Tällä keskustelupalstalla ja mm. MOT ja Homeloukku-ohjelmissa on moitittu kuntoarvioijat, Raksystems ja terveystarkastajat. Uskoisin, että näistäkin tahoista on myös hyviä kokemuksia ihmisillä...ja jopa enemmän kuin huonoja. Vai onko?
Haukutut toimijat
2432
502667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
kyllä varmasti on nappiin menneitä kuntotarkastuksia, todettu hyväkuntoiseksi jos sitä onkin.
Mutta asian kääntöpuoli on tuo toinen totuus.
Jos ne virheet ja riskirakenteet pitäisi arvioida ja löytää ammattilaisen, eikä hän siihen pysty, niin mikä merkitys koko kuntotarkastuksella silloin on.
Terveystarkastajien tietotaito ja halukkuus puuttua epäkohtiin on kovin henkilökohtainen tt:lle. Toiset eivät halua "liata käsiään" vaan toteavat ettei ongelmia ole.
Tai kun kyseessä kaupungin vuokra-asunto, niin liian innokas ja hyvä terveystarkastaja kosteus-ja homevaurioasioissa on nopeasti työtön.
terveystarkastajia, riippuu henkilöstä. Kuntotarkastajiakin on hyviä. Ne eivät vaan saa keikkoja asuntokauppojen kuntotarkastuksiin, koska he löytävät virheitä.
... eli aina joskus sattuu ammattilaisillekin virheitä ja vahinkoja: Ihmisiä kuole hoitovirheiden vuoksi, lentokoneita tippuu kapteenien virheiden vuoksi, rakennuksia romahtelee suunnittelu- ja rakennusvirheiden vuoksi jne. jne... Em. tapauksissa usein kuolee ihmisiä. Ei siis mikään ihme, että joskus asuinkiinteistön kuntotarkastuskin menee mettään. Sen virheen johdosta harvemmin kukaan kuolee. Toisaalta taas asunnon ostajan pitäisi olla tässä myös itse aktiivinen. Selvittää nyt ainakin minkä tyyppisestä kartoituksesta kulloinkin on kysymys.
Kuntotarkastaja ja välittäjä ovat kimpassa, molemmat saavat palkkionsa.
Myyjä ja ostaja raastuvassa ja se maksaa!
Tässä koko juju. Sekä myyjää että ostajaa kusetetaan mennen tullen. Kuntotarkastus mielletään hometutkimukseksi. Todellisuudessa visusti varotaan koskemasta mihinkään, ettei vain homeet tule esiin.
Homeet löytyvät vain homeita etsimällä. Siinä on sitten kyllä koiratkin noviiseja. Haukkua räksyttävät turhia paikkoja ja jättävät monen ongelmapakan löytämättä.
Ihmisiähän ne kuntotarkastajatkin on ja kaikille meille voi käydä inhimillisiä vahinkoja, olivatpa ne sitten huolimattomuudesta tai muusta johtuvia.
Ohjelmaa katsoessani, mieleeni tuli, että miltähän mahtaa tuntua heistä, joita ohjelmassa aika rankasti ja parjattiin. Mitä tuollainen julkinen arvostelu voikaan aiheuttaa ihmisen tulevaisuuteen, mahdollisesti koko loppuelämään.
Onko tuollainen negatiivinen ruotiminen televisiossa edes täysin laillista?
Nyt tietysti mun PITÄÄ myös ajatella heitä, homeloukkuun joutuneita, ohjelman uhreja....
Kyllä, säälittävää mutta eikö tosiaan ostajan tarvitse käyttää mitään aistejaan ostaessaan taloa itselleen?
Joskus tulee näistä jutuista tunne, että nykypäivänä ostaja voi ostaa talonsa vaikka säkki päässä ja muutettuaan voipi ottaa säkin pois ja alkaa katsella, mitä tuli hankittua....saahan sitä sitten vielä jälkeenpäin myyjältä alkaa korvauksia vaatimaan.
Ja jos ei omaa edes vähäisintäkään asiantuntemusta rakennusalalta, ehdotankin, että jättää talon oston väliin ja ainakin vanhan sellaisen.
Tai sitten olisi saatava ostohanketta katsomaan myös asiantuntija, johon voi varmuudella luottaa.
Ohjelma oli muutoinkin mielestäni enempi "säälin hakua", kun asiaa. Viihdeohjelma ei asiaohjelma, kuten sen odotin olevan.
Ja tiedoksi sitten vaan, en ole raksystemsin leivissä!
asua teltassa tai maakuopassa eikä harkitakaan muuttamista sisätiloihin.
"Tai sitten olisi saatava ostohanketta katsomaan myös asiantuntija, johon voi varmuudella luottaa."
Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, Raksystems ja muut vastaavat markkinoivat itseään asiantuntijoina, joihin voi varmuudella luottaa. Mutta sehän tässä mättääkin, että jos Raksystemsin setä sanoo "kaikki ok", eikä sitten olekaan, niin Raksystemsillä ei ole mitään vastuuta. Kun tunnuit niin kovin ymmärtäväiseltä niitä kohtaan, jotka markkinoivat ammattitaitoaan ja ansaitsevat sillä rahaa, niin mitä itse pitäisit kriteerinä, jolla valita "varmuudella luotettava" asiantuntija, jos alan johtavassa firmassa on noin paljon ongelmia?
"Ihmisiähän ne kuntotarkastajatkin on ja kaikille meille voi käydä inhimillisiä vahinkoja, olivatpa ne sitten huolimattomuudesta tai muusta johtuvia."
Tämä on täysin totta. Mutta pointti on kai siinä, että jos mokataan, kannetaan siitä vastuu - vai oletko eri mieltä, ettei tarvitse kantaa vastuuta, jos vaan inhimillisesti erehdyttiin?
Väittäisin, että suurimmalla osalla asunnon ostajista ei ole asiantuntemusta rakennusalalta. Jossain meidänkin pitää kuitenkin asua. Itse koen ensiasuntoa etsiskelevänä pikemminkin niin, että vaikka yritän kuinka olla valppaana, ei tieto riitä tulkita näkemiäni papereita ym. Miksei niitä avata maallikon kielellä. Mun mielestä myyjän pitää olla velvollinen kertomaan sellaisista ratkaisuista kuin se ohjelman muovipussi katontukkeena, koska hänhn on kämpässä asunut ja todennäköisemmin havainnut ongelmat kuin muutaman kerran näytöissä poikennut ja papereita tavannut ostaja.
Asiantuntijalla, johon voi varmuudella luottaa tarkoitinkin lähinnä ihmistä, jonka tuntee.
Siis tuttu tai tutun tuttu...kyllä kai meillä jokaisella on tuttavapiirissä joku rakennusalalla toimiva henkilö.
Vai olenko muka ainoa, jolla on niin laaja ystäväpiiri?
Raksystemsistä en tiedä mitään, enkä varmaankaan koskaan heidän palvelujaan tule käyttämään.
Vastuunkanto vahingon sattuessa kuuluu tietenkin sille, joka on tunaroinutkin...olen siitä aivan samaa mieltä kanssasi.
Mutta silti en hyväksy, että ihmisiä nujerretaan julkisten tiedotusvälineiden kautta.
Millään tasolla en hyväksy kuntotarkastajan arvostelua ohjelmassa, en sittenkään vaikka oli tehnyt "huonoa työtä".
Raukkamaista ja halpamaista, säälittävää.
Valitettavasti olen sitä mieltä.
Yksinkertainen neuvo!
Jos et ymmärrä mitään rakennusalasta, etkä siihen liittyvistä papereista, etsi henkilö joka käsittää.
Ja tällä "henkilöllä" taas tarkoitan luotettavaa, tuttua, jonka tiedät toimivan sun eduksesi.
Niin minäkin teen silloin, kun eteen tulee ala, jota en tunne tai tiedän hallitsevani sen huonosti.
Parempi tehdä tyhmiä kysymyksiä, kun tyhmiä tekoja!!
Totta! Kyllä myyjän kuuluu kertoa kaikki oleellinen ja "muovipussi-systeemi" ei ole edes hyväksyttävä tapa korjata saati se, että asia oli ilmeisesti jäänyt ilmoittamatta.
Useampia talokauppoja tehneenä (ostanut että myynyt) yhden asian olen oppinut.
- Älä koskaan luota sanalliseen sopimukseen ja tiedonantoon, vaan vaadi kaikki paperille!!
Tämä siksi, että herää aina epäily, että jos vaikka myyjä olisikin sattunut kertomaan muovipussi-korjauksestaan uusille omistajille!
kyllä aika ketterästi kun häneltä asiaa tivattiin miksi ei yläpohjaa katsonut. Minusta haastattelussa ei ollut mitään raukkamaista siltä osin. Lähinnä pidän raukkamaisuutena hänen selitystään ettei ollut tikkaita????
Jos mies tekee tuhansia kuntotarkastuksia kaikilla titteleillään,hän tietää myös tai ainakin pitäisi tietää että yläpohjan tarkistus on yksi erittäin tärkeä kohta rakenteissa.
Ehkä on korkea aika tulla kaikenlaisten silkkisukka-miesten tekemiset julkisuuteen,jos sitäkautta joko heidän työnsä laatu paranee tai sitten eivät saa työtä josta eivät suoriudu.
Ei minua säälitä nämä ammattilaiset joihin pitäisi voida asiantuntijoina luottaa. He saavat maksun, eivät ole vastussa ja suurin vahinko lannkeaa aina talonomistajlle, heitä minä säälin kun luottamus ei ole sen arvoista.
samat sävelet olen oppinut,hometalon ostajana ja myyjänä. Kaikki pitää olla paperilla, jokainen mitättömältäkin tuntuva asia myynti/ostohetkellä.
Hometalon jälkeen kun rahat riittivät juuri kaksion ostoon,varmistin monta asiaa paljon tarkemmin kuin olisin tehnyt ilman hometalokokemusta.
Tosin hometalommekin oli tarkastettu,heh, Raksystemsin toimesta,mutta nämä tarinathan jo tiedetään...
on on kiinteistön omistajan, ei tarkastajan vastuulla. Oma kokemukseni kuntotarkastuksesta on positiivinen. Tilatessani tarkastusta niin minulle kerrottiin mm. tarkastettaviin tiloiihin tulee olla esteetön pääsy ja että siellä voi turvallisesti liikkua. Mielestäni jokaisen omakotitalon omistajalla tulee olla tikkaat joilla ko. kohteisiin pääsee turvallisesti. Taloahan pitää itsekin tarkkailla vuosittain onko mahdollisia kattovuotoja ym. ilmaantunut talven jäljiltä. Mikäli katolla on metri lunta niin tuleeko tarkastajan luoda lumet katolta voidakseen nähdä katteen kunnon vai mitenkä???
kyseiselle kuntotarkastajalle. Hänenhän yhteistyökumppaneita ovat kiinteistönvälittäjät ja eikö ole tunnettua, että he suosivat kuntotarkastajia, jotka eivät löydää turhan paljon virheitä hankaloittamaan kaupantekoa.
Oli älytöntä nostaa vain yksi syyllinen esille. Ihan kuin koko kuntoarvaus -huiputus liittyisi pelkästään Salmiseen. Kyllähän se varsinainen kettu on Raksystems, jossa on kymmeniä Salmisia. Vika ei sielläkään ole välttämättä tarkastuksen tekijöissä vaan Raksystemsin saamillaan julkisilla avustusrahoilla itselleen junailemassa tarkastussapluunassa. Tämä se varsinaista kusetusta on.
Homeongelmat on asuntokaupan suurin peikko. Kuitenkin asuntokaupan kuntotarkastuksessa visusti varotaan koskemasta mihinkään, ettei vaan hometta löytyisi.
On syytä muistaa, että homevauriot löytyvät vain niitä etsimällä. Tähän hommaan on olemassa oma ammattikuntansa, jossa siinäkin ammattitaidon hajonta on valtava.
liittymään tuohon keissiin. Mielestäni se oli hyvää ennalta ehkäisevää toimintaa. Ehkä jokainen kuntotarkastaja on nyt enemmän varpaillaan pelätessään joutuvansa julkisuuteen laiminlyönteineen. Se on sitä kuluttajansuojaa parhaimmillaan.
oli otettu ennen kuntotarkastusta.
Tuttavapiirini on ikävä kyllä hieman epäkäytännöllistä sorttia. Yksi tutuntuttu remonttimies oli kyllä mukanamme katsomassa kiinnostavaa kohdetta, mutta jotenkin tuntuis varmemmalta, että olisi luotettava ja varmasti kokonaisuuden hallitseva virallinen taho, joka sitten katsoo paikat ja tekee pätevän raportin mustaa valkoisella.
Välittäjältäkin saa kiskoa kaiken irti hohtimilla ja sittenkin tuntuu kun saisi vain puolinaisia vastauksia. Sikäli en toki ihmettele, että myyjähän hänen varsinainen asiakkaansa on, mutta vähän tuntuu kuin pitäisi hankkia diplomi, että ois "oikeutettu" saamaan normaalin, hyväkuntoisen kämpän ittelleen.
Siis ostiko joku hometalosi tietäen sen hometaloksi vai vakuuttiko tarkastusraportti, että kaikki oli kunnossa?
hometalona kaikki paperit ja lausunnot kaupan liitteenä. Talo myytiin purkukuntoisena.
Nyt tontilla on jo uusi talo ja vanha purettu.
pitäisi olla ostajalla ensin se tuttu reiska mukana, joka osaa suuntaa-antavasti kommentoida kannattaako edes edetä ostotarjoukseen asti.
Sitten pitäisi olla kuntotarkastaja (HTT tms) jonka ammattitaito on ainakin paperilla olemassa.
Sillä... jos osoittautuu että talo onkin homepommi, niin tuttua reiskaa on paha vetää käräjille koska ei ole ehkä ammattimieskään, mutta tämän toisen voi. Tosin korvauksia on turha hakea, mutta tuleepa osoitetuksi että talon on ennen ostotarjousta tutkinut ammattilainen jolloin myös ostajan selonottovelvollisuus on vahvemmin osoitettu kuin sillä että väität kontanneesi ala ja yläpohjat läpi.
Tuli sellainen kuva, että roolit jaettiin ohjelmassa seuraavasti.
Uhrit = talon ostajat
Pahikset = kuntotarkastajat, talon myyjät, terveystarkastajat
Sankarit = päähenkilö itse suurimpana sankarina ja hengitysliiton korjausneuvojat apureina
Ammattilaisten pitäisi mielestäni pysyä asioissa objektiivisina, eikä lähteä mukaan uhrien pahaan oloon ja syyttelyyn. Se kärjistään tilanteen helposti käräjille, vaikka muuten oltaisiin selvitty vähemmällä. Olen huomannut työssäni pahiksena, että ihmiset alkavat helposti hakea ensimmäisenä syyllisiä talojen myyjistä, vaikka talojen myyjät ovat voineet myydä talonsa hyvässä uskossa tietämättöminä piilossa olleista ongelmista. Homeongelman löytyminen on katastrofi usein myös myyjille.
Olen sitä mieltä, että nämä ohjelmasarjan sankarit ovat kyllä oikeasti erittäin päteviä työssään (erityisesti nämä apurit), mutta kyllä niitä löytyy myös meistä pahiksistakin.
Tässä on vaan sellainen fakta tutkijoiden puolella, että positiivisen materiaali näytteen kumoamista haitattomaksi on mahdotonta tehdä. Tutkimuksen jälkeen tehdään korjauksia -jos tehdään ja korjauksen jälkeen tehdään tutkimuksia. Sitten tulee vielä jatkoseurannat ja jälkitutkimukset. Bisnestähän se tämäkin on.
Myyjän osa on todella armoton.
Kenelle tuska kuulu?
voisi kertoa edelliseen kommenttiin että on kaivettu homeita esille monen moisesta mökistä. ja on monet kaupat kaatuneet noiden löydösten vuoksi.
ja kauppojen kaatumisen jälkeen saatu haukut välittäjältä...
kumma juttu että kyseiset haukkuvat välittäjät ovat sitten kuitenkin halunneet hometta löytäneen tarkastajan siinä tilanteessa kun ovat itsekin aistineet että myyntiin tulevassa kohteessa on jotain ja pahasti vialla...
oliko ne tikkaat siellä tarkastuksen yhteydessä? kuva oli otettu ennen tarkastusta....
oisko kenen pitäny sitä myyjää valistaa, ostajan vai?
En jaksa uskoo, että myyjä ois tikkaat retuuttanut tarkastajan vahingoks naapuriin ja tuonu ne sit takas.
Mikä kuntotarkastaj asellainen on, jolla ei oo välineitä.
Oiskos hää sanonut ettei nähty mitää, ku myyjällä ei ollu taskulappuu.
Kyllä telttakin homehtuu ja maakuopassa on varmasti hometta, mutta IGLU saattaisi olla terveellinen, se ei ainakaan homehdu.
olet siis rehellinen. Olen pahoillani, että jouduit kärsimään hometalosta.
Tuntuu vaan niin hölmöläisen hommalta kaikkien epäonnisten kokemusten keskellä.
Ajattelin jo sisäilmatutkimuksenkin varmuudeksi teettää, mutta sitäkään ei kuulemma kannata ennen näkyviä epäilyjä tehdä. Sanovat, että home aktivoituu vaan aika ajoin ja on suorastaan lottovoitto (no miten sen nyt ottaa), jos sitä esiintyy juuri kun näytettä otetaan. Sitä paitsi ei ole muutenkaan tarpeeksi talvi, että siitä olisi mitään hyötyä.
Ei sisäilmamittauksia. Ei anna mitään tärkeitä vastauksia. Puhdas sisäilmanäyte ei takaa sitä, etteikö voisi olla vakavakin homevaurio. Kannattaa Googlata homemittaus, hometutkimus, mikrobitutkimus, ym. tietoa ja osaamista löytyy. Varo kuitenkin heikkolaatuisia yrityksiä ja mittaajia. Taustat kannattaa selvittää huolellisesti.
Siellä taas yksi Raksystemsin edustaja anelee, eikö edes yksi löytyisi joka heitä kehuisi. No vastaahan nyt vaan sitten itse omaan viestiisi niin löytyy se yksi.
ei ole mikään instanssi tehnyt tutkimusta tai selvitystä. MOTissa Matti Eklund sanoi, että ei hyviä taloja tarvitse edes tarkastaa.
Nyt kuitenkin koko ajan tulee näitä paskoja taloa ja kuitenkin ne pitäis kunnolla tutkia, eikä läpijuosta.
Hometaloista on puhuttu yli 10 vuotta ja niitä hiton huonoja kuntotarkastuksia on tehty lähe 10 vuotta.
Hämmästellä täytyy, että ketään ei ole kiinnostanut tutkia asuntokauppoihin liittyviä kuntotutkimuksia ja niiden heikkouksia.
minkä kuvan siitä saattaa saada.
Itse en henk.kohtaisesti tiedä enkä ole kuullut, että tutulle tai edes tutun tutulle tai tutun tutun tutulle olisi tullut asunnon kanssa ongelmia virheellisestä tai huolimattomasta kuntotarkastuksesta. Kerran kuulin, että naapurikunnassa tämäntyyppinen ongelma oli, mutta siinäkin kuulemma vanha talo oli rempattu ja viat piiloteltu kuntotarkastajalta ja ostajilta.
Arviolta yli puolessa rakennuksista,eli n 700 000:ssa
olisi todetavissa kosteusvaurion jäljet,ja yli 100 000:ssa hoitamaton kosteusvaurio on johtanut rakenteiden homehtumiseen.Näitä ei vain yksinkertaisesti kaikkia voi todeta kuntotarkastuksella joka on ainoastaan aistinvarainen ja pintapuolinen ja jonka menetelmät eivät perustu mihinkään standardiin tai virallisesti hyväksyttyyn menetelmään.Tästä seuraakin se että jokainen tarkastus on yksittäisen tarkastajan henkilökohtainen arvio ja mielipide kohteen kunnosta.Missään ei ole esim määritelty asteikkoa johon vian tai vaurion vakavuusmäärittely.Nyt on vain tarkastajan oma henkilökohtainen mielipide kysymyksessä.
kylän siatkaan.
Olet täysi tollo tai muuten vaan tyhmä.
Olen sentään löytänyt tänne sivulle. Hei keksin, oletk kuntotarkastaja tyyppiä ei kuule eikä näe mitään. Olenko oikeassa
joten siitä ei ole tietoa. Ehkä sinä voit asiaa valaista.
Minusta tuntuu siltä, että taidankin olla keskimääräistä fiksumpi. Itse eikä tuttavapiirissä kukaan ole langennut homeloukkuun. Harmittaahan se varmaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla sinäkin olet viisaampi ;) ... virheistä kuulemma oppii.
Meidän rivaripätkän ostosta aikoinaan tuli sellainen Karpolla-on-asiaa -keissi. Terveystarkastaja kävi ja ilmoitti poistuessaan, että laittaa asumiskieltoon. Lausunto saapui seur. viikolla eikä mainintaakaan kiellosta. Kun tiedusteltiin asiaa, niin kertoi, että rakennustarkastaja ei ollut hyväksynyt kieltoa. Saattoi johtua siitä, että rak.tarkastaja oli myyjien hyvä tuttu. Joka tapauksessa kauppa saatiin purettua ilman oikeustoimia eikä tarvinnut tehdä rikosilmoitusta rak.tarkastajasta.
tekijällä?Nuo julkisuudessa olleet hometalotapauksien käsittelyssä tunuu omituiselta että rakennusvirheen tekijää ei tunnu kukaan arvostelevan.Kyllä kai vastuuseen pitää laittaa virheen tehnyt rakennusurakoitsija tms.Eikä tuon rakentajan esiinsaaminen pitäisi kovin vaikeaa olla
Kuntotarkastuksen suoritusohje antaa mahdollisuuden tarkastajalle olla suorittamatta tarkastustoimenpiteitä,mutta ne on kirjattava tarkastusraporttiin siis,
Kohta 8 Kuntotarkastuksen laajuus
Kohde tarkastetaan tässä ohjeessa määritetyssä laajuudessa.Jos kuntotarkastuksen laajuutta joudutaan rajoittamaan esim siten,ettei kaikkiin tarkastettaviin kohteisiin ole kulkua tai muutoin pääsyä tai tarvittaviin kuntotutkimuksiin ei saada lupaa,rajausten laajuus,merkitys ja syy on merkittävä tarkastusraporttiin.
Rakenteita ja niiden riskejä arvioidaan myös rakennepiirrustuksista ym,asiakirjoista.
Yläpohja,ullakko, ja vesikatto.NÄKYVISSÄ olevat yläpohjarakenteet,ullakko ja vesikatto varusteineen,halkeamien,painumien,KOSTEUSVAURIOIDEN
ja kantavien rakenteiden vaurioiden havaitsemiseksi.Kirjataan missä laajuudessa yläpohja ja vesikatto voitiin tarkastaa.
Rajauksia kuntotarkastukseen tulee jos
1 tila on täynnä tavaraa
2 pintarakenteet on peitetty esimerkiksi kalustein tai materiaalein
3 kulkuaukko puuttuu tai sitä ei voi avata
4 kulkureitillä on vaaraa aiheuttavia esteitä esim ampiaispesä
5 tikkaat tai kulkusillat ovat huonokuntoiset tai ne puuttuvat
6 sokkeli tai sokkelin vierusta ,tarkastuskaivo tai vesikate on jään tai lumen peitossa
7 sadeveden pois johtumisen tarkastus estyy lumen tai jään vuoksi
8 vesikate on kovin likainen tai liukas
paljon jää merkittävää tarkastamatta kun em toteutuu,
Miksi sitten ei voisi
1.tyhjennyttää tilan
2.käyttää endoskooppia tai muuta vastavaa laitetta
3.tehdä kulkuaukkoa,ja kyllä osaava saa vaikka minkä luukun auki jos vain haluaa
4.miksi vaaraa aiheuttavaa tekijää ei voisi varustautua/poistaa,ja esim varustautua niin että ampiaisen pistoista ei haittaa
5.miksi ei olisi omia tikkaita mukana,tai jos kovin korkealla voi kyllä käyttää henkilönostinta (on nimittäin sellainenkin vehje keksitty)
6 tämä onkin jo oikeasti hankalampi
7 sama kuin edellä
8 miksi ei voi käyttää turvavaljaita tms turvavarustetta ei liukkaus tai likaisuus ole este hidaste korkeintaan
tulee vaan mieleen tuosta likaisuudesta ,ettei vaan vaatteet sottaannu :)
ja jos paskaa on katolla niin runsaasti (mitä kyllä käytännössä ei ole) voi käyttää esim harjaa,niin sellainenkin on keksitty.
Näihin kun saisi ohjeenlaatijoilta vastauksen,mikä noissa voi olla niin ylitsepääsemättömän vaikeaa helppoja toteuttaa jos vain on halua.
Seuraavat osa-alueet tarkastetaan ongelmakohtien tai vaurioriskien kartoittamiseksi,ottaen huomioon epävarmuustekijät kohdan 10 mukaisesti ja jos tarkastus voidaan tehdä ilman tikkaita tai telineitä.(tähän sisältyy lukuisia kohtia)
Ihme ohje,ohjeistetaan tutkimaan ongelma ja riskipaikat mm yläpohja,ullakko ja vesikatto mutta sitä ei kuitenkaan tarvitse suorittaa jos siinä tarvitsisi tikkaat tai telineen tms.
Sangen outoa on.
Kuntotarkastuksen tilaajan kannattaisi tilata rakennustietosäätiön verkkokaupasta kuntotarkastuksen tilaajan ohje ja kuntotarkastuksen suoritusohje,niin saa käsityksen mistä on kysymys,ei maksa maltaita.
Tässä asialliset vastaukset asiallisiin kysymyksiisi.
1. Tilojen tyhjentämistä pyydetään tilaajan ohjeessa joka on tarkoitettu toimitettavaksi etukäteen asunnon omistajalle. Ehdotatko tässä että jos omistaja ei tyhjennytä tavaroitaan asunnosta niin kuntotarkastaja tekisi sen itse ja sitten kantaisi tavarat takaisin samoille paikoilleen kuntotarkastuksen jälkeen? Koska tuollainen homma saattaisi olla parin päivän työ tulee seuraavaksi eteen kysymys siitä kuka sen maksaisi? Ok, parin päivän työ ei ole ihan jokapäiväinen, mutta tuntikausia kestävä tavaroiden roudaaminen on jokapäiväistä todellisuutta. Esim. autotallit ovat usein kattoa myöten täynnä tavaraa, samoin vaatehuoneet. Joskus asunnot ovat myös kalustettuja niin täyteen ettei pintoja pääse kunnolla näkemään. Jos kalusteita siirrellessä jotain rikkoutuu, kuntotarkastaja luonnollisesti maksaa rikkomansa, mikä ei lisää halukkuutta muuttomiehenä toimimiseen. Oikea ratkaisu olisi että talon ja irtaimiston omistaja velvoitetaan tyhjentämään tavaransa pois ennen kuntotarkastusta. Nythän kuntotarkastajalla ei ole mitään mahdollisuutta pakottaa omistajaa siihen. Eli tehdään sellainen laki että tästä eteenpäin se on pakko tehdä, muuten ei tarkasteta koko taloa lainkaan? Kannatan asiaa vilpittömästi! Ympäristöministeriö vaan ei ole asialle lämmennyt.
2. Tähän tuli jo vastausta edellä. Tilaajan ohjeessa edellytetään kalusteiden siirtelemistä kriittisistä kohdin, mutta käytännössä useimmat asuntojen omistajat viis veisaavat ohjeista, niitä poikkeuksia lukuun ottamatta jotka ovat tunnollisia yleensäkin elämässä. Mitä endoskooppiin tulee, sillä ei tietenkään ratkaista tilannetta missä iso kirjakaappi peittää koko seinän, tms. koska endoskoopin pituus ja tunkeutumismahdollisuus ei riitä siinä tilanteessa. Endoskoopin käytössä on muitakin rajoitteita, esim. seinä- tai lattiarakenteen sisässä oleva lämmöneriste estää näkyvyyden ja endoskoopin hyödyn täysin. VAikka esim. väliseinässä ei olisi lämmöneristettä, runkopuut rajaavat katselutilan max 60 cm alueelle. Endoskoopilla tehtävä havainto on vain näköhavainto (ja yleensä omin silmin tehtävää havaintoa epätarkempi sellainen), siitä puuttuvat hajuhavainnot, kosteusmittaushavainnot ja rakenteen kunnon mekaanisen koestamisen mahdollisuus. Siksi endoskoopilla saatava tieto on vain harvoissa tapauksissa hyödyllistä. Silti kannatan sitä että tarkastajilla olisi endoskooppi mukana siltä varalta että JOS sillä saataisiin jotain lisätietoa. Onhan kaikesta huolimatta olemassa niitä harvoja tapauksia joissa endoskoopilla saadaan oleellistakin tietoa. Kun 9 tapauksessa 10:stä endoskoopilla tehtävällä tarkastelulla ei saada hyötyä ja endoskoopin käyttöä edellytettäisiin ohjeessa, KYSYMYS ON miten ohjeessa voitaisiin yksiselitteisesti rajata MITKÄ rakenteet endoskoopilla ON TUTKITTAVA? JOs sitä ei voida yksiselitteisesti määritellä tullaan tilanteeseen että kuntotarkastajakaan ei tiedä mitä häneltä vaaditaan ja mitä hänen olisi endoskoopilla tehtävä ettei joudu vastuuseen suorittamatta jääneestä endoskooppitutkimuksesta. Siksi asia puuttuu ohjeesta. Muita laitteita jotka asian ratkaisisivat ei tietääkseni ole olemassa, esim. lämpökamera tuottaa lisätietoa asiasta vieläkin vähemmän kuin endoskooppi. Aina on kuitenkin suositeltavampaa avata rakenne kuin tarkastella sitä endoskoopilla tai lämpökameralla. Ohjeen päälinja on että rakenteiden kunto selvitetään riskihavainnon ja riskirakenteen yhteydessä aina avaamalla rakenne, mikä on endoskooppia kymmenen kertaa luotettavampi tapa selvittää asia.
3. Helpoissa olosuhteissa uskon että jokainen (rehellinen) kuntotarkastaja sen tekeekin. VAikeita olosuhteita ovat betonialapohjat ja betonisokkelit, joissa aukon tekeminen vaatii timanttisahausta. Timanttisahausvälineiden mukana pitämistä ja käytön hallitsemista ei voida kuntotarkastajalta edellyttää. Mikäli ohjeessa olisi velvoitus aina tehdä aukko mikäli sitä ei ole, johtaisi se em. tilanteeseen. Jos taas edellytettäisiin että se tehtäisiin "mikäli se on "helppoa",tms. niin miten määritellään "helppo"? Ohjeessa velvoitetaan painottamaan raportissa aukon tekemisen tärkeyttä ja tilan tarkastamista kun aukko on tehty, en tiedä miten asia voitaisiin muuten ratkaista? Ehkä taas kerran niin että olisi laki joka edellyttää talon omistajaa teettämään ne lisätutkimukset mitkä kuntotarkastaja raportissaan on suositellut? Kannatan asiaa!
4. Tilaajan ohje velvoittaa talon omistajaa etukäteen selvittämään että kulkutiet ovat turvallisia. Käytännössä ohjeita noudatetaan hyvin harvoin myöskään tältä osin. Ullakolle ryömiessä kulman takaa esille tuleva ampiaspesä on yleensä aina siis yllätys kuntotarkastajalle. Ehdotat että mehiläishoitajan puku mukaan tarkastukselle ja päälle aina ullakolle mennessä? Ei sinänsä huonompi ajatus. Kyypakkaus tulee joka tapauksessa olla ensiapulaukussa pistojen varalta.
5. Tikkaat mukaan ilman muuta on mielipiteeni. Tässä kohdassa suoritusohjeessa on puute. Tosin joku raja pitäisi asettaa kuinka pitkät ihan työturvallisuussyistäkin, esim. 5 m pituiset tikkaat.
6. ja 7. ovat oikeasti hankalia, kuten itsekin totesit. Höyrytysauto aina taloa sulattamaan puoli vuorokautta ennen kuntotarkastuksen aloittamista ratkaisisi asian mutta olisi järjettömän kallis ratkaisu. TEhtäisiinkö laki että taloa ei saa myydä ennenkuin lumen ja jään vuoksikin tarkastamatta jääneet kohdat on tarkastettu? Hommatkoon talon omistaja sitten höyrytysauton jos talo on pakko myydä talvella tai vaihtoehtoisesti odottakoon sitten kevääseen ja tarkastuttakoon vesikaton ym. kun jää on sulanut. Kannatan asiaa vilpittömästi.
8. Ei ole asianmukaista velvoittaa kuntotarkastajaa harjaamaan katolta pois liukasta sammalta ja jäkälää, mutta jos talon omistaja ei sitä kehoituksesta huolimatta tee niin minkäs kuntotarkastaja sille voi?
Turvavaljaiden käytöllä on rajoitteensa, kaikkiin paikkoihin ei niilläkään päästä ja täysin sammaleen liukastamalla tai jäisellä katolla niidenkään avulla ei voida turvallisesti liikkua. Turvavaljaiden käyttö edellyttää aina vähintään kahta ihmistä, toinen on se joka pelastaa turvavaljaiden kanssa ongelmiin joutuneen roikkumasta räystäältä! Vaarallista se on joka tapauksessa ja ohjeilla ei voida pakottaa sellaisiin temppuihin jotka vaarantavat kuntotarkastaja terveyden. Turvallinen tapa olisi henkilönostin (bronto, koriauto, tms.) mutta kustannukset olisivat jälleen suuria. Tämä on vaikea ratkaistava asia ja ongelmat/ratkaisutavat ovat kohdekohtaisia, joten yleispätevää ohjetta on vaikea antaa. Jälleen kerran ratkaisuna olisi laki että vesikate on tarkastettava aina tilanteesta riippumatta ennen kauppaa, maksoi mitä maksoi ja olipa keino mikä hyvänsä, muuten näitä tarkastuksia ei tulla tekemään niiden kalliuden vuoksi.
Vielä "tikkaista ja telineistä". Nyt esille tulleiden keissien perusteella olisi näköjään pitänyt edellyttää tikkaiden mukana olemista. Tässä asiassa ei tosin ole ollut tarkoitus jättää "porsaanreikää" jolla voitaisiin sluibailla tarkastustoimenpiteistä, mutta valitettavasti sellaiseksi se näyttää muodostuneen. Ajatuksena on ollut ettei esim. julkisivuja tarvitse kauttaaltaan lähietäisyydeltä tarkastaa, koska se vaatisi telineiden rakentamisen talon ympärille, mikä olisi useiden tuhansien eurojen lisäkustannus ja siitä saatava hyöty sijoitukseen nähden erittäin vähäinen. Tikkaiden kanssahan korkean talon julkisivujen tarkastamista ei voida edellyttää työturvallisuussäännösten vuoksi.
Kaikki nuo edellä mainitut parannukset lisäävät kuntotarkastuksen luotettavuutta. Ne lisäävät myös kuntotarkastuksen hintaa. Jos kuntotarkastuksen hinnasta muodostuu niin korkea, että niitä ei enää pääsääntöisesti teetetä, on tilanne vielä huonompi kuin nykyisin. Kuntotarkastuksen pitäisi olla sisällöltään ja hinnaltaan sellaisessa suhteessa, että ne aina teetettäisiin ja ne olisivat mahdollisimman luotettavia. Jos yhtälöä ei voida vapaaehtoisin keinoin ratkaista, tarvitaan pakkokeinoja. Minä olen pakkokeinojen kannalla (kuten edellä tuli muutaman kerran mainittua), koska muutoin yhtälö on käytännössä mahdoton.
Kiitos asiallisesta kritiikistä, toivottavasti vastaus oli myös tyydyttävä.
Sivusta keskustelua seuranneena olen muuten aika lailla samaa mieltä kanssasi siitä, mitkä ovat asiallisia esteitä tarkastuksen suorittamatta jättämiselle ja mitkä eivät. Sekä miten niitä voisi muuttaa. Mutta loppukommenttisi kanssa olen eri mieltä.
"Jos kuntotarkastuksen hinnasta muodostuu niin korkea, että niitä ei enää pääsääntöisesti teetetä, on tilanne vielä huonompi kuin nykyisin."
Tämähän ei pidä suoranaisesti paikkaansa, sillä home- ja kosteusongelmaisia taloja ja asuntoja löytyy edelleen, jopa enenevässä määrin, vaikka tarkastuksia nykyään tehdään. Onko tehty tilastoa, joka osoittaisi, että tarkastukset ovat jollakin tavoin muuttaneet ostajan asemaa merkittävästi?
"Kuntotarkastuksen pitäisi olla sisällöltään ja hinnaltaan sellaisessa suhteessa, että ne aina teetettäisiin ja ne olisivat mahdollisimman luotettavia. Jos yhtälöä ei voida vapaaehtoisin keinoin ratkaista, tarvitaan pakkokeinoja."
Avainsana on luotettavuus. Mutta millaisia pakkokeinoja voitaisiin käyttää, jotta tarkastuksista tulisi luotettavia ja mikäli ne osoittautuisivat virheellisiksi tai oleellisesti puutteellisiksi, myös kuntotarkastaja voitaisiin asettaa vastuuseen? Eipä taida sellaisia pakkokeinoja löytyä, joilla tuohon tulokseen päästään. Mikäli taas kuntotarkastukselta ei voida edellyttää paikkansapitävyyttä tai sitä, että tarkastamatta jätetyt kohteet on selkeästi merkitty, mitä hyötyä loppujen lopuksi tarkastuksista on niissä tilanteissa, joissa tulokset osoittautuvat vääriksi? Ja voitaneen tuskin asettaa mitään pakkokeinoja asunnon myyjille, joilla heidät velvoitetaan maksamaan tarkastuksesta, johon ei ole saatavissa "takuuta".
Tilojen tyhjennys kokonaan ei ole yleensä tarpeen ja harvoin esimerkiksi yläpohja on täysin kalustettu. Pintaviatko se tarkastaja nyt sitten huomaakin?
Ja kulman takana tulee oikein mehiläispesä yllätyksenä ... voihan siellä olla vaikka käsikranaatteja. Mitä siitä?
Kuntotarkastustoiminta oli asiallista ennen kuin kiinteistönvälittäjät ja Raksystems yhdessä keksivät tämän bisnestuotteen eli Asuntokaupan Kuntotarkastusmallin. Siitä haluttiin tehdä pinnallinen silmäilytuote, jotta sen hinta olisi sopiva ja että menisi sitten hyvin kaupaksi. Kovalla mainonnalla ja kiinteistönvälittäjien harrastamalla markkinoinnilla siitä tuli sitten suosittu massatuote, jonka asiakas maksaa, mutta joka hyödyttää vain välittäjiä ja kuntotarkastajia.
Edelleen on kuitenkin Suomessa olemassa vakavasti ja kunnon moraalilla työnsä suorittavia kuntotarkastustahoja sekä yksityisiä että näitä alan vakiintuneita asiantuntijafirmoja. Vertailun vuoksi, niin esim. SSM selvittää tarkastuksessaan myös sisäilman kunnon.
Kirjoitit muuten ihan asiaa, mutta rakennusten kuntoa ei voi arvioida sisäilmamittauksilla. Niistä pitäisi luopua kokonaan.
Suuren varmuuden myytävän tai ostettavan asunnon kunnosta saa vain mikrobit- (home-)tutkimuksella. Googlatkaa oikeat firmat ja varokaa heikkotasoisia, on olemassa myös hyvin heikkotasoisia. Taustat kannattaa selvittää huolellisesti, esim. tarkastajan koulutus, kokemus, firman historia (mitä tehnyt aikaisemmin, firman ikä, ym).
Juuri kuulin sisäilmaneuvonnan asiantuntijalta
http://www.taloyhtio.net/asuminen/asumisterveysneuvonta/
että mikrobitutkimuksia ei kannata tehdä, koska nyt ei ole tarpeeksi talviset olosuhteet (ellei ehkä jossain pohjoisessa?) ja muutenkin se on kuulemma vasta viimeinen keino oireilun ja näkyvien merkkien jälkeen, koska home aktivoituu kuulemma vain aika ajoin (tuottaa eri aikoina enemmän tai vähemmän mikrobeja) ja on melkoinen "lottovoitto", että se tuottaa paljon juuri kun ostaja menee teettämään sen tutkimuksen.
Hometutkimukset voidaan tehdä milloin vain. Oikeita neuvoja hometutkimuksesta ei voi saada rakennusalan ammttilaisilta. Oikeita neuvoja rakentamisesta taas ei voi saada hometutkijalta, ohjeita homevaurion poistamiseen voi kuitenkin saada.
Sisäilmamittauksia ei pitäisi tehdä olleenkaan. Ainoa oikea tapa saada tarkkoja ja järkeviä tuloksia on teettää mikrobitutkimus, jossa näytteet otataan riskirakenteista.
"Hengitysliitto sekä Allergia- ja astmaliitto tarjoavat asukkaille puhelinneuvontaa. Hengityspuhelin on maksuton palvelu, jonka tuottaa Hengitysliitto. Sisäilma- ja allergianeuvonta maksavat 0,78 euroa/min sekä paikallisverkkomaksun verran ja nämä palvelut tuottaa Astma- ja allergialiitto."
Korjausneuvontaa puhelimitse
Korjausneuvojalta voi kysyä rakennusten homekorjaukseen ja kosteusvaurioihin sekä sisäilmaan liittyvistä asioista.
Helin sivulta:
"Homeloukku-projektiin pääsyyn liittyvissä asioissa apua saa Asumisterveysliitto Aste ry:ssa puh. 03-877 5412. Asteessa arvioidaan perheen terveydellinen ja taloudellinen tilanne ja julkisen tuen tarve talon korjaamiseen. Helin korjausneuvojat laativat korjaussuunnitelmia Asteen valikoimille asiakkaille sekä valvovat korjauksien laatua.
Puhelinpalvelu toimii tiistaista torstaihin klo 9 - 15 numerossa
020 757 5181
Jos puhelin on varattu, puhelu ohjautuu vastaajaan, johon voi jättää viestin korjausneuvojalle.
Puhelun hinta:
kiinteästä verkosta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu 6,9 senttiä/min
matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu 22,9 senttiä/minuutti"
Allergialiiton ja Hengitysliiton puhelinpalvelu on siis maksullista ja kallista sellaista.
Kuntotarkastuksessa joka suoritetaan kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti on useita puutteita,ja se on tehty kevyeksi.siinä annetaan tarkastajalle mahdollisuus olla suorittamatta tarkastustoimenpiteitä,jos kohdan 10 rajaukset ja epävarmuustekijät toteutuvat.Tehdyt rajaukset ovat kyllä asioita,joita ei pitäisi sallia kunnollista tarkastusta tehtäessä.
Kuntotarkastuksen suoritusohjeessa kohdassa 10 "Aistinvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta.Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voida havaita ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastuksessa ei tehdä riskihavaintoja"
ONGELMA 1
Kosteusvauriot ovat usein pinnalle näkymättömiä,pintakosteudentunnistin mittaa vain ja ainostaan pintaosien kosteutta,sillä ei pysty havaitsemaan syvemmmällä rakenteessa oleva kosteutta,ja sillähän ei mitata mitään vaan ainoastaan vertaillaan eri aluiden PINTAKOSTEUSVAIHTELUA.Hyvin huono menetelmä kuntotarkastuksen tyyppisessä toiminnassa.
Piilevät kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat homeongelmat siis jäävät pääsääntöisesti havaitsematta
ONGELMA 2
Mistä tietää missä kunnossa ja kuinka halpoja "kiinalaisia" tunnistimia mittareita käytössä tarkastajilla
ONGELMA 3
Porareikämittausten suoritus on sangen vaativa tehtävä,erityisesti tulosten tulkinta.Lyhytaikaisella mittauksella saadaan ainoastaan mittaushetken tulos,erityisesti ulkoilmaan rajoittuvien rakenteiden mittauksessa virhemahdollisuudet TODELLA SUURET.Vaatii mittaajalta todellista tietotaitoa rakenteiden lämpö ja kosteusfysikaalisesta toiminnasta.
Toinen on aika jonka mm,porareiän tasaantuminen vaatii,sekä anturin tasaantumisaika.Luotettavan tuloksen saaminen lyhytkestoisissa mittauksissa vaatii paljon analysointia ja on vaativaa.
ENTÄS ONKO MITTARIT KALIBROITU LÖYTYYKO TODISTUSTA,muuten saattavat mittaustulokset heittää ja paljon.
ONGELMA 4
Kuntotarkastushan perustuu tarkastajan henkilökohtaiseen mielipiteseen kohteen kunnosta,jos ajatellaan että esim 20 tarkastajaa kävisi tarkastamassa saman kohteen,hajontaa olisi varmasti paljonkin tuloksessa.Jonkun mielestä jokin vika voi olla lievä,vaikka todellisuudessa olisi kysymys vakavemmasta.
Sitten kohtiin
1.Kyllä sitä tilaa voi raivata sen verran että mahtuu tarkastamaan,tämä ei ole todellinen este
2.Pintarakenteet jotka on peitetty esim kalustein tai materiaalein.Kyllä voi tarkastaa endoskoopilla esim keittiökaapiston taustat,allaskaapin alustat (näkee samalla mahdolliset vuotojäljet) ja muut kotelomaiset rakenteet.Mutta nämäkin jätetään tekemättä koska ohje antaa siihen mahdollisuuden.
Endoskooppeja on nykyään erittäin hyvälaatuisia ja
pituuksiakin alkaa olla monenlaisia,huippulaitteissa myös kuvanlaatu erinomainen.
3.Kyllä kulkuaukon voi tehdä,JOS OSAA KÄYTTÄÄ ERILAISIA TYÖKALUJA.Ja on todella avutonta jos ei saa auki jotain luukkua
4.Kulkureitillä olevat vaarat eivät ole ylitsepääsemättömiä,vaaran voi aina varautua.EI PITÄISI OLLA MAHDOTONTA
5.Tikkaat ehdottomasti mukana,nykyään on taitettavia helposti mukana kuljetettavia.Tai sitten auton katolla.Todella käsittämätöntä jos omien tikkaiden kuljettaminen muka hankalaa.
6. ja 7. niinkuin edellä ketjussa mainittu tämä on TODELLINEN ongelma
8.Vesikate on liukas tai likainen,ei haittaa.Turvavaljaita on nykyään tosi hyviä.Kun osaa käyttää ei tarvitse välttämättä apumiestä.Turvaköyden pituutta voi jatkuvasti saadellä,ja pitää se mahdollisimman lyhyenä,niin ei ongelmaa.Jos jää roikkumaan palokunta tulee ja pelastaa :) Ei siis liukkays ym todellinen este.Varusteita ym löytyy.
Todellisia vaaroja on muissakin ammateissa ,mm teollisuudessa ja raksatyömaalla roikutaan vaikka pääalaspäin valjaissa 50m korkeudessa 25 asteen pakkasessa jaisissä olosuhteissa,tai erittäin liukkailla ja kaltevilla pinnoilla oikeasti todella vaikeissa olosuhteissa työskennellään alituinen vaara vaaniessa,se kuuluu työn luonteeseen.Miksi kuntotarkastajan pitäisi päästä mahdollisimman helpolla???Onko tarkastusmallista tarkoituksella tehty tarkastajan kannalta helppo?
Tietyt riskit kuuluvat joka ammattiin,joka ei niitä hyväksy pitäisi pysyä kotona.
Henkilönostimia voi vuokrata EI MAKSA MAlTAITA,kulkee näppärästi auton perässä ja mahtuu ahtaisiinkin tiloihin.(jos osaa peruutella :)
Lämpökamera on myös hyvä apuväline,sillähän saadaan selville ilma ja lämpövuodot ja kylmäsillat jotka voivat aiheuttaa kosteden tiivistymistä ja sitä kautta homevaurioriskin.Riskikohdat helppo paikkalistaa näiden suhteen.Vaatii kyllä osaavan kuvaajan.
Mitä tulee siihen että hinta nousisi jos käytettäisiin hyviä apuvälineitä,on vähän ontuva.Jos muutaman tunnin työstä veloitus esim 800-1000€ niin kyllä siihen pitäisi jo sisältyä erilaisten laitteiden ja apuvälineiden käyttö.Kyllä noilla veloitushinnoilla luulisi olevan varaa sijoittaa kalustoon.Mutta kun ei pakko niin eihän niitä laiteta.
Voisi olla paikallaan,että nykyisen mallin mukainen tarkastus olisi kevytversio ja sen hinta n 400-600 joka mielestäni taskulamppua ja digikameraa käyttäen olisi kohdallaan :)
Parempi versio olisi se jossa käytettäisiin apuvälineitä ja kaikkia niitä varusteita jotka ovat todellisuudessa tarpeen ja mentäisiin myös tiloihin jotka jonkun tarkastajan mielestä ehkä likaisia,erittäin ahtaita,lämpimiä tms,jotta tarkastuksesta todellista hyötyä hinta 1000-1500€ ja kyllähän niistä suositelluista lisätutkimuksistakin kertyy helposti paljonkin lisähintaa.Ja lisätutkimuksia on teetettävä jos haluaa todellista tietoa rakennuksen kunnosta.
Herää kysymys,mistä muusta muutaman tunnin taskulampulla osoittelusta saa veloittaa yhtäpaljon,no tyhmähän ei ole se joka pyytää,vaan se joka maksaa.Ihmisillä on liian optimistinen ja väärät odotukset tarkastusten suhteen.Mutta kukapa heille kertoisi että tarkastuksiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä,ja että tarkastus on vain ja ainostaan suuntaa antava arvionti.Missään tapauksessa sillä ei saa luotettavaa kuvaa rakennuksen kunnosta.
Tosiasia on se että nykyinen malli antaa tarkastajalle liikaa tulkinnanmahdollisuutta mikä on rajoite tai mikä ei.Velvoittavat määräykset puuttuvat.Kuntotarkastukselle pitäisi saada velvoittavat määräykset joiden mukaan on toimittava.
on kuitenkin se, että kuntotarkastajien ei edes tarvitse noudattaa mitään ohjeita. Mitä vähemmän vikaa löytyy sitä paremmat tienestit on tiedossa. Ei kiinteistönvälittäjät halua kahta kertaa käyttää sellaista kuntotarkastajaa, joka löytää ja kirjaa virheet tarkkaan.