näet minussa? En ymmärrä. Antaisit jo olla, ei meitä voi olla olemassakaan, olemme ihan eri maailmoista. Sinä et ymmärrä minua enkä minä sinua. Ja välissämme on yksi niin suuri kuilu josta tiedän etten koskaan pääse yli.
Sitäpaitsi jaloissasi pyörii kymmeniä paljon minua kauniimpia, kiinnostavampia ja sinulle paremmin sopivia naikkosia, mikset ota ja valitse heistä kiinnostavinta? Uusi alku?
Sitäpaitsi jaloissasi pyörii kymmeniä paljon minua kauniimpia, kiinnostavampia ja sinulle paremmin sopivia naikkosia, mikset ota ja valitse heistä kiinnostavinta? Uusi alku?
Vastaukset 16
Vanhimmat
sulle mitätön ääliö,ok ymmärsin kyllä,hyvät elämän jatkot sitte sulle
viestejä nuo tuollaset oikein on? Onko itsetuntosi noin alhaalla vai onko joku kateellinen pelle taas kirjoittelemassa? Itse kyllä luulen et tuo jälkimmäinen vaihtoehto on lähempänä totuutta..
Kaikkea löytyy..
on ihan oikeasti tosi vaikea uskoa.
poljekko paljon pyörällä,no sä oot 10
ja jotakin muuta mitä? Kehu ittiäs!
Taidat kuvitella.
Etkö edelleenkään tajua että ihmisestä tekee kauniin piirteet?
Ja herätät mussa tunteita...
En näe kauneutta, kun en ole leikkiny barbeilla lapsena vaan ninjoilla. (no okei kyllä mä systerin kavereiden kanssa leikin poneilla)
Etkä sä tunne mua yhtään sen paremmin ku minä sinua sen pohjalta mitä joskus on keskusteltu ja mitä olen edes kertonu.
Miten voit sanoa siis että ollaan eri maailmoista?
Mä tulen juttuun vaikka mimmosten ihmisten kanssa. Sellaistenkin joiden kanssa ei varmaan monien mielestä kannata.
Ja sekin on yksi juttu että kun on ihastunut niin ei muut mitään herätä.
Ja noh yleisesti ottaen nuo mitä mainitsit, hyvät ja kauniit on varattu, pakko rikkoa jonkun välit. Olisin varmaan valmis rikkomaankin, mutta en nyt ihan turhaan vaan ilman tunteita.
Ja totta puhutaan niin en kyllä jaksa...
en vaan jaksa alottaa taas alusta, kun ei koskaan oikeasti jutut etene, ei yhtään mihinkään. Aina on jotain mussa mikä ei ole tarpeeks, tai on liikaa. Tai sattuma korjaa...
tai mua jännittää liikaa
Olen analysoinut joskus kaiken mitä olen tehnyt väärin. Se on ihan hauskaa luettavaa, jos haluat joskus lukea.
Sulla on luultavasti vähän aukkoja itsetunnossa, omakuvassa niinku mulla. Mutta jos luulet että naiset on mun kimpussa niin aika pitkältä menee ohi. Yleisesti mulla on kuva kauniista ihmisistä muutenkin että ne on täys blondeja. Ei tiedä itse elämästä mitään, ei ole mulla hoivaviettejä enkä oikeen tahdo olla hoidettavakaan, ja kun periaatteessa siis olen eläny elämäni rumana. Käsityksenä että olen rumempi kuin oikeasti olen...niin oma taso on jossain muualla kun ihan jossain ns.kauniissa.
enkä mä nyt vieläkään osaa sanoa
Olenko mä oikeasti söpö tai komea?
koska se taasen kyllä selittää kaiken.
Naisilla on yleensä, suurimmaksi osaksi rumempi mies. On tällöin naisena varmempi olo, näin suhteissa.
Mä en oikeasti halua mitään muuta kun että tulet mun kämpille, katsotaan vaikka leffoja, ihan sama, käydään konserteissa, no ollaan sitten vaikka vaan kavereita jos niin tahdot. Mutta että voi ainakin sitten olevinaan olla joku eikä ihmiset jatkuvasti hiillosta miksei löydy muijaa. Ihan sama vaikka sulla ei olis mitään tunteita, jos vaan kestät olla mun seurassa. Ei sen niin väliä.
