Toinen raskaus

mullakin on toinen raskaus alussa..viimeksi huomasin vasta kolmannella kuulla että olen raskaana :) pikkuinen yllätys.. tervetullut sellainen! mulla ei muita raskausoireita kummassakaan ole paitsi pyörtyily.. ei mitään aamupahoinvointia tai oksentelua tai mitään.. mutta saatan pyörtyä vaikka kaupan kassajonossa.. niinkuin vuosi sitten:)

Moi! Nyt mä vasta tajusin, että säkin odotat uutta vauvaa. Onneksi olkoon! Mehän odotettiin esikoisiakin samaan aikaan. Mun viestistä ei ole varmaan mitään vastaavaa hyötyä, kun viikkoja ja pidemmän ajan kokemusta ei vielä ole. Mutta tässä kuitenkin jotain päivän polttavia.

Mun laskettu aika on 9.8. ja viikkoja on 13 . Alkuraskaus meni helpommin ja luulin jo selviäväni ilman pahoinvointeja. Sieltä se vanha tuttava kuitenkin tuli esiin, ja aamut ovat olleet ikäviä. Tosin olo on jo helpottamaan päin eikä mun tarvitse oksentaa kuin aamuisin. Tytöstä oksensin yötä päivää ja pahoinvointia kesti loppuun asti.

Närästys on alkanut jo näillä viikoilla, vaikka viimeksi se alkoi vasta puolessa välissä. Väsyttäisi kyllä, mutta lepoon ei ole mahdollisuutta tyttären hoidon ja kouluhommin välissä. Joten ei auta muu kuin olla väsynyt.

Maha on tullut jo esiin, kun viimeksi vauva alkoi paljastua vasta 20 . Vatsakivut ovat olleet jumalattomat, kun kohtu kasvaa. Lääkäri totesi, että toisessa raskaudessa ja varsinkin kun siihen on aikaa vähän, kohtu alkaa kasvaa rajummin heti alussa.

Henkinen puoli on ollut ihan OK, enkä jaksa enää repiä stressiä joka nippauksesta. Tietty itku on herkemmässä, mutta kai sitä täytyy säilyttää jo lapsenkin takia tunteet vähän viileämpinä kuin viimeksi aikuisten kesken. Sukupuolielämä ei kiinnosta yhtään, mihin on varmasti osasyynä nuo koulupaineet ja lapsen vaihteleva unirytmi, uudet hampaat yms.

Eikös niin, että säkään en kannattanut näitä sikiöseuloja yms. Nyt on neuvolassa tullut semmoinen uutuus, että down-syndrooman saa selville yhdestä verikokeesta. Olin oikeastaan aika pöyristynyt, kun neuvolassa ensimmäisenä alettiin puhua uudesta "helpotuksesta". Kieltäydyimme testistä ihan kannanottomielessä. Tuolloin neuvolassa meinasi kuitenkin pokka pettää, herkkyyttä kun on havaittavissa.

Muuten tää kaikki on niin hyvässä kuin pahassa jotenkin arkisempaa kuin viimeksi. Hyvä kun aina edes muistaa olevansa raskaana. Kauppakammoisena ihmisenä iloitsen siitä, ettei uusia tarvikkeita täydy mennä ostelemaan, sillä kaikki on omasta takaa pienen koon kestovaipoista lähtien. Miehen kanssa ollaan tietty keskusteltu siitä, miten suhtautua asioihin, mikäli pikku-2 on yhtä vaativa kuin esikoinenkin. Meillä itkua, kitinää, valvomista, imemiskipuja ja vatsavaivaa riitti. Eli voisiko jotakin ennalta ehkäiseviä valmisteluja (fyysisiä ja psyykkisiä) miettiä vaativien tilanteiden varalle. Mutta toisaalta vilkkaan esikoisen rutiinit pitävät jälleen ajatukset kiinni tässä päivässä eikä tulevassa.

voi vielä mitään varmaa päätellä uuden raskautesi aiheuttamista vaivoista.

Itselläni on nyt neljäs raskaus menossa ja laskettuun aikaan on pari kuukautta.

Ensimmäisen raskauteni oksensin koko ajan, eli yhdeksän kuukautta kului pää vessan pöntössä.

Toinen raskaus oli paljonlti samanlainen, paitsi pahoinvointi oli lievempää, joten pystyin tekemään normaalit asiat ja painokin nousi normaalisti.

Kolmas raskaus oli äärettömän helppo. Kävin töissä synnytystä edeltävään päivään asti, harrastin liikuntaa normaalisti (mm. ratsastusta) loppuun asti, eikä raskaus estänyt tai haitannut missään hommassa. Kyllä toki tavanomaisia vaivoja oli, mutta ne kuuluivat raskauteen, eivätkä haitanneet mitään.

Kun aloin odottaa neljättä kuvittelin ihan, että taas sitä ollaan töissä viimeiseen asti. Kas kummaa, olen ollut sairauslomalla jo viikosta 22 asti ja olen äitiysloman alkuun. En kykene edes kotona tekemään oikeastaan yhtään mitään, enkä jaksa edes luetella vaivojani, niitä on niin lukuisia. Päivät menee makoillessa, lukiessa ja koneella. Lapset hoitavat itse toinen toisensa. Mistään ei tule yhtään mitään.

Suunnilleen samanlaiset alut on ollu kaikissa raskauksissa, paitsi tässä kolmannessa pahoinvointi alkoi tosi voimakkaana jo ennen sitä virallista menkkojen alkamispäivää, ja plussankin sain jo varhaisessa vaiheessa, olikohan se nyt rv3 3. Palelua, väsymystä ja vatsatuntemuksia on ollut joka kerta, ja samoin vuotoa kaikissa kolmessa raskaudessa.

eli pahoinvointia synnytykseen saakka ja ainoastaan hedelmät ja vihannekset kelpasi,lihaa en voinut kummassakaan raskaudessa syödä.
painoa kertyi 10kiloa,mikä olikin ihan hyvä.
molemmat tyttöjä.

Nyt kolmannesta joka on poika,voin todella hienosti näin fyysisesti-ainakin tähän asti(rv30)ja alussa hieman pahaa oloa,mut loppu kuin seinään rv11 ja lihaa erityisesti tekee KOKOAJAN mieli..varsinkin sellanen kunnon naudan sisäfilee pihvi..nam!kaikki makee teke kauppansa,mutta sipsit ja muut oon jättäny rauhaan kun en niitä muutoinkaan syö.Mutta,painoa siitä huolimatta jo nyt liikaa ;)
Hassua sinänsä,että tää lihan himo yllätti eniten ja se että mahakin on erinäköinen kuin edellisistä ja linea negra on tällä kertaa tisseihin asti.
Mieliala ei tosin ole koskaan ollut näin heilahteleva ja hermot kireällä jatkuvasti.
Raskaana olo ei silti ole minusta mitenkään "IHANAA",odotan niin,että pääsen taas omiin mittoihini ja eroon tästä painavasta mahasta ja saan sen mitä on odotettukkin ;ihanan vauvan.

Ekassa ei ollut mitään vaikeaa, olin ihan elämäni kunnossa, loppuajoistakaan ei ollut vaikeeta. Tottakai kehossa tapahtui muutoksia, ja mielialat heitteli, mutta ei mitään suurta.

Tokassa raskaudessa olin jotenkin ihan sairas, ihan kun keho olis ollut tulehdustilassa, uskomaton väsymys ja kesenmeno sitten.

Nyt tää kolmas raskaus on ollut yhtä pahoinvointia ja vatsavaivoja. Siis ihan kamalaa. Veikkaan että kiireellä ja stressillä voi olla omat osansa siitä että kehokin voi huonosti. Toivottavasti pahoinvoinnin loputtua raskaus menee hyvin ja saan opinnot pulkaan ja jaksan tehdä duunia kesän lopulle.