Mielenkiintoinen ajatus, että uusperheellinen olisi yksinhuoltaja.
Jos asut virallisesti uuden puolisosi kanssa, et saa yh-korotusta, et ole yksinhuoltaja. Et arjessa, et paperilla, et käytännössä, et eettisesti.
Jossu¤
(Mielipiteeni)
Muistuttaisin, että tämä on keskustelupalsta, ei lakitupa.
Jos asut virallisesti uuden puolisosi kanssa, et saa yh-korotusta, et ole yksinhuoltaja. Et arjessa, et paperilla, et käytännössä, et eettisesti.
Jossu¤
(Mielipiteeni)
Muistuttaisin, että tämä on keskustelupalsta, ei lakitupa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
mutta ei asu puolisonsa kanssa, ei saa yh-korotuksia jne, mutta on arjessa vaikkei paperilla yksin lasten kanssa.
Onko yh?
päätetään lastenhuoltajuudesta.
Omalla kohdallani erossa sain paperiin merkinnän "yksinhuoltaja".
Eli vastaan yksin lasteni huoltajuuteen liittyvistä asioista.
Nykyisin kait yleisemmin suositellaan erotilanteessa lasten kohdalla"yhteishuoltajuutta".
Jos menee uudelleen naimisiin,muun kuin lasten isän kanssa..on uusperheellinen,mutta eihän uudesta miehestä tule lasten huoltajaa/tai isää missään tilastossa/tai paperissa...vaan olen omille lapsilleni yhä "virallisissa papereissa yksinhuoltaja"..mitä osaa siis et taaskaan ymmärtänyt?
"muistutat" yhtään mistään?
Onhan yh sinkkukin! Vaikka virallisesti asuu lasten kanssa....yksin ei ole arjessa, ei paperilla, ei käytännössä, ei eettisesti.
Todellakin mielenkiintoinen ajatus.
uutta kumppania ei ees viranomainen pidä huoltajana,vaikka saman katon alla asuisikin.Vaan yksinhuoltajuus on yhä voimassa...uusi kumppani ei ole lainvoimainen huolehtimaan edes toisen lapsista,jollei ole sitten adoptoinut heitä.
Niin se vaan menee..enkä kyllä ymmärrä mitä tekemistä etiikalla on koko asian kanssa?
Yksinhuoltajuus on muutakin kun vain "avustusten"penäämistä..tai laskemista paljonkohan sais ja mistä;)
Jos sinulla on yhteishuoltajuus paperilla,et ole todellinen yksinhuoltaja viranomaisillekkaan...sinulla kun on silloin arjessa toinen vanhempi,joka vastuun osaltaan kantaa..siksihän sen yhteishuoltajuuden aikoinaan saitkin;)
Ja kun mainitsit että tämä on keskustelupalsta..ihmettelen miksi sinua niin moni muiden lausuma ärsyttää??
Jos menee uudelleen naimisiin, ei valtio katso sinun enää olevan yh, etkä saa enää yh korotuksia. Ei uudesta puolisosta silti lapsen huoltajaa tule ilman adoptiota, eli elatusmaksuun asian ei pitäisi vaikuttaa muuta kuin tulomuutosten kautta. Elatusmaksu on muutenkin aika sovinnonvarainen juttu, vain minimi on laissa määritelty.
mielipiteesi?
Ajatuksesi yksinhuoltajuudesta on ainakin väärä. Olen yksinhuoltaja ja uudelleen aviossa - siis uusioperheen äiti. Juuri lapseni haki henkilötodistuksen ja sen allekirjoittamiseen tarvitaan huoltajan/huoltajien allekirjoitus - riippuen siitä, onko yksin- vai yhteishuoltajuus - tämä näkyy heidän rekisterissään, joten kukaan yhteishuoltaja ei voi allekirjoittaa hakemusta yksin.
Meillä päädyttiin aikoinaan yksinhuoltajuuteen ja siitä huolimatta, että olen nyt uusissa naimisissa vain minun nimeni tarvittiin paperiin - mikä olisi ollut outoa, jos en enää olisi ollut yh - kuten väität.
Kenen toisen nimi mielestäsi hakemukseen lisäkseni olisi kuulunut ja mistä syystä? Biologisen isän vai nykyisen aviomieheni vain jonkun kolmannen - kenen?