Luulen että näillä tunteilla herätät mussa vieläkin jännitystä, kuset housussa, mutta se varmaan ajan myötä laantuu, kun keskustelee
Mutta en mä tiedä mitä sä haluat, siis oikeassa elämässä. Enhän mä nyt tiedä muistatko mua :D,
joillekin on melko helppoa unohtaa.
Uusia alkuja, eli sekoiluja vois toki järjestää ja häiritä jonkun toisen elämää, koska jotenkin vammasesti kaikki aina menee kun on musta kyse.
Mutta joo en kyllä mieti muijia edes tässä vähään aikaan, pitäs löytää duunia että saa varmasti vuokrat maksettua
Mutta jos haluat että mä yleensäkin uskon etten taas kirjottele mielikuvitukselle, niin jätä mun sivuille joku nimetön älämölöviesti questbookkiin tai jotain.
...ja joo lisään vielä että jos ny kävis joku älytön ihme ja mulla olis joskus joku muija,kun ilmeisesti pysty päätöksessä, niin pyytäsin ystävällisesti ettet viittaa mitenkään hälle siihen miten romanttinen olin, yms koska en mä ole yleensä. Ei se ole yleisesti mun persoonallisuudessa, satut vaan herättämään semmosia tunteita.
Olisi varmaan aika pahoillaan, eikä juttu kestäis enää kauaa
sori että olen nyt näin kuiva. Enkä kovin hohdokas, ritari haarniskassa
Ehkä se kuilu katoaa vaan näin jos ei rakenna vaan haaveita, mahdottomuuksia...
mikä ihmisissä ny voi olla niin erilaista?
Ja ainaki minä nyt olen aika erilainen koulussa ja töissä ku kotona
Ja olethan sä mun silmissä oikea unelma, herätät tunnetta. Se on aivan mahtava tunne. Tiedän että pienet teotkin on tässä suuria. Mun silmissä sä olet kaunein kaikista. Valitsisin mallistarojen ja sinun väliltä sinut, ja se on aika paljon mieheltä... tai no sitä se vaan teettää se tunne
muistaa vaan ettetten sitten oikeasti puhu naisille noita mokapuheita
sisälläskään kaikkea tuota pidä, ei ne mitään mokapuheita olleet=)
Tajusin ettei täällä selviä yhtään mikään, aion hoitaa tämän asian pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian tuolla oikeassa elämässä. Kaukana näistä palstoista. :) Halusin vain vähän purkaa ajatuksiani tänne.
En ole epätoivoinen enkä pelle, vaan aivan liian erilainen kuin hän.
Mikäs se "niin suuri kuilu josta tiedät ettet koskaan pääse yli" on ?
Muuten kuulostais tutulle, mutta se naikkonen kyllä tietää että olen päässy hänestä yli.
Ulkonäkö on sellanen juttu että sitä usein näkee sen oman ihastuksensa maailman hienoimpana kauneimpana/komeimpana ihmisenä maailmassa. Sitten kun kaikki on ohi ja aikaa on kulunu niin lähinnä naurattaa että "mitäköhän mäkin olen tuossa joskus nähny.." :)
Elämää vaan ei sen enempää. Onneksi on kuitenkin ihmisiä jotka ei kato pelkkää ulkokuorta.
Oot ihan oikeessa tuon ulkonäön suhteen. Kauneuttakin on niin monen tasoista. Ulkonäöllä ei niin ole merkitystä, koska sisäinen kauneus on aina ylivoimaisesti kaikkein tärkeintä ihmisessä:)
olkoon mikä on. Liian iso asia kestettäväksi.
saat homman kuulostamaan siltä kuin unohtaisit helpostikin?
vai onko tässä nyt oikeasti tunteita mukana?
vai ensimmäistä kertaa isoja tunteita, koska pitäisihän sinun tietää että niitä ei noin vain unohda vaikka kuinka takoisit järjellä...
Parempi ehkä kun jotenkin muuten ratkaiset asian koska ratkomattomat tunneasiat kummittelevat mahdollisesti loppuelämän. Eikä siihen auta uudet suhteet, uudet tuulet. Välttämättä edes toinen maailmankolkka
Ja kaikessa karmeudessaan voi henkilö vielä kasvaa mielessä, et sitä voi nyt edes arvata ja tietää