ruokailuongelma

ollaan tehty juuri noin, mutta ei meinaa onnistua siltikään... viime viikolla kolmena iltana söi iltapalalla iltaruuan. on todella ärsyttävää kun ruoka ei kelpaa ja sillä leikitään...

mie vaan kirjoitti:

ollaan tehty juuri noin, mutta ei meinaa onnistua siltikään... viime viikolla kolmena iltana söi iltapalalla iltaruuan. on todella ärsyttävää kun ruoka ei kelpaa ja sillä leikitään...

Lue lisää

meillä meni useampi viikko siihen että alkoi sujumaan.. siksi siinä sitä pinnaa tarvittiinkin. minulla kuitenkin periaate että kenellekkään lapselle ei tehdä erikseen ruokaa hänen mieltymystensä mukaan.
huomasimpa sen että jos hermostui ja lapsi vaistosi sen ronklaaminen meni vain pahemmaksi.. mutta kun otti asian välimpitämättömyydellä niin alkoi asiat sujumaan.
lapsi huomasi ettei pysty ärsyttämään äitiä asialla ja temppuilu meni aivan harakoille

ronksun äiti kirjoitti:

meillä meni useampi viikko siihen että alkoi sujumaan.. siksi siinä sitä pinnaa tarvittiinkin. minulla kuitenkin periaate että kenellekkään lapselle ei tehdä erikseen ruokaa hänen mieltymystensä mukaan.
huomasimpa sen että jos hermostui ja lapsi vaistosi sen ronklaaminen meni vain pahemmaksi.. mutta kun otti asian välimpitämättömyydellä niin alkoi asiat sujumaan.
lapsi huomasi ettei pysty ärsyttämään äitiä asialla ja temppuilu meni aivan harakoille

Lue lisää

ollaan yritetty olla välinpitämättömiä mutta temppuilu jatkuu... samaa tekee päiväkodissa. ollaan pidetty samat säännöt aina ruokapöydässä mutta liekö joku uhmakausi menossa? olen tehnyt lapselle selväksi että kaikki syövät samaa ruokaa...

oppii myös olemaan ilkeä! Miksi hankit yleensä lapsia , jos et kestä heitä ?

mie vaan kirjoitti:

ollaan tehty juuri noin, mutta ei meinaa onnistua siltikään... viime viikolla kolmena iltana söi iltapalalla iltaruuan. on todella ärsyttävää kun ruoka ei kelpaa ja sillä leikitään...

Lue lisää

jonkun ihme päiväkoti- aikataulun kanssa. Ihan pakkomielle ne iltapalat jne. Jos ei ole nälkä ruoka-aikaan , niin MIKSI pitäisi syödä? Mistä ihmeestä teihin on tuo kello iskostettu ? Ja tuntuu kuin pitäisitte lapsianne imbesilleinä, kuin ei tarvitsisi ollenkaan keskustella, ei selitää , ei puhua. Hirveitä hermoilijoita olette; Mutta uskokaa pois: muutut täysin, muutut lempeäksi, ymmärtäväiseksi äidiksi, jos lapsesi sirastuu vakavasti. Miksi et voi olla sitä jo nyt?

elätte kirjoitti:

jonkun ihme päiväkoti- aikataulun kanssa. Ihan pakkomielle ne iltapalat jne. Jos ei ole nälkä ruoka-aikaan , niin MIKSI pitäisi syödä? Mistä ihmeestä teihin on tuo kello iskostettu ? Ja tuntuu kuin pitäisitte lapsianne imbesilleinä, kuin ei tarvitsisi ollenkaan keskustella, ei selitää , ei puhua. Hirveitä hermoilijoita olette; Mutta uskokaa pois: muutut täysin, muutut lempeäksi, ymmärtäväiseksi äidiksi, jos lapsesi sirastuu vakavasti. Miksi et voi olla sitä jo nyt?

Lue lisää

Kaikkien ihmisten on tutkimusten mukaan hyvä syödä n. neljän tunnin välein. Aikuinen voi olla syömättä vaikka kuukauden, jos haluaa, mutta vanhempien tehtävänä on tarjota lapsille ruokaa säännöllisin väliajoin. Lapsen täytyy myös oppia käyttäytymään ruokapöydässä. Mikään miniaikuinen ei tarvitse olla, eli pikkulapsi toki voi tahattomastikin sotkea ja kaataa juomalasinsa jne., mutta pelleilyä, pöydän ja olohuoneen väliä juoksemista, tappelua ruokapöydässä jne. ei pidä hyväksyä.
Minulla tyttö on aina ollut huono syömään. 2-vuotiaaksi saakka jouduttiin käymään neuvolassa ylimääräisissä painokontrolleissa. Nyt tyttö on 5 ja pikkuveli 2. Tytölle kelpaamattomien ruokien lista on loputon. Leivän ja jogurtin lisäksi söisi pelkkiä perunoita ja ketsuppia, pelkkää pastaa jne. Kaikki liha ja broileri on YÖK!, mikään kastike tai puuro ei kelpaa jne. Suurin ongelma on kuitenkin se, että tuo YÖKÖTTELY tuntuu tarttuvan myös 2-v pikkuveljeen. Eli kun isosisko päättää, että tillilihassa on piikkejä, ei pikkuvelikään sitä syö. Olen kuulemma ollut itse huono syömään lapsena. Muistankin, kuinka lautanen piti syödä tyhjäksi ja kylmän kokkareisen kaurapuuron kanssa se kesti kauan. Itse en pakota lasta syömään lautasta tyhjäksi, mutta jotenkin ruokailutilanteet ovat itselle henkisesti vaikeampia kuin mitä pitäisi olla. Huomaan suuttuvani tytölle samalla tavalla kuin äitini aikoinaan minulle. Inhottavaa kun jokin syöminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämään niin paljon.

oli sama käytäntö.
Ja kyllä toimi.
Pidä huoli ettei pöydässä ole ruokailun aikana mitään ylimääräisiä mielenkiinnon kohteita kuten esim. leluja tai kirjoja.
Periaate oli: Jos ei kelpaa niin ole ilman.
Ei se mitään julmaa ole jos opettaa lapsen kunnioittamaan ruokaa ja ruokailua.

... kirjoitti:

Kaikkien ihmisten on tutkimusten mukaan hyvä syödä n. neljän tunnin välein. Aikuinen voi olla syömättä vaikka kuukauden, jos haluaa, mutta vanhempien tehtävänä on tarjota lapsille ruokaa säännöllisin väliajoin. Lapsen täytyy myös oppia käyttäytymään ruokapöydässä. Mikään miniaikuinen ei tarvitse olla, eli pikkulapsi toki voi tahattomastikin sotkea ja kaataa juomalasinsa jne., mutta pelleilyä, pöydän ja olohuoneen väliä juoksemista, tappelua ruokapöydässä jne. ei pidä hyväksyä.
Minulla tyttö on aina ollut huono syömään. 2-vuotiaaksi saakka jouduttiin käymään neuvolassa ylimääräisissä painokontrolleissa. Nyt tyttö on 5 ja pikkuveli 2. Tytölle kelpaamattomien ruokien lista on loputon. Leivän ja jogurtin lisäksi söisi pelkkiä perunoita ja ketsuppia, pelkkää pastaa jne. Kaikki liha ja broileri on YÖK!, mikään kastike tai puuro ei kelpaa jne. Suurin ongelma on kuitenkin se, että tuo YÖKÖTTELY tuntuu tarttuvan myös 2-v pikkuveljeen. Eli kun isosisko päättää, että tillilihassa on piikkejä, ei pikkuvelikään sitä syö. Olen kuulemma ollut itse huono syömään lapsena. Muistankin, kuinka lautanen piti syödä tyhjäksi ja kylmän kokkareisen kaurapuuron kanssa se kesti kauan. Itse en pakota lasta syömään lautasta tyhjäksi, mutta jotenkin ruokailutilanteet ovat itselle henkisesti vaikeampia kuin mitä pitäisi olla. Huomaan suuttuvani tytölle samalla tavalla kuin äitini aikoinaan minulle. Inhottavaa kun jokin syöminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämään niin paljon.

Lue lisää

Tuli ihan mieleen, että saako tämä 5v lapsi tarpeeksi liikuntaa - touhua - kaikenlaista sellaista temistä mikä kuluttaa energiaa ja saisi kunnollisen näläntunteen aikaiseksi?
Oletko koskaan "juoksuttanut" lasta esim. pallopelissä niin että energiaa olisi kulunut runsain mitoin?
Meillä ainakin myös lasten kohdalla luovuttiin siitä älyttömästä aamupalalla "on syötävä" sitä ja tätä kun niin sanotaan ja sitten on lounas ja sitten välipala ja sitten päivällinen ja sitten iltapala... Alkoi mennä välillä vapaapäivätkin pelkäksi syömiseksi eikä lapset syöneet oikeastaan koskaan kunnolla millään aterialla. Myönnän, että toiset lapset ovat suuriruokaisempia ja toiset eivät, toinen voi syödä sen 4h välein, toinen taas ei! Pitäisi muistaa se yksilöllisyys välillä eikä aina vain noudattaa suosituksia. Jos lapsen veriarvot yms. on kuitenkin hyvät ja lapsi vaikuttaa muuten terveeltä, mitä sillä on väliä minkä verran lapsi syö jos lapsi ei kuitenkaan selvästi ole alipainoinen, vai onko?

syömisen, mutta kirjoitti:

oppii myös olemaan ilkeä! Miksi hankit yleensä lapsia , jos et kestä heitä ?

Tapa itsesi

leikkimisellä tarkoitin esim. ruokapöydässä laulamista ja käsien taputteluleikkiä... lapsen suurinta herkkua on aina ollut ja on vieläkin kala... jätti tässä taannoin kalat syömätä keitosta... välillä hämmentää ja sotkee ruokaa yms..

mie vaan kirjoitti:

leikkimisellä tarkoitin esim. ruokapöydässä laulamista ja käsien taputteluleikkiä... lapsen suurinta herkkua on aina ollut ja on vieläkin kala... jätti tässä taannoin kalat syömätä keitosta... välillä hämmentää ja sotkee ruokaa yms..

Lue lisää

ja nostat työn pois pöydästä,etkä sano sanaakaan! >sitten vasta seuraavaa:
Näytä,että olet vihainen! NYT LOPPU SE LEIKKIMINEN!
oikein vihaisella äänellä! Osoitat sormella,nyt menet pois!
Yritä edes olla vihaisen näköinen.
Iltapala tms tavalliseen malliin,mutta jos sloittaa,niin sama juttu!
Jos leikkii, ei ole nälkä!

lautasen pois kirjoitti:

ja nostat työn pois pöydästä,etkä sano sanaakaan! >sitten vasta seuraavaa:
Näytä,että olet vihainen! NYT LOPPU SE LEIKKIMINEN!
oikein vihaisella äänellä! Osoitat sormella,nyt menet pois!
Yritä edes olla vihaisen näköinen.
Iltapala tms tavalliseen malliin,mutta jos sloittaa,niin sama juttu!
Jos leikkii, ei ole nälkä!

Lue lisää

neuvo! "Vihaisen näköinen" jne. Ja sanomatta tempaista lautaset jne. Tajuatteko, että kasvatatte lapsen käyttäytymään samalla tavalla. Pian se tempoo ja huutaa teillekkin.
JOS lapsen leikkiminen todella häiritsee ruokapöydässä toimi näin: SELITÄ lapselle lempeällä äänellä ja hellällä katseella ja vaikka kosketuksella että tehdään niin että jätetään leikkinen ruokaillessa. Että elikit on kulta pieni leikkejä ja ruokaillessa syödään. Että on mukava syödä yhdessä, jutella päivän tapahtumista jne. SELITÄ, äläkä temmo hermona ja huuda. Siitä lautasten tempomisesta jne ei ole yksinkertaisesti mitään kuin haittaa. Lapsi oppii myös käyttämään niin henkistä kuin ruumiillistakin väkivaltaa kun aikaa kuluu. Kaikenlaisten "väkinäisten" tekeminen lapselle kasvattaa lapsessa väkivaltaista käytöstä myöhemmin. Lapsi lukkiintuu, hän kokee ettei hänta kunnioiteta. Siis SELITÄ aina ystävällisesti, se toimii. Sanot vaikka että mitäs leikittäis ruoan jälkeen.

Mutta jos mä annan lapsen syödä vain sen, mitä haluaisi, hän ei söisi mitään lihaa olleenkaan eikä muutenkaan juuri mitään muuta kuin leipää, jogurttia, makaroneja, kukkakaalia ja perunoita. Maitoa ei juo, mutta sen jogurtin takia en ole siitä huolehtinut vuoteen. Tyttö ei söisi broileria, kastikkeita, puuroja, laatikoita, keittoja jne. jne.

Silloin kun tyttö oli vauva, koin neuvolalääkärin taholta kummaa syyllistämistä siitä, että lapseni paino ei nouse. Kuitenkaan vauvalle ei käsittääkseni voi satuttamatta tunkea lusikkaa suuhun, jos se ei suostu suutaan avaamaan. sitten tuli tavaksi antaa lapselle jokin hedelmän pala, leipä tms. , jonka sai syödä missä tahansa huoneessa mitä tahansa samalla puuhatessa. Pääasia, että lapsi söi. Kyllä mä olen yrittänyt sitä, et laitan ruuan jääkaappiin, kun tyttö kieltäytyy syömästä, ja sanon, et seuraava mitä hän syö, on se ruoka. Mut sitten kun hän vaikka kuuden tunnin päästä irvistellen syö sen, mua alkaa mietityttää, onko se kuitenkaan oikein, et lapsi aina yhdistää syömisen pakkoon ja ikävään oloon.
Se on varmasti totta, et mitä suuremman metelin nostan, sitä hankalampaa kaikki on. Pitäisi osata rentoutua ja tehdä ruokailutilanteista rauhallisia ja miellyttäviä, söivät lapset sitten tai eivät. Tytön kohdalla se on vain jotenkin hankalaa. Kaikki huomauttelevat kuinka hoikka hän on. Pikkuveljeen on 3v ikäeroa, mutta tyttö painaa vain n, 3,5 kg enemmän, vaikkei velikään ole lainkaan pulska.

täysin väärä kirjoitti:

neuvo! "Vihaisen näköinen" jne. Ja sanomatta tempaista lautaset jne. Tajuatteko, että kasvatatte lapsen käyttäytymään samalla tavalla. Pian se tempoo ja huutaa teillekkin.
JOS lapsen leikkiminen todella häiritsee ruokapöydässä toimi näin: SELITÄ lapselle lempeällä äänellä ja hellällä katseella ja vaikka kosketuksella että tehdään niin että jätetään leikkinen ruokaillessa. Että elikit on kulta pieni leikkejä ja ruokaillessa syödään. Että on mukava syödä yhdessä, jutella päivän tapahtumista jne. SELITÄ, äläkä temmo hermona ja huuda. Siitä lautasten tempomisesta jne ei ole yksinkertaisesti mitään kuin haittaa. Lapsi oppii myös käyttämään niin henkistä kuin ruumiillistakin väkivaltaa kun aikaa kuluu. Kaikenlaisten "väkinäisten" tekeminen lapselle kasvattaa lapsessa väkivaltaista käytöstä myöhemmin. Lapsi lukkiintuu, hän kokee ettei hänta kunnioiteta. Siis SELITÄ aina ystävällisesti, se toimii. Sanot vaikka että mitäs leikittäis ruoan jälkeen.

Lue lisää

ei auta... on yritetty selittää hellästi silmiin katsoen, hellästi koskettamalla... mutta ei... on ollut pakko ottaa lautanen edestä ja sama ruoka uudestaan eteen myöhemmin.

täysin väärä kirjoitti:

neuvo! "Vihaisen näköinen" jne. Ja sanomatta tempaista lautaset jne. Tajuatteko, että kasvatatte lapsen käyttäytymään samalla tavalla. Pian se tempoo ja huutaa teillekkin.
JOS lapsen leikkiminen todella häiritsee ruokapöydässä toimi näin: SELITÄ lapselle lempeällä äänellä ja hellällä katseella ja vaikka kosketuksella että tehdään niin että jätetään leikkinen ruokaillessa. Että elikit on kulta pieni leikkejä ja ruokaillessa syödään. Että on mukava syödä yhdessä, jutella päivän tapahtumista jne. SELITÄ, äläkä temmo hermona ja huuda. Siitä lautasten tempomisesta jne ei ole yksinkertaisesti mitään kuin haittaa. Lapsi oppii myös käyttämään niin henkistä kuin ruumiillistakin väkivaltaa kun aikaa kuluu. Kaikenlaisten "väkinäisten" tekeminen lapselle kasvattaa lapsessa väkivaltaista käytöstä myöhemmin. Lapsi lukkiintuu, hän kokee ettei hänta kunnioiteta. Siis SELITÄ aina ystävällisesti, se toimii. Sanot vaikka että mitäs leikittäis ruoan jälkeen.

Lue lisää

koittanut kaikkensa,polvillaankin rukoillut syömään,eikä usko,silloin ei enää auta muu kuin tiukka kuri!
Ei se lässyttämisen jatkamisella parane!

Ei todellakaan nappaa tappelu ruokapöydässä. Jos pöydässä leikitään ja höpötetään, silloin ei ole nälkä, ja lapsi voi poistua pöydästä, kiitos ja hei. Seuraava ruoka on sitten kun on sen aika, välissä ei napostella mitään. Seuraava ruoka voi jo maistua, jos ei niin mitä sitten, kyllä se nälkä ennen pitkää voittaa jos on voittaakseen.

Itse laitan lapsille ruokaa sen määrän mikä todennäköisesti menee (esikoinen syö aina vähemmän kuin kuopus!) lautaselle. Esikoisen ruoka on ainekset erikseen, en tahallaan laita kastiketta perunan päälle kun tiedän että sellaisena ei maistu. Kuopukselle voi sekoittaa kaiken sekaisin, ja maistuu silti. Lapset on erilaisia, minkäs teet. Meillä on periaate se että syömään ei pakoteta MUTTA kaikkea on maistettava edes vähäsen - se voi olla todellakin vain nuolaisu haarukasta, mutta sekin totuttaa lasta makuihin!

Ylimääräisillä herkuilla ei kompensoida syömättömyyttä ruoka-aikaan - jos mennään syönnin päälle kauppaan ja siellä alkaa ehdottelu, käytäisiinkö Hesessä/kahvilassa samalla kun on hirrrrveä nälkä, totean että siksi meillä oli ruoka kotona, ettei tulisi nälkä, mikset syönyt, nyt odotetaan kotiin asti seuraavaa ruokaa.

Ruokaa menee välillä enemmän ja välillä vähemmän. Minkäs teet, eihän sitä itsekään syö joka päivä samaa määrää. En kokkaa maksalaatikkoa ja makkarakeittoa, koska inhosin niitä lapsena ja inhoan yhä - ja minun nimen omaan olisi muka pitänyt aina syödä lautanen tyhjäksi sitä samaa kamalaa ruokaa. Kaikki eivät tykkää kaikesta.

Kuinka pitkään teidän lapsenne on enimmillään syömättä yhtään mitään, kun tarjolla oleva ruoka on pahaa? Kuinka pitkään voi pitää syömättä mitään?

Minulla on myös ollut periaate, ettei syöminen ole pakko, vaan etuoikeus. No, se tarkoittaa, että keskimmäinen kolmesta lapsestamme, joka ei tykkää mistään ruuasta ihan periaatteen vuoksi, on tosiaan syömättä välillä kolmekin päivää. Tosin kuulemma esikoulussa syö ihan hyvin, joten nykyisin maksimissaan viikonlopun voi olla totaalipaastolla. Kotona ollessaan kolmen päivän välein ateria oli ihan kohtuullisen normaalia.

Ja tosiaan, yhtään mitään hän ei siihen väliin saa. Paitsi vettä. Mutta kiukuttelee kyllä sitten senkin edestä ja sekin on rasittavaa.

Nykyisin tosiaan syö sen lämpimän ruuan eskarissa, joten kotona en viitsi edes tarjota viikolla, kun ei hän siihen kuitenkaan koske. Mutta viikonloput menee paastotessa, jollei ruokana ole spagettia. En anna nimittäin edes mitään välipaloja, koska silloin hän ei koskaan söisi pääruokaa.

minä vielä kirjoitti:

Kuinka pitkään teidän lapsenne on enimmillään syömättä yhtään mitään, kun tarjolla oleva ruoka on pahaa? Kuinka pitkään voi pitää syömättä mitään?

Minulla on myös ollut periaate, ettei syöminen ole pakko, vaan etuoikeus. No, se tarkoittaa, että keskimmäinen kolmesta lapsestamme, joka ei tykkää mistään ruuasta ihan periaatteen vuoksi, on tosiaan syömättä välillä kolmekin päivää. Tosin kuulemma esikoulussa syö ihan hyvin, joten nykyisin maksimissaan viikonlopun voi olla totaalipaastolla. Kotona ollessaan kolmen päivän välein ateria oli ihan kohtuullisen normaalia.

Ja tosiaan, yhtään mitään hän ei siihen väliin saa. Paitsi vettä. Mutta kiukuttelee kyllä sitten senkin edestä ja sekin on rasittavaa.

Nykyisin tosiaan syö sen lämpimän ruuan eskarissa, joten kotona en viitsi edes tarjota viikolla, kun ei hän siihen kuitenkaan koske. Mutta viikonloput menee paastotessa, jollei ruokana ole spagettia. En anna nimittäin edes mitään välipaloja, koska silloin hän ei koskaan söisi pääruokaa.

Lue lisää

meillä tätä ronklaamista esiintyy myös päiväkodissa. sanoo ruokaa näkemättä että en syö... lapsi ulkoilee tosi paljon päivän aikana ja muutenkin liikkuu tosi paljon (liikuntakerho). ruoka ei siis jää syömätä liian vähäisen liikkumisen vuoksi. jos olisi joka päivä makaronia ja jauhelihakastiketta niin söisi mukisemata. joku tuossa kirjoittikin että miksi pitää olla ns. ruoka-ajat, vastaukseni tuohon on se, että meillä aikuiset määrittävät ruokailuajat ei lapset. enkä rupeakkaan jokaiselta kyselemään että mihinkäs aikaan syötäisiin ja kata kaikille ruokaa eri aikaan pöytään. tekemistä perheessämme riittää muutenkin (1 kk:n ikäinen vauva perheessä sekä 2 koiraa ja asumme omakotitalossa).

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

meillä tätä ronklaamista esiintyy myös päiväkodissa. sanoo ruokaa näkemättä että en syö... lapsi ulkoilee tosi paljon päivän aikana ja muutenkin liikkuu tosi paljon (liikuntakerho). ruoka ei siis jää syömätä liian vähäisen liikkumisen vuoksi. jos olisi joka päivä makaronia ja jauhelihakastiketta niin söisi mukisemata. joku tuossa kirjoittikin että miksi pitää olla ns. ruoka-ajat, vastaukseni tuohon on se, että meillä aikuiset määrittävät ruokailuajat ei lapset. enkä rupeakkaan jokaiselta kyselemään että mihinkäs aikaan syötäisiin ja kata kaikille ruokaa eri aikaan pöytään. tekemistä perheessämme riittää muutenkin (1 kk:n ikäinen vauva perheessä sekä 2 koiraa ja asumme omakotitalossa).

Lue lisää

Pieni lapsi on ajatusmaailmaltaan enemmän koira kuin aikuinen ihminen. Selittäminen ei yksinkertaisesti onnistu. Vain suoraviivainen rangaistuksella pelottelu toimii. Jos ei syö, rangaistuksen on tultava niin että tajuaa sen olevan yhteidessä syömättömyyteen. Jos leikkii, rangaistuksen on oltava yhteydessä leikkimiseen. Ihan kuin koiraakin on turha rangaista pahasta teosta myöhemmin, kun eihän koira tajua mistä sitä nyt rangaistaa, mutta jos rangaistaan tekohetkellä, tajuaa mistä rangaistaan.

Heti kun leikkiminen alkaa -> rangaistus.

Heti kun ei syö -> rangaistus.

Kekseliäisyyttä vaan rangaistuksiin. Aina on jotain, mikä on mieluista. Telkankatselu? Kavereiden näkeminen? Sitä voi estää rangaistukseksi. Mikä on epämiellyttävää? Sitä voi tehdä sitten rangaistukseksi?

Toisaalta, rangaistuksella ei pidä saada huomiota, koska muuten voi huomion saaminen olla suurempi palkinto, kuin rangaistus epämiellyttävää.

Aiemmin se rangaistus olisi ollut fyysistä, nykyään tarvii olla kekseliäämpi.

Pieni lapsi ehdollistuu kirjoitti:

Pieni lapsi on ajatusmaailmaltaan enemmän koira kuin aikuinen ihminen. Selittäminen ei yksinkertaisesti onnistu. Vain suoraviivainen rangaistuksella pelottelu toimii. Jos ei syö, rangaistuksen on tultava niin että tajuaa sen olevan yhteidessä syömättömyyteen. Jos leikkii, rangaistuksen on oltava yhteydessä leikkimiseen. Ihan kuin koiraakin on turha rangaista pahasta teosta myöhemmin, kun eihän koira tajua mistä sitä nyt rangaistaa, mutta jos rangaistaan tekohetkellä, tajuaa mistä rangaistaan.

Heti kun leikkiminen alkaa -> rangaistus.

Heti kun ei syö -> rangaistus.

Kekseliäisyyttä vaan rangaistuksiin. Aina on jotain, mikä on mieluista. Telkankatselu? Kavereiden näkeminen? Sitä voi estää rangaistukseksi. Mikä on epämiellyttävää? Sitä voi tehdä sitten rangaistukseksi?

Toisaalta, rangaistuksella ei pidä saada huomiota, koska muuten voi huomion saaminen olla suurempi palkinto, kuin rangaistus epämiellyttävää.

Aiemmin se rangaistus olisi ollut fyysistä, nykyään tarvii olla kekseliäämpi.

Lue lisää

ollaankin nyt välillä jätetty karkkipäivä pitämättä tai peruttu kaverin luo meno... välillä auttaa...

mie vaan kirjoitti:

ollaankin nyt välillä jätetty karkkipäivä pitämättä tai peruttu kaverin luo meno... välillä auttaa...

vihko johonkin sopivaan paikkaan.
Aina kun syö ruuan mukisematta ja leikkimättä,laitat rastin siihen. kUn rasteja on tarpeeks, annat herkkukarkin tai jotakin,kirjastoon,mitä tahansa...palkitse!
Uhkaili,kiristys-ei auttanut-nyt sitten lahjonta peliin!

syödään perus kotiruokaa... kaikki tehdään alusta asti itse, ei mitään eineksiä. samoin mehut sekä kiisselit on tehty oma poimimista marjoista... limpparia meillä on vain saunailtana ja sipsejä ostamme ehkä 2-3 kertaa vuodessa... että tuo ronklaaminen ei ainakaan johdu liiallisista herkuista... isän kanssa yritämme näyttää mallia kuinka pöydässä käyttäydytään, eli ruoka syödään nätisti pelleilemätä... kiitetään jos toinen ojentaa vaikka leipää... yms...