Hieno esimerkki miten sulta menee puurot ja vellit sekaisin tai sitten et haluakaan muuta kuin provosoida. Kirjoituksiasi vuoden verran lukeneena niin usein on tuntunut, että joko sulla ei kerta kaikkiaan leikkaa tai sitten vain haet kärjistyksillä riitaa ja kieltäydyt ymmärtämästä mitä vastapuoli yrittää perustellusti kirjoittaa.
Aloita harjoitukset tämän pähkinäsi kanssa siitä, että koitat erottaa huoltajuudessa juridisen ja taloudellisen suhteen. Yksinhuoltaja juridisesti ja taloudellisesti on esim. äiti tai isä asuessaan yksin lapsen/lasten kanssa. Yksinhuoltaja juridisesti mutta ei täydellisesti taloudellisesti on edellinen, joka asuu samassa taloudessa toisen aikuisen kanssa. Silloin lapseen suoraan kohdistuvista kustannuksista vastaavat lapsen biologiset vanhemmat, mutta esim. asuinkustannuksiin osallistuu välillisesti toinen taloudessa asuva täysi-ikäinen. Juuri laskeneiden kustannusten vuoksi et saa yh-korotusta.
Vai oletko sitä yhäri-tyyppiä, joka miehenkaipuussaan ottaa äijän asumaan nurkkiin ilman, että tuo osallistuu mitenkään rahallisesti talouden hoitoon kun sillä on niiiin ihana se kainalokin johon käpertyä? Siinä tapauksessa ymmärrän hyvin vaikeutesi hahmottaa tuota asiaa.´
Mihin kirjoituksellasi tähtäät?
Olen itse uusperheessä elävä ja vaikka en yh-korotusta ole koskaan kaipaillut lapsilisään (jos siihen nyt viittasit?), ihmettelen kyllä kovasti, miten uudella puolisolla olisi elatus- tai hoitovelvollisuus suhteessa "vieraaseen" lapseen.
asiaan en ihan ymmärtänyt...
Niin, yhteiskunta ei ainakaan tukien muodossa laske uusperheellistä enää yksinhuoltajaksi, vaikka eihän uudesta kumppanista tule lapsen huoltajaa edes avioliiton myötä millään tavoin ainakaan juridisesti eikä välttämättä edes käytännössä.
Itse olen maksanut oman perheemme ruokamenoista aina suuremman osan, koska lapseni asuvat taloudessamme. Ostan kaikki lasteni tarvikkeet lähes pienintä piirtoa myöden, kuskaan harrastuksiin, autan läksyissä ilman että mieheni tarvitsee arjessa laittaa tikkua ristiin lasteni eteen. Toki mieheni jutustelee lasten kanssa ja teemme yhdessä lomamatkoja, mutta siis lasten varsinaisesta hoidosta ja kustanuksista vastaan yksin minä -ja pääosin ihan omasta tahdostani, koska lapsethan ovat minun.
Asumiskustannukset jaamme mieheni kanssa tasan, joten se helpottaa minuakin tietysti siltä osin. Tosin en yksin asuisi omakotitalossa kuten nyt.
Mielenkiinnosta: mitä tarkoitit viimeisellä kommentillasi? Käsittääkseni olemme kaikki muutkin täällä vain keskustelemassa, emme jakelemassa tuomioita.
Lähinnä viimeinen kommentti tarkoitti sitä, että keskustelijat välttäisivät vetämästä hernettä nenäänsä, kun kyse on kuitenkin vain mielipiteestäni. Se ei auennut suurimmalle osalle vastaajista, eikä näemmä kukaan uskaltanut laittaa vakituista nimimerkkiäänkään alle, joten en paljon perusta kärvistelyistänne.
Tästä palstasta tuntuu tulleen uusioperheellisten ja sinkkuveronmaksajamiesten kakkakanava.
Etiikka astuu kuvaan mukaan siinä, että itse ajattelen kumppanin ottavan lapseni "omikseen" kuten minäkin hänen, ja yhteiset tulevat sen jonon tasavertaiseksi jatkoksi. Sellainen moraalikäsitys minulla on. "Kaikki tai ei mitään." Miksi minä ottaisin miehen, joka ei sitoudu koko pakettiin.
hyvän pointin eli sen, että kuinka huonosti nuo "leimat" oikeasti todellisiin tilanteisiin sopivatkaan.
Hei Satu, pitkästä aikaa :)
Olisin kaivannut kirjoittajilta enemmän ajatuksia, jotka olisvat alkaneet sanoilla: "Minun mielestäni...." :)
Nyt sain vain kuulla olevani idiootti.
No, mielipide sekin *NAURAN* :D
Sydänystäväni sai kuudennentensa syksyllä. Kaksi ensimmäistä saimme samalla aikataululla ja erosimme samalla aikajanalla myös, meni uusiin naimisiin ja jatkoi katrastaan vielä 4:llä uuden miehen kanssa. Hän sanoo näin: "Silloin kun minä olin vielä yksinhuoltaja..." :)
Minun mielestäni uudella puolisolla on vastuuta "toisen lapsista" juuri niin paljon kuin on oikeuksiakin. Mitä sitten itse muuten haluaa luoda suhteeksi lapsiin, on asia erikseen. Hölmöltä se ainakin tuntuisi, jos ei laillisesti tai biologisesti saman katon alla asuvat olisivat ulkopuolisia taakkoja. Kyllä he ovat silti läheisiä ja perheenjäseniä.
Käytännössä jos yhteen mennään ilman todella merkittäviä tulo- / omaisuuseroja, minun mielestäni rahan käyttö toimii niin, että yhteiset laskut maksetaan yhdessä. Koskivat ne sitten mitä tahansa. Jos ajattelee, että maksakoon vanhempi omistaan kustannukset, käytännössähän se sitten vain tarkoittaa, että toinen maksaa enemmän muita laskuja asumiseen ja elämiseen liittyen. Eli aivan sama miten homma sujuu, kunhan sujuu. Elatukset, lapsilisät ja molempien palkat vain samalle tilille, josta maksetaan kaikki. Näin se ainakin meillä toimii, ja minä ole itse siis se uusi puoliso.
Ymmärrän silti sen, jos tulo- ja omaisuuserot ovat suuria, että silloin ehkä säästää jotain osaa mahdollisille omille perillisilleen. Avioehdot tms. systeemit ovat jokaista kohtaan reiluja järjestelyjä. Juridisestihan lapsen kuuluu periä omat vanhempansa, ei uutta puolisoa. Eipä sillä uuden puolisonkaan kanssa mahdollisesti saadulla lapsella ole jota kuta kolmatta kenet perii, joten näissä asioissa on mielestäni oikein jokaisen omaa lasta kohtaan, että mahdollinen perintö koskee vain häntä.
Tätä mieltä minä olen.
Kyllä se vaan meillä noin juurikin menee , vaikkapa tuossa alla monella on eriävä käsitys asiasta. Mitään yh-korotuksia et saa , kun muutat uudelleen avoliittoon( puhumattakaan avio-). Tässä taitaakin mennä nyt raha- ja huoltajuusasiat sekaisin. Biologinen isähän pysyy toisena huoltajana mikäli yhteishuoltajuudesta on aikanaan sovittu. Mutta siltikin Kela laskee minut yksinhuoltajaksi rahallisesti vaikka yhteishuoltajuus on paperilla, lapset asuvat käytännössä minulla 24/7 ja minä siis hoidan ja huollan. Uudesta avomiehestä ei siis muuten tule lapselle huoltajaa muuta kuin adoptoimalla, rahallista puolta hän kyllä kelpaa hoitamaan toki. Elatusmaksut biologisen taholta säilyvät asuin sitten yksin tai avoliitossa. Sekavaa, eikö :)
Mielenkiintoista...
Minä olen uusperheellinen silti yksinhuoltaja sekä omasta mielestäni, että paperilla. Kysehän on suhteestani lapsiin ei uusiopuolisooni. Arjessa en ole yh enkä eettisesti. Käytännössä olen vaikka en saakaan yh-korotuksia.
Minun mielestäni yksinhuoltajuus on SUHTEESSA LAPSIIN ja muu taas parisuhdetta...
Mielestäni yh on yh lapseensa nähden. Ei UO ole huoltaja lapselle, vaikkakin samassa taloudessa asuukin. Lapsen elättävät vanhemmat.