Maatalouden tuntipalkka voidaan laskea seuraavalla yksinkertaisella tavalla:
Todelliset maataloustukiaiset, kun suorien tukiaisten lisäksi otetaan huomioon tullimuurit ovat tarkoin varjeltu salaisuus. OECD arvion mukaan tukiaiset olivat Suomessa 1990-luvun loppupuolella n. 5 mrd €. Nyt voidaan hyvin varovasti olettaa tukiaisten määräksi n. 6 mrd €. (Tällöin emme ole laskeneet mukaan maatalouden saamaa ympäristön saastuttamisen hyötyä.)
Maatalous tuottaa n. 2 mrd €.
Maatalouden tappio on siten n. 4 mrd €.
Maatalouden harrastajia on n. 80 000. Jokaista kohti syntyy tappiota vuosittain keskimäärin 50000 €.
Jos oletamme maatalouden harrastajan työskentelvän vuodessa n. 1600 tuntia, tulee tuntipalkaksi - 31,25 €. (huomaa etumerkki)
Toisin sanoen jokainen maatalouden työtunti tuottaa kansantalouteen reilun 31 € menetyksen.
(Jokainen ymmärtää, että rökäletappiollisen toimialan keskipalkka ei voi olla 4€/t. Jo 0€/tunti olisi huimaa toiveajattelua ja veronmaksajan unelmaa.)
Todelliset maataloustukiaiset, kun suorien tukiaisten lisäksi otetaan huomioon tullimuurit ovat tarkoin varjeltu salaisuus. OECD arvion mukaan tukiaiset olivat Suomessa 1990-luvun loppupuolella n. 5 mrd €. Nyt voidaan hyvin varovasti olettaa tukiaisten määräksi n. 6 mrd €. (Tällöin emme ole laskeneet mukaan maatalouden saamaa ympäristön saastuttamisen hyötyä.)
Maatalous tuottaa n. 2 mrd €.
Maatalouden tappio on siten n. 4 mrd €.
Maatalouden harrastajia on n. 80 000. Jokaista kohti syntyy tappiota vuosittain keskimäärin 50000 €.
Jos oletamme maatalouden harrastajan työskentelvän vuodessa n. 1600 tuntia, tulee tuntipalkaksi - 31,25 €. (huomaa etumerkki)
Toisin sanoen jokainen maatalouden työtunti tuottaa kansantalouteen reilun 31 € menetyksen.
(Jokainen ymmärtää, että rökäletappiollisen toimialan keskipalkka ei voi olla 4€/t. Jo 0€/tunti olisi huimaa toiveajattelua ja veronmaksajan unelmaa.)
Vastaukset 69
Vanhimmat
paljonko tuottaa sairaanhoitaja.
Arvaapa muuten, kuinka hyvät mahdollisuudet sinulla olisi saada laskentaperiaatteillasi Nobelin talouspalkinto!
Sairaanhoitajan keskipalkka on n. 27 000 € / vuosi. Ts. yhden keskimääräisen maatilan tukaisilla palkattaisiin n. kaksi sairaanhoitajaa tai 2,5 perushoitajaa huolehtimaan esim. heitteillä olevista vanhuksista. Mutta eihän meillä ole sellaiseen varaa......?
On se merkillistä, että maajussit kokevat olevansa samalla alalla sairaanhoitajien kanssa.
Kerrottakoon nyt ainakin se, että sairaanhoitajat ovat kunnan palkollisia, maajussit mukamuka-yrittäjiä.
Sairaanhoidon yksityistämistä pidetään Suomessa melkoisen hankalana, maatalous taas on aina ollut yksityistettyä, mutta silti ollaan kinuamassa valtiota maksamaan kulut.
laskelmasi ovat outoja. Keskipalkka ei kerro mitä kuluja mikäkin työntekijä aiheuttaa työnantajalle.
Toisaalta ei edes 10 hoitajaa voi paikata sitä tilannetta jos ei ole varaa ruokkia vanhuksia ym.
Valtion budjetistä syötetään tuohon kitaan kulissien hoitoon liki 14 mrd € ja kunnat maksaa palkkoina 18 mrd €.
Entäs jos sairaanhoitajan tilalle lasket yksityisen lääkärikeskuksen. Yhteiskunta rahoittaa sen lähes kokonaan.
Ero on tietenkin siinä, että ilman lääkäripalveluja voi elää, ehkä vähän lyhyemmin kuin niiden kanssa mutta ruoatta elämä lyhenee dramaattisesti.
Yhteiskunta tukee molempia yrityksiä samasta syystä, ne ovat välttämättömiä. Tukanleikkuu ja autokorjaus eivät ole varsinaisesti välttämättömiä joten niiden hinnanmuodostusta ei yhteiskunnan tarvitse tukea.
Sairaanhoitoa tuetaan, koska se on välttämätöntä ja on katsottu, ettei se toimi koko kansaa tyydyttävällä tavalla jos ala yksityistetään.
Maataloudesta en ole edes kuullut vastaavaa väitettä. Toki maatalous on välttämätöntä, mutta se pyörisi vallan mainiosti markkinatalouden lakien voimallakin.
Se, että joku palvelu on välttämätön, ei tarkoita, että valtion tarvitsee sen hinnanmuodostukseen puuttua.
Tai jos jostain syystä halutaan maatalous valtion haltuun, niin lopetetaan sitten maanviljelijöiden yrittäjäleikit ja laitetaan maatilat suoraan valtion omistukseen. Niinhän terveyskeskuksetkin ovat.
niin laajasti kuin osaat. Valitettavasti se ei ole paljon, se!
Miksi sairaanhoidon tukeminen on välttämätöntä, eihän kehitysmaissakaan ole näin laajaa, sekä kallista järjestelmää ja sitä paitsi kansalla on varaa itse kustantaa itse hankkimansa elintasosairaudet.
Köyhimille voisi järjestää tukea etteivät aivan hunnigolle jäisi.
Näin säästyisi valtavasti verovaroja muuhun käyttöön, esimerkiksi metsien perusparannusten hoitoon, metsäteollisuuden kaipaamia tiehankkeita vireille, josta seuraisi teolisuuden puuraaka-aineen riittävyyden turvaaminen.
Nythän varat valuvat tuottamattomille sektoreille palvelualoilla.
Mikäs siinä, kyllä kai terveydenhoidonkin voisi hoitaa jotenkin muutenkin kuin nykyään. Mutta terveydenhoidon järjestelyistä ei ehkä maataloustukipalstalla kuulu tämän enempää keskustella.
Mitkä varat siis valuvat palvelualoille? Palvelualat eivät ole tuottamattomia, vaan tärkeä osa kansantalouttamme.
Kyllä se maatalous toimisi aivan hyvin markkinataloudessa ilman tukia, mutta yhteiskunta haluaa pitää elintarvikehuollon kontrollisaan, ja ylläpitää kotimaista tuotantoa. Näin on Suomessa ja näin on useimmissa muissakin maissa, joitakin köyhimpiä kehitysmaita lukuunottamatta joissa asiat on muutenkin sekaisin.
Tilanne on vaan sellainen, että mikään yksittäinen maa ei yksipuolisesti halua luopua nykyisestä tukisysteemistä (eikä tarkoituksella ajaa alas omaa elintarvikesektoriaan), koska ulkomainen tuettu tuotanto nopeasti valtaisi markkinat. Kun mitään tuonnin esteitäkään ei nykymaailmassa enää ole mahdollista ylläpitää.
Varmaankin terveydenhuolto toimisi myös yksityisellä pohjalla, käsittääkseni esimerkiksi USA:ssa asia on pitkälti tällä tavoin. Kyllä siellä köyhienkin terveydenhuolto jollakin tasolla järjestetään, mutta rahalla saa parempaa hoitoa.
suomessakin saa rahalla parempaa hoitoa.
Taitaa olla niin, että pelkona on se, että ulkomainen tuetonkin tuotanto valtaisi ne markkinat. On turhaa kaunistelua sanoa, että tuettu tuonti valtaisi markkinat.
Ilman muuta EU, USA ym. länsimaat, Suomikin joukon jatkona, pelkäävät, että tuonti Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne. valtaisi markkinoita omalta tuotannolta, sen takia ei näistä tuista varmaan aivan heti luovutakaan.
Niin ja ulkolaisiinhan ei voi luottaa?
Entäs kun mun lähisuvulla ei nykyään ole juurikaan maataloustuotantoa, kuinka voin luottaa kaiken maailman maajussi-putkosiin? Nehän saattavat vaikka syljeskellä ruokaani tai laman tullen tappaa nälkään? Haluan tukea valtiolta, että voin perustaa oman farmini ja palkata sinne virolaiset töihin, koska itse en osaa enkä halua möyriä mullassa. Muuten en koe olevani turvassa.
Sinua ja sukulaisiasi varten on kattava yhteiskunnan tukiverkko jo olemassa, ei pitäisi syytä olla huoleen.
Jos maajussi-putkonen sylkee ruokaasi, niin olkoon se arvostus sinua kohtaan.
Mutta kun sossusta ei saa ruokaa, eikä sossun tädeillä ole leipää tai omia peltoja! Mitä jos ilkeä puttonen ei enää myy puttejaan meidän kaupan teurastamolle tai edes hurstille? Sitten ei auta vaikka kuinka sossuntäti lykkäis mulle rahaa, kun hyllyt on tyhjät. Mun ruokaomavaraisuus pitää taata. Eli sossulta nyt heti rahat sen farmin ostamiseen, niin ei tarvi sitten itkeä jos kauppa tyhjenee.
Voit toki ostaa tai perustaa maatilan, mutta tukea sen perustamiseen et valtiolta saa, itse se pitää maksaa. Tuotantoon sitten saat ne tuet mitä EU on asiasta säätänyt.
siltä ettei sinun tuloillasi syötäisi lainkaan ilman tukia. Todelliset maataloustukiaisethan voidaan ilmoittaa karvahatusta vedettynä ainakin 300 miljardia jopa enemmänkin. Eikös tämä kuulosta jo paljon komeammalta, sillä pärjäisi jo ölvökkien matematiikkakisoissa komeasti, laitappa paremmaksi.
Veronmaksajahan ne maatalouden kulut maksaa nytkin, eli kyllä sitä rahaa ihan saman verran ruokaan menisi tuettomassakin järjestelmässä. Vai mistä kuvittelit sen rahan ilmestyvän?
Sitäpaitsi eiköhän esim. lahden toisella puolella onnistu viljely vähän kannattavammin.
Euroopan mittakaavassa maataloustukiaiset ovat todella maintisemaasi kammottavaa megaluokkaa.
Suomi on kuitenkin oma erikoistapauksensa, sillä täällä maksetaan poikkeuksellisen suuria tukiaisia. Ts. bulkki-maatalous on täällä poikkeuksellisen tappiollista.
Jos Pohjanlahtea tarkoitat, niin sen takaa taisi löytyä EU:n heikoiten kannattava maatalous. Juuri äsken julkaistiin tilasto.
Todelliset maataloustukiaiset, kun suorien tukiaisten lisäksi otetaan huomioon tullimuurit ovat tarkoin varjeltu salaisuus mutta Vapaasana.net haluaa nyt raottaa salaisuuden verhoa.
Vapaasana.net arvion mukaan tukiaiset olivat Suomessa 1990-luvun loppupuolella n. 5 €, luku voi olla huomattavasti suurempikin, koska täsmälliset luvut tiedetään vain MTK:ssa.
Nyt voidaan hyvin varovasti olettaa vaikka tullimuurit ovatkin poistuneet vapaakauppa-alueen myötä, silti tukiaisten määrän kerrotaan nousseen Vapaasana.net mukaan n. 6 mrd €.
Tällöin emme ole vielä laskeneet mukaan maatalouden saamaa ympäristön saastuttamisesta saamaa taloudellista hyötyä, joka hyöty pitää kirjata maatalouden harrastajan tappioksi.
Maatalous tuottaa tekijälleen n. 2 mrd €. Vapaasana.net arvion mukaan maatalouden harrastajan tappio varovasti arvioiden on 4 mrd €, jos otetaan huomioon vielä ympäristön saastuttaminen, niin se voi olla jopa 6 mrd €, koska todellisia lukuja ei ole käytettävissä ja arviot lähtee varovaiselta pohjalta.
Laskelmien mukaan maatalouden harrastajien kokonaistappio liikkuu siellä 8 mrd € tietämissä.
Maatalouden harrastajia on n 70 000, jokaista kohti tappio nousee vuosittain n. 112 000 €.
Tästä johtuen maaseutupankkinen perustukset alkavat sortua ja pankinjohtajat eivät saa nukutuksi öitään enää rauhassa.
Iskuri-työläisen housunpuntit tutisee siinä pelossa, milloin korttitalo romahtaa ja rakas vihan kohde on historiaa.
Mutta onneksi Vapaasana.net paljastaa homeen lailla piilevän ongelman asiantuntevasti, tunkeutuen salaisten muurien sisäpuolelle, jossa sisäpiirikähmijät ovat harrastaneet julkeaa toimintaa kansalaisilta salaten.
Minun harrastamani maatalous tuottaa noin 400 000 kg viljaa vuosittain. Lisäksi vajaat 20 000 kg rypsiä. Tuottamastani viljasta tehdään kaikenlaisia syömisiä: Levitteitä leivän päälle, erilaisia leivonnaisia, kaljaa, väkiviinaa ja osan sadostani varmaan kanat ja siat syövät. Ehkä tueton työläinenkin on voinut vahingossa maistella pellon tuotteitani.
Tämä homma on todella kannattavaa: Laitan yleensä keväällä peltoon reilut parisataa kiloa siemeniä ja muutaman sata kiloa apulantaa. Syksyllä sitten korjaan satoa vuodesta riippuen reilut 4000 kg hehtaarilta. Siis siemenet, joita maahan kylvän, kaksikymmenkertaistuvat kasvukauden aikana.
Kaksikymmentävuotta sitten huomasin kuinka kannattavaa tämä homma on ja rupesin haalimaan peltoa itselleni. En ole katunut. Minulla on viljaa ja öljykasveja syksyisin runsain määrin. Omasta puutarhastani saan lisäksi omenoita, perunoita, mansikoita ja juureksia kellariin talveksi riittävästi. Annan sinulle tueton työläinen neuvon:
Hanki lehtipisteestä maaseudun tulevaisuus lehti ja seuraa myydään palstoja. Siellä on useasti myynnissä maatiloja, joista voit ruveta tekemään kauppaa. Kun kaupat on syntyneet, ei sitten muuta, kuin viljelemään ja elelemään herroiksi.
että tuo PROFESSORI alkais tehdä maataloustöitä.
osata maataloustöitä, kun ei ole koulutusta.
Niin, ihan totta, ei ole minun kiinnostuksen kohteenani maankääntely.
Kivahan se on jos saadaan tavara kaksikymmenkertaistumaan, kyllä sen jo pitäisi riittää, miksi pitää vielä kupata "palkka" veronmaksajilta?
Olishan se kamala todeta,kun lasse kääntäis takkinsa,ja alkais puolustaa maataloutta.
Tiedä sitten mitä tarkoitit, mutta kyllä minä ainakin maataloutta puolustan.
sanoi entinen akkakin kun miestänsä haloolla hakkas.
Niin, jos miehellä oli kovin onneton elämä, saattoi halkotappo olla kaikille paras ratkaisu. Entinen akka luultavasti löysi vielä kelvollisen uuden miehen, jos sellaista enää kaipasikaan.
pitäisi ilmaiseksi luovuttaa esim. maito ja liha. Mistä saataisiin rahaa maksaa tuotantokustannukset?
niinkun arvasitkin.
Vastaus kysymykseesi tueton työläinen. Meillä Suomessa palkat ei ole kansainvälisellä tasolla. Meillä palkat aiheuttaa mahdottomat kustannukset. Meillä apulanta maksