavaa, sitovaa, työlästä... Nyt jälkeenpäin olen kuitenkin iloinen, etten lopettanut. Olisin jäänyt paljosta paitsi itsekin (eikä vain lapsi).
Moni imetyksen lopettanut on myöhemminkin kyllä tyytyväinen päätökseensä. He eivät tietenkään osaa surra sellaisia menetyksiä, joista heillä ei ole tietoa. Pitemmän päälle imettäminen on useimmiten se helpompi ja parempi tapa, enkä itse vaihtaisi ihania imetysmuistoja mihinkään. Parikuisen esikoisen äitinä en vielä oikeasti tiennyt asiasta mitään.
Teet itse omat päätöksesi. Molemmissa vaihtoehdoissa on varmasti puolensa. Voimia jatkoon joka tapauksessa. Kyllä se vauva siitä kasvaa ja elämästä tulee taas vähän helpompaa.
Heip !
Imettäminen oli itselläni ainakin kauhean vaikeata ja lapseni olisikin halunnut maitoa ensimmöiset 4 vkoa koko ajan; nukkui vain neljä tuntia yöllä ja sitten taas syömään.
Kävin imetysopetuksessa ynnä muuta mutta en lopettanut edes, vaikka sain rintatulehduksen, vaikka yleisin ajatukseni silloin olikin; Miksi kukaan ei kertonut, kuinka hankalaa tämä on ?
Olen todellain ollut tyytyväinen päätökseeni, lapselle ei pullo tuo koskaan sitä samaa läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta ja justiinsa sitähän lapsi eniten tarvitsee. En mitenään ymmärrä tommoista trendiä pulloruokintaan, joka on todella työlästä verrattuna rintaan. Ruoka kun kulkee itsestään ja aina steriilinä ja oikean lämpöisenä äidin mukana näin.
Oma itseinho muuttuneen kropan ja pelko rintojen muuttumisesta lienee suurin ahdistuksesi syy. Totta onkin, että ennen vanhaan imettäjät hoitivat imetykset juuri tästä syystä ja jotta äidit palasivat nopeammin miestensä käytettäväksi. Mutta hei haloo ! Mikähän tässä elämässä on tärkeintä ? Vähän roikkuvat tissit vai tyytyväinen lapsi ? Jos mies ei tykkää tämmöisestä perhe-elon alkamisesta niin hän lähtee kyllä jostkain pienemmästä syystäkin ja ei ole sitten ainakaan isyyden arvoinen.
Joten älä tee jotakin mitä vanhana kadut ! Nyt on sinun ja lapsesi aika opetella tuntemaan toisenne, kaikella kunnioituksella kummankin puolelta. Tämä pieni vauvavaihe menee ohi ennenkuin huomaatkaan ja meillä äideillä tapaa olla taipumus miettiä herkeämättä, olemmeko osanneet antaa kaikkea tarpeeksi jälkikasvullemme. Joten älä pelkää asioiden uutuutta vaan kasva saamiesi haasteiden mukana !
Et sinä ainakaan kirjoittaa osaa, vaikka kuinka ihana äiti olisitkin!! "Ajattele lapseasi!" Hei, haloo!! Se kirjoitetaan "Ajattele lastasi!"
Etkö osaa osoittaa lapsellesi läheisyyttä muuten kuin tissillä??!! Outoa.
Nukkui VAIN neljä tuntia yöllä ja sit syömään???
Eiköhän suurin osa heräile 2-3 tunnin välein aluksi...
Nukkuiko siis vastasyntynyt lapsesi 4 tuntia putkeen?? Ei minun vastasyntyneeni nukkunut kuin 1-3 tuntia kerrallaan. Nyt kuusiviikkoisena hän saattaa joinain öinä nukkua jopa 4 tuntia yhteen menoon. Muuten vieläkin nukkuu noin 2 tuntia kerrallaan.
Millä ihmeellä sait lapsesi nukkumaan heti 4 tuntia kerrallaan??
Miksi alat tekstissäsi väittämään, että mieheni ei pitäisi minusta tai että haluaisin olla mieheni "käytettävissä" heti...? Sinulla taitaa olla itselläsi jotain ongelmia miehesi kanssa? Haluatko kenties kertoa niistä ongelmista lisää?
Minun mieheni kyllä pitää minusta ja minun upeista rinnoistani. Mutta minulla itselläni on rintojeni suhteen nyt imetyksen aikana ollut todella epämiellyttävä tunne. Sitä tunnetta ei vähennä yhtään se, että rintani ovat kasvaneet entisestä koosta F kokoon G. Ja tuonkokoiset rinnat alkaa olemaan jo hankalatkin imettäessä.
Niin, ja mitä tuohon "käytettävyyteen" tulee, niin episiotomiasta ja repeämästä huolimatta, rakastelin mieheni kanssa jo 2,5 viikkoa synnytyksen jälkeen. Joten älä sinä ole huolissasi siitä, saako mieheni "käyttää" minua. Kyllä meillä on ihan tasapainoinen seksielämä, eikä kenenkään tarvitse "käyttää" ketään.
Olen nyt alkanut jo lopettelemaan imetystä, pikkuhiljaa, jättämällä imetyskertoja pois. Ja pulloruokinta on mielestäni paljon helpompaa. Ja vauvakin on ollut paljon tyytyväisempi ja nukkunut levollisemmin. Ainoastaan ne puuttuvat vasta-aineet minua harmittavat, vaikka eipä niistäkään aina apua ole... Minua on imetetty 2-vuotiaaksi saakka ja minulla oli lapsena kamala korvatulehdus- ja flunssakierre monta vuotta.
Niin, ja lapsemme saa kyllä minulta ja mieheltäni läheisyyttä ilman tissiäkin.
olikin varmasti paljon apua. Miettisit vähän sävyäsi.
Sinulla taitaa "ensisijaisesti äiti" olla jotain ongelmia miehesi kanssa? Vai miksi muuten epäilisit alkuperäisellä kirjoittajalla olevan ko. ongelmia (vaikkei hän sellaista edes kirjoittanut)?
Jos sinulla on ongelmia miehesi kanssa, jos miehesi ei ole sinuun tyytyväinen, niin keskustelkaa asiasta.
Ja miten niin ei jäänyt yhtään raskauskiloa ?
Sekös tässä olikin pointti ?
Tavataan sanoa, että yksi vuosi kasvetaan ja yksi laihdutaan. Ja se jos mikä on tervettä ja luonnollista eikä hävettävää !
lisäksi juo tarpeeksi vettä, syö terveellisesti antaaksesi lapsellesi kaikki hänen tarvitsemansa ja mene vaikka juttelemaan itseinhostasi terveydenhoitajan kanssa. Tässä taitaa olla kyse ihan jostakin muusta kuin vauvan imettämisestä.
Rakasta itseäsi ja muutkin rakastavat sinua !
Olet siis myös itserakas. Kyllä itsestään pitää voi, mutta...
Kirjoitinko minä todella, että pointtini on se, että raskauskiloja ei jäänyt yhtään?? Se oli tekstissäni vain sivuhuomautuksena.
Itselläsi taisi jäädä paljonkin kiloja raskauden jälkeen? Kerro vain, jos ne ahdistavat sinua. *wirn*
Kun nyt asian otit puheeksi, niin kerron sinulle, että minulla nousi raskausaikana paino 10kg (vaikka söin ihan reilusti) ja viikko synnytyksen jälkeen olin 4kg kevyempi kuin ennen raskautta. Olen vartalooni tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen. :)
Mutta se inho, jonka imetys on aiheuttanut, on eri asia...
Eikö sinua vaivaa se, että tunnet inhoa imetyksestä? Etkö halua selvittää, miksi? Itse en osaisi kuvitella, että "ratkaisisin" tuollaisen ongelman siirtymällä pulloruokintaan ja siten vain pyyhkisin sen maton alle. Jostakinhan se kertoo, jostakin siis sinussa itsessäsi, että tunnet inhoa tuollaista luonnollista ja itse asiassa hyvin syvästi naiseuteen ja äitiyteen kuuluvaa asiaa kohtaan.
Mitäs jos ap. kirjoittaja on vain niin väsynyt, eikä jaksa. Sama se minullakin on. Olen lopettelemassa 2kk ikäisen vauvan imetystä, koska en jaksa ja olen alkanut inhoamaan koko touhua. Pulloruokinta on paljon rennompaa ja sen voi tehdä myös isä tai vaikka isovanhemmat.
Pulloruokinta on aivan liian aliarvostettua!!
Imetyshän on vain ja ainoastaan sinun ja lapsesi välinen juttu, siihen ei voi vaikuttaa kukaan muu. Jos sinulla maitoa tulee hyvin, niin ostappa rintapumppu, voit pumpata jääkaappiin maitoa ja antaa maitosi pullosta ja jos siltä tuntuu niin voit vielä imettääkkin, esim. yöllähän on mukavampi imettää kun ei tarvitse nousta maitoa lämmittelemään, ja päivällä sitten käyttää pulloa jossa omaa maitoasi ja joillakin aterioilla ehkä korvikettakin. ihan kuinka itsestäsi mukavalta tuntuu ei se lapsi siihen korvikkeeseen tai imetyksen lopettamiseen kuole.