Moro!
Miettinyt tässä pitkään, kun tuo viina on maistunu välillä turhankin paljon ja tietää että se ei oo hyväksi mulle. On ollut isompia ja pienempiä töppäilyjä viina-huuruissa ja pelottaakin välillä, että tapahtuu jotain peruuttamatonta, mitä saa kantaa harteillaan läpi loppuelämän.
Kysynkin nyt, että onko mitään "korviketta" alkoholille olemassa? Ihan vaan, että tällainen ujohko ihminen kehtaisi liikkua tuolla humalaisten seurassa hengailemassa, ilman että olis ahistunu ja vaivautunu olo? Jotenkinhan sitä pitää jokaisen ihmisen osata ottaa rennosti, enpä oo vielä keksiny miten se olisi mahdollista ilman alkoholia. :(
Miettinyt tässä pitkään, kun tuo viina on maistunu välillä turhankin paljon ja tietää että se ei oo hyväksi mulle. On ollut isompia ja pienempiä töppäilyjä viina-huuruissa ja pelottaakin välillä, että tapahtuu jotain peruuttamatonta, mitä saa kantaa harteillaan läpi loppuelämän.
Kysynkin nyt, että onko mitään "korviketta" alkoholille olemassa? Ihan vaan, että tällainen ujohko ihminen kehtaisi liikkua tuolla humalaisten seurassa hengailemassa, ilman että olis ahistunu ja vaivautunu olo? Jotenkinhan sitä pitää jokaisen ihmisen osata ottaa rennosti, enpä oo vielä keksiny miten se olisi mahdollista ilman alkoholia. :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sen takia raittius onkin mulle niin vaikeaa ja kavereita ei juurikaan tule tavattua raittiina. Vaikkei kaikki kaverit olekaan alkkareita. Ei vaan osaa sosiaalista kanssakäymistä ilman alkoholia. Ainoat sos. kontaktit sijoittuu oikeastaan kouluun ja AA-palavereihin, mutta vapaa-ajalla ei tuu tavattua oikeestaan ketään. Tätäkö tää raittius on? Prkl, tällanen tulee mieleen välillä. Mun on tosi vaikea uskoa että oisin loppuelämäni raitis.
lopeta juominen ja korvaa epävarmuus lääkityksellä.
Hae vertaisseuraa, ryhmässä heikkokin on vahva.
Jää pois toistä(jos edes on) ja ala neuvomaan ihmisiä kaikissa asiassa esim. vaikka keskustelupalstoilla.
Ei niin huonoa ihmistä olekkaan joka ei voisi toista virtuaalisesti ja anonyymisti neuvoa. Siitä se elämä pikkuhiljaa alkaa rakentua, selvinpäin tietty, raittiina ja täydellisen tietoisena.
Pahin skenaario on se, että teet todellakin jotain peruuttamatonta mistä maksat kovan hinnan ja pilaat elämäsi.
Vaihtoehtoja on kaksi
1. Luovuta ja myönnä sairaus. Käy leimautumassa alkoholistiksi. Hoida sairautta määrätietoisesti kaikella tarmolla.
2. Juo ja tee iso virhe. Linna tai mielisairaala!
P.s Kaatusin pyörällä eräänä viikonloppuna toissa talvena ja minulta meni solisuu. Korvaushakemusta tehdessäni vakuutusyhtiön edustaja pyysi, että he saavat tutkia epikriisini. Siellä tietysti kummitteli diagnoosi F10-alkoholiongelma.
Ei korvausta koska sanoivat että oli viikonloppu ja olin kumminkin kännissä!
Ihan sama mitä teet, vituiks takuilla menee jollain muotoa.
Cipralexiä on tullu syötyä nyt muutaman kuukauden ajan, eihän se varmaan sekään pahemmin vaikuta jos vetää monta kertaa viikossa kaljaa. Toinen asia, minkä takia oon ajatellu heivata ton viinanpaskan pois, on se että olen tavannu mukavan tytön.
Kyllähän tämä ihminen myöskin kaiken järjen mukaan on kiinnostuneempi minusta tällaisena, kun sinä känniääliönä mikä minusta välillä tulee kun otan paljon.
Toisaalta, humalassa olin sillonkin kun tavattiin, mutta ehkäpä sitä uskaltaa selvinpäinkin treffailla. :D