Mikä oli pykälälaiva?

Mulla on joku muistikuva että tuohon BRT-rajan alittamiseen liittyi vielä jotain mittateknistä kikkailua. En kyllä jaksa muistaa yksityiskohtia, mutta suurinpiirtein niin että todellisuudessa vetoisuus oli huomattavasti suurempi kuin 499, mutta jotenkin mittaussäännöstä löytyi jokin porsaanreikä jonka avulla laivan vetoisuus mittakirjassa pysyi tuon 500 alla vaikka todellisuudessa vetivät paljon enemmän. Esim. vanhalla kunnon Petsamolla oli sellainen mystinen pressulla peitetty aukko ruumankarvelien ja torpan välissä joka käsitykseni mukaan liittyi jotenkin tällaiseen mittakikkailuun - olisiko ollut jotenkin niin, että joku vetoisuusmitoista voitiin sen vuoksi ottaa paljon pienempänä kuin "todellisuudessa".

Kotkan koulussa on ainakin yksi entinen laivamittauksia tehnyt opettaja joka muistaa tämän, siellä tämän tarinan olen tainnut kuulla. Ehkä joku myös tällä foorumilla sattuisi muistamaan?

H. Nelson kirjoitti:

Mulla on joku muistikuva että tuohon BRT-rajan alittamiseen liittyi vielä jotain mittateknistä kikkailua. En kyllä jaksa muistaa yksityiskohtia, mutta suurinpiirtein niin että todellisuudessa vetoisuus oli huomattavasti suurempi kuin 499, mutta jotenkin mittaussäännöstä löytyi jokin porsaanreikä jonka avulla laivan vetoisuus mittakirjassa pysyi tuon 500 alla vaikka todellisuudessa vetivät paljon enemmän. Esim. vanhalla kunnon Petsamolla oli sellainen mystinen pressulla peitetty aukko ruumankarvelien ja torpan välissä joka käsitykseni mukaan liittyi jotenkin tällaiseen mittakikkailuun - olisiko ollut jotenkin niin, että joku vetoisuusmitoista voitiin sen vuoksi ottaa paljon pienempänä kuin "todellisuudessa".

Kotkan koulussa on ainakin yksi entinen laivamittauksia tehnyt opettaja joka muistaa tämän, siellä tämän tarinan olen tainnut kuulla. Ehkä joku myös tällä foorumilla sattuisi muistamaan?

Lue lisää

Kikkailua tosiaan liittyi pykälälaivoihin, niissä oli ns. Tonnistoluukku, esim. pulteilla kiinitetty, koska sen piti olla avattavissa, vaikkei ikinä avattu. Tonnistoluukku mahdollisti kaksi eri mittakirjaa ja kikkailun esim. Kielin kanavamaksujen suhteen. Pykälälaivoilla ei ollut mitään tekemistä Jenkkien Libertyjen kanssa.FÅA:lla oli paljon pykälälaivoja.

1.mestari kirjoitti:

Kikkailua tosiaan liittyi pykälälaivoihin, niissä oli ns. Tonnistoluukku, esim. pulteilla kiinitetty, koska sen piti olla avattavissa, vaikkei ikinä avattu. Tonnistoluukku mahdollisti kaksi eri mittakirjaa ja kikkailun esim. Kielin kanavamaksujen suhteen. Pykälälaivoilla ei ollut mitään tekemistä Jenkkien Libertyjen kanssa.FÅA:lla oli paljon pykälälaivoja.

Lue lisää

olivat ainakin m/s:t Alli,Kurki,Lokki,Sotka,Tavi,Tiira ja Vikla. Frej ja Iris olivat pienempiä mutta en tiedä kuuluivatko ko. säännön piiriin.

pykälälaivoja kirjoitti:

olivat ainakin m/s:t Alli,Kurki,Lokki,Sotka,Tavi,Tiira ja Vikla. Frej ja Iris olivat pienempiä mutta en tiedä kuuluivatko ko. säännön piiriin.

Niin ei se 499 BTR:ää pelkästään tehnyt pykälälaivaa, piti olla kaksi mittakirjaa ja se tonnistoluukku.Alle 500Tonnin kiuluja taidettiin yleensä kutsua pykälälaivoiksi kansan puheissa.

nämä ns. libertyt oli todella valmistettu vain yhtä reissua varten, Atlantin ylitys sotamateriaalin kanssa. Paluureissua ei edes ollut sunnitelmissa. Ne myytiin ja lahjoitettiin kiinnostuneille sodan jälkeen. Näistä sai alkunsa moni "suurvarustamo" Euroopassa ja mm. Suomessa. Nimiä mainitsematta, mutta oli aluksia joihin oli täkille maalattu merkit missä uskaltaa kävellä ;o)

lupo-loco kirjoitti:

nämä ns. libertyt oli todella valmistettu vain yhtä reissua varten, Atlantin ylitys sotamateriaalin kanssa. Paluureissua ei edes ollut sunnitelmissa. Ne myytiin ja lahjoitettiin kiinnostuneille sodan jälkeen. Näistä sai alkunsa moni "suurvarustamo" Euroopassa ja mm. Suomessa. Nimiä mainitsematta, mutta oli aluksia joihin oli täkille maalattu merkit missä uskaltaa kävellä ;o)

Lue lisää

purjehtinut tällainen alus taisi olla M/S Saimaa SHL OYlä, jota "sirkus saimaaksi" myös kutsuttiin. En ole purjehtinut M/S Saimaassa, kylässä kävin, en nähnyt mitään varoituksia kulun suhteen.
Aluksen pääkone oli muistaakseni jollain lailla erikoinen.

lipun alla kirjoitti:

purjehtinut tällainen alus taisi olla M/S Saimaa SHL OYlä, jota "sirkus saimaaksi" myös kutsuttiin. En ole purjehtinut M/S Saimaassa, kylässä kävin, en nähnyt mitään varoituksia kulun suhteen.
Aluksen pääkone oli muistaakseni jollain lailla erikoinen.

Lue lisää

libertyt tunnisti jo kaukaa kun niissä oli popalla vielä kk alustat näkyvissä.

lupo-loco kirjoitti:

nämä ns. libertyt oli todella valmistettu vain yhtä reissua varten, Atlantin ylitys sotamateriaalin kanssa. Paluureissua ei edes ollut sunnitelmissa. Ne myytiin ja lahjoitettiin kiinnostuneille sodan jälkeen. Näistä sai alkunsa moni "suurvarustamo" Euroopassa ja mm. Suomessa. Nimiä mainitsematta, mutta oli aluksia joihin oli täkille maalattu merkit missä uskaltaa kävellä ;o)

Lue lisää

Mitä eroa oli niillä ja Libertyillä?
Oliko Libertyt valmistettu jenkeissä ja Victoryt Britanniassa?
Muistatko/ tiedätkö?

Exdunkki kirjoitti:

Mitä eroa oli niillä ja Libertyillä?
Oliko Libertyt valmistettu jenkeissä ja Victoryt Britanniassa?
Muistatko/ tiedätkö?

http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&q=Suisun Bay&btnG=Etsi kuvia


Satammäärin ellei tuhansin ..

Matkalla Stocton'iin kirjoitti:

http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&q=Suisun Bay&btnG=Etsi kuvia


Satammäärin ellei tuhansin ..

Lue lisää

suunnitelkutin. Vain yhtä reisua varten!

lupo-loco kirjoitti:

nämä ns. libertyt oli todella valmistettu vain yhtä reissua varten, Atlantin ylitys sotamateriaalin kanssa. Paluureissua ei edes ollut sunnitelmissa. Ne myytiin ja lahjoitettiin kiinnostuneille sodan jälkeen. Näistä sai alkunsa moni "suurvarustamo" Euroopassa ja mm. Suomessa. Nimiä mainitsematta, mutta oli aluksia joihin oli täkille maalattu merkit missä uskaltaa kävellä ;o)

Lue lisää

http://vode.iki.fi/photos/Jeremiah/index.html
Olin 90-luvulla tutustumassa San Fransiscossa tähän vanhojen patujen hoitamaan museolaivaan, juotiin viiniä ja juteltiin mukavia. Olivat lähdössä Eurooppaan Normandian maihinnousun vuosipäivään,
Luultavasti myös kävivät.
Suomessa kai Margareeta Paulin oli näitä laivoja?
Ehkä myös Paulinilla tai muillakin oli enemmänkin näitä liberyjä? Kertokaa...

Eikö myös Onassiksen varustamo saanut näistä alkunsa?

Exdunkki kirjoitti:

Mitä eroa oli niillä ja Libertyillä?
Oliko Libertyt valmistettu jenkeissä ja Victoryt Britanniassa?
Muistatko/ tiedätkö?

niin Libertyt kuin Victoryt on jenkkituotantoa. Victory sarja tuli vähän myöhemmin kuin Libertyt, eivätkä olleet niin kuuluisia.
Taisi olla kokoeroakin. Googlesta löytyy...

Eläke mesu kirjoitti:

http://vode.iki.fi/photos/Jeremiah/index.html
Olin 90-luvulla tutustumassa San Fransiscossa tähän vanhojen patujen hoitamaan museolaivaan, juotiin viiniä ja juteltiin mukavia. Olivat lähdössä Eurooppaan Normandian maihinnousun vuosipäivään,
Luultavasti myös kävivät.
Suomessa kai Margareeta Paulin oli näitä laivoja?
Ehkä myös Paulinilla tai muillakin oli enemmänkin näitä liberyjä? Kertokaa...

Eikö myös Onassiksen varustamo saanut näistä alkunsa?

Lue lisää

Susan Paulin oli myös, samoin kuin Margrethe Paulin.
Susan oli aikaisemmin Suomen lipun alla muistaakseni Tranvik, en aivan varma ole.

styyri kirjoitti:

Susan Paulin oli myös, samoin kuin Margrethe Paulin.
Susan oli aikaisemmin Suomen lipun alla muistaakseni Tranvik, en aivan varma ole.

Verna Paulin oli liberty, taisi olla Jytte Paulinkin.

Exdunkki kirjoitti:

Mitä eroa oli niillä ja Libertyillä?
Oliko Libertyt valmistettu jenkeissä ja Victoryt Britanniassa?
Muistatko/ tiedätkö?

Victoryssä oli turpiinit ja Libertyssä mäntäkone.Myös kattilat oli vesiputki kun taas Libertyssä tuliputki.( olin mukana Hollantilaisessa Victorissa Jokohaminasta Jakartaan 1953 .Luulen ettei niitä ollut Suomessa,hyvä kulkemaan .

niitä oli kirjoitti:

Verna Paulin oli liberty, taisi olla Jytte Paulinkin.

Ragni Paulin sekä Inkeri Nurminen myös.

oikein.. kirjoitti:

Ragni Paulin sekä Inkeri Nurminen myös.

Ragni ja Jytte Paulin olivat rakennetut Englannissa.Ragni 1943 Dundee, Jytte 1943 West Hartlepool. Inkeri Nurminen 1939 Englannissa kuin myös Verna Paulin 1942 Sunderland,England.
Alukset olivat tavallaan englantilainen vastine Libertyille. Samaan kategoriaan kuuluu myös ent Rissa, sittemmin Augusta Paulin. Liberty oli amerikkalainen sarjalaiva, Victory tosiaan suurennos siitä erilaisine koneistoineen.
Mutta libertyjä eivät nämä engelsmannien luomukset olleet.

styyri kirjoitti:

Ragni ja Jytte Paulin olivat rakennetut Englannissa.Ragni 1943 Dundee, Jytte 1943 West Hartlepool. Inkeri Nurminen 1939 Englannissa kuin myös Verna Paulin 1942 Sunderland,England.
Alukset olivat tavallaan englantilainen vastine Libertyille. Samaan kategoriaan kuuluu myös ent Rissa, sittemmin Augusta Paulin. Liberty oli amerikkalainen sarjalaiva, Victory tosiaan suurennos siitä erilaisine koneistoineen.
Mutta libertyjä eivät nämä engelsmannien luomukset olleet.

Lue lisää

Susan oli Liberty

skönö 62v kirjoitti:

Susan oli Liberty

MARGRETHE PAULIN oli myös liberty

skönö 62v kirjoitti:

MARGRETHE PAULIN oli myös liberty

"Susan Paulin oli myös, samoin kuin Margrethe Paulin.
Susan oli aikaisemmin Suomen lipun alla muistaakseni Tranvik, en aivan varma ole".

Kirjoitin tuossa ylempänä juuri asiasta, josta haluat huomauttaa.Sen verran väärässä oli, että Susanin nimi oli aiemmin Frostvik. Mutta kerran olen siinä käynyt laivastovierailulla, hesassa.

styyri kirjoitti:

"Susan Paulin oli myös, samoin kuin Margrethe Paulin.
Susan oli aikaisemmin Suomen lipun alla muistaakseni Tranvik, en aivan varma ole".

Kirjoitin tuossa ylempänä juuri asiasta, josta haluat huomauttaa.Sen verran väärässä oli, että Susanin nimi oli aiemmin Frostvik. Mutta kerran olen siinä käynyt laivastovierailulla, hesassa.

Lue lisää

1947 FROSTVIK, 1950 ARNETA, 1963 SUSAN tälläiset on mun tiedot,voin olla vääräs. Mukava kun tääl on keskustelu muuttunut asialliseksi,muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lämminmies kirjoitti:

Victoryssä oli turpiinit ja Libertyssä mäntäkone.Myös kattilat oli vesiputki kun taas Libertyssä tuliputki.( olin mukana Hollantilaisessa Victorissa Jokohaminasta Jakartaan 1953 .Luulen ettei niitä ollut Suomessa,hyvä kulkemaan .

Lue lisää

Marssi vauhti 17-19 solmuu,kovempaakin tarvittaessa kulkivat,nämä American Victoryt. Lipertyt oli aika hitaita 10-12 solmua.

skönö 62v kirjoitti:

1947 FROSTVIK, 1950 ARNETA, 1963 SUSAN tälläiset on mun tiedot,voin olla vääräs. Mukava kun tääl on keskustelu muuttunut asialliseksi,muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lue lisää

Susan tosiaan oli alkujaan Frostvik härmän lipun alla. Kävin siinä vierailulla kun se oli Susan Paulin. Ei se montaa vuotta seilaillutkaan. Taisi olla stimmipaattien ajat jo silloin ohi.

styyri kirjoitti:

Ragni ja Jytte Paulin olivat rakennetut Englannissa.Ragni 1943 Dundee, Jytte 1943 West Hartlepool. Inkeri Nurminen 1939 Englannissa kuin myös Verna Paulin 1942 Sunderland,England.
Alukset olivat tavallaan englantilainen vastine Libertyille. Samaan kategoriaan kuuluu myös ent Rissa, sittemmin Augusta Paulin. Liberty oli amerikkalainen sarjalaiva, Victory tosiaan suurennos siitä erilaisine koneistoineen.
Mutta libertyjä eivät nämä engelsmannien luomukset olleet.

Lue lisää

Silloin kuitenkin seilasimme engelsmannin "libertyllä", ns. jenkkilibertyissä ei alan miesten mukaan ollut keulapakkaa jne...

Eläke mesu kirjoitti:

http://vode.iki.fi/photos/Jeremiah/index.html
Olin 90-luvulla tutustumassa San Fransiscossa tähän vanhojen patujen hoitamaan museolaivaan, juotiin viiniä ja juteltiin mukavia. Olivat lähdössä Eurooppaan Normandian maihinnousun vuosipäivään,
Luultavasti myös kävivät.
Suomessa kai Margareeta Paulin oli näitä laivoja?
Ehkä myös Paulinilla tai muillakin oli enemmänkin näitä liberyjä? Kertokaa...

Eikö myös Onassiksen varustamo saanut näistä alkunsa?

Lue lisää

Melko hienon ruorin ja muutakin ovat laittaneet kertakäyttölaivaan.

Tämä 1599 oli(on) myöskin olennainen osa suomalaistamerenkulun historiaa, sillä sehän määritteli mm "pientonnisto"-laivoja, jotka tulivat 80-luvun lopulla/90 luvun alussa. Nämä jäivät 1599:een, joka mahdollisti miehistön pudottamisen jopa seitsemään henkeen, aimemman vastaavan laivan 15 miehistä. Lopputuloshan oli sitten kylläkin 9-10 miestä käytännön syistä. Nämä laivat seilaavat edelleen. mm Najaden-luokka (hieman yli sata metria ja DWT noin 4400tonnia) sekä esim rollareista HAmnö-luokka (122m ja lähemmas 6000 DWT) olivat näitä. Vertailukohtana esim Outokumpu (99m ja noin 4000 dwt) joka ei ollut pientonnari ja miehistöä huomattavan paljon enemmän. Najaden luokka saatiin kuulemma alle 1600 käyttämällä mittakantena pientä kannenpätkää ruuman etupuolella olevassa tilassa, joka oli pari metriä tankkitopin yläpuolella. Hamnö luokalla taas mittakansi oli pääkansi joten vain alaruuma ja konehuone olivat tavallaan mukana mittakirjassa, koko pääkansi oli ikäänkuin katettu sääkansi...vaikka sääkansi oli sitten ihan erikseen..

Eli pykäläkikkailua oli myöhemminkin.