Olin vastaamassa johonkin viestiin tuolla alempana koiranäyttely-ketjussa, mutta sieltä poistuikin yhtäkkiä kamalasti viestejä. Olisin kertonut että meidän koira on käynyt vain yhdesti näyttelykehässä, ja se oli avoin katselmus. Kasvattaja oli mukana ja tuki meitä kasvattiensa omistajia. Se oli hänelle hyvin tärkeä tapahtuma ja hän käytti paljon omaa aikaansa auttaakseen meitä. Arvostelu ei ollut kovin imarteleva mutta totuudenmukainen varmasti. En tiedä jatkuuko meillä tämä näyttelyura, kun kaveriksi tuo koira on hankittu. Kasvattaja kyllä uskoo koiraan ja että siitä tulee vielä oikea koira kunhan rimppakinttu-kausi on ohi, ja nyt se varmaan jo liikkuisi itsevarmemmin. Sakemannista siis on kyse, ja uroksesta.
Jos ette tästä aiheesta jaksa vastata niin kysyn ruokavinkkiä kun en jaksaisi aina syödä samoja tylsiä ruokia. Hyviä jauheliharuokia, ehdotelkaa?
Jos ette tästä aiheesta jaksa vastata niin kysyn ruokavinkkiä kun en jaksaisi aina syödä samoja tylsiä ruokia. Hyviä jauheliharuokia, ehdotelkaa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Umalta mielipidettä, se kirjottaa samalla näppiksellä kuin sinä....
näppis voisi olla, mutta ei sentään SAMA. :) Kirjoitan kannettavalla koneella, milläs sinä? Oliko sinulla mielipidettä, vaikka siihen ruokajuttuun?
se meidän edesmenneet schäferi-pojankin sai avoimeen katselmukseen, ja se jäikin pojan ainoaksi kerraksi näyttelykehässä. :) Tukea ja tsemppausta ja kannustusta ei puuttunut, joten ei ollut kasvattajan innosta laisinkaan kiinni tämä lyhyt näyttelyura.
Tacoja minun tekisi mieli, tai jauhelihapizzaa.
ei tarvitsisi käydä ostamassa muuta kuin juustoa. Siitä olisi evästä huomiseksikin. Taidan harkita sitä!
näytelmässä mukana;)) Kummassa maassa, täälläkö vai siellä Norjan puolella.
...siitähän on jo aikaa. :) Kummin koiria olin useammin katsomassa, ne oikeasti jopa menestyivät näyttelyissä ja kilpailuissa. Hänelle se touhuaminen oli henki ja elämä.
siihen edelliseenkin keskusteluun viitaten siis tuo (mönkään mennyt) esimerkki, että nimenomaan kasvattaja houkutteli kasvattiensa uusia omistajia lähtemään open showhun kokeilemaan, ja hän oli paikalla antamassa neuvoja ja tukea, hän siis kyllä piti tapahtumaa tärkeänä vaikkei omia koiria siellä ollutkaan. Sen verran pienimuotoista oli tietysti hänen kasvattamistyönsä, että hän jaksoi olla kiinnostunut ja seurata mukana pentujen kasvamista uusien isäntien ja emäntien kanssa.
sinun koirat ovat? Katselin tuolta alempaa niistä kuvaa, missä nautiskelivat ihanasti savivellissä. Ovatko pohjanpystykorvia?
narttu on ruotsinhirvikoira ja pojanhulttio on "varanginpystykorva" ;) eli sekoitus huskya, hirvikoiraa ja labradorinnoutajaa. Se on myös sekoitus enkeliä ja demonia. Juuri nyt sillä on ihana raukea enkelivaihe päällä. :D Ja onneksi sitä vaihetta on yhä useammin ja pitempään.
isäntä itse joka seurasi tarkasti oppimismielessä savikylpyä? Ainakin asennosta päätellen luulisin niin.
on tässä lajissa luonnonlahjakkuus, ja sai kuin saikin houkuteltua hienohelmaisemman kilpasiskonsa lätäkköön seisoksimaan. :) Se ei näytä kaihtavan vettä, kai se on perinyt labradorinnoutajan "molskahda ensin, kysy sitten" -geenejä.
Tulin juuri salilta. Aian tuo liikuntaa piristää hetkeksi. Tulee illan päälle varmasti uni.
Miten oli ruuaksi oikein vanhankunnon ruismarjapuuro? Tai tee itse kanapullia? Erilaisia wokkeja taikka risottoa?
kuulosti ihan päivän sanalta. Jos teenkin pizzaa vasta viikonloppuna.
varmaan koirasi mahdollisuudet näytttelyissä. Jos itse viihdyt niin mikä ettei. Harrastuksena se on yksi toisten joukossa.
Kerron omien kasvattieni omistajille jos näytelmät heitä kiinnostavat, että ennen ainuttakaan näyttelyä tarvitaan kaksi ainakin 250 kilon säkkiä huumoria. varasäkit toki aina varalla. Tuomareista yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja kolmas ei kummastakaan edellä mainituista. Niin kauan kuin viihtyy ja ei kisaa niin hirmuisen tosissaan on harrastus hauskaa.
ruoan ystäville maailman paras spagettikastike,eli paketti pekonia silputtuna ja rapeaksi käristettynä,sitten jauhelihat pannulle ja sen jälkeen sipuli&valkosipuli,lihaliemikuutio tai pari,mustapippuria,tomaatti murskaa tai mitä ikinä kuka haluaa käyttää,vaikka valmista pastakastikettakin(runsaasti)desi tuoretta oreganoa ja noin tunnin haudutusaika...todella hyvää =)
purkin tölkkipapuja niin on riisille mainio kaveri =)
jonka voit täyttää tai olla täyttämättä, oman makusi mukaiset lihapullat kera itsetehdyn peruna muusin, jauhelihapihvit. Tai miten olisi kestosuosikki makaroonilaatikko. Tai makusi mukainen jauheliha soosi, joko pottujen kanssa tai riisin.
Vesi herahtaa oikein suuhun niistä lukiessani, mutta olen sanonut itselleni, stop tykkenään. Ukkoni olen myös pakottanut tähän kurimukseen. Hih,hih,hih.
Vielä sen pottu muusin ja lihapullien kanssa porkkana raastetta ja puolukka hilloa, emme juuri käytä soosia kuin vain ja ainoastaan lihakastikkeessa perunoiden kanssa, sekä tietysti riisin.
makeaa Thai chilikastiketta? Aika hyvää riisin kanssa.
Nuorin poikani syö lähes pelkästään jasmiini riisiä ja laittaa mitä ihmeellisimpiä kastikkeita joukkoon, milloin ostaa valmiina ja milloin tekee itse.
Minä olen patavanhoillinen kuten mieheni ja yksi parhaista on kunnon läskisoosi kera puolukkasurvoksen. Samoin lihapata. Kahta kolmea eri sorttista lihaa, naudan sian ja lampaan, käytän padassa portin valmista laktoositonta viini- tai peruskastiketta ja laktoositonta ruokakermaa sekä tottakai mausteet, ja sen jälkeen antaa muhia uunissa taatusti kypsäksi. Padan lisänä keitetyt perunat ja puolukkasurvos, porkkanaraaste ja raikas salaatti. Jälkkäriksi voimakas kahvi ja konjamiini.
mustikkasoppaa tai mansikkakiisseliä? Sinun miehesihän on kova marjastaja.
Kyynärvarrenmittainen lampaankylkikappale uitetaan liemessä ja varrastetaan nuotion kupeeseen. Mielenmukaan liekissä, tai loimuttamalla. Liemi syntyy kourallisesta chiliä ja litrasta öljyä. Juomaksi suosittelen kingfisheriä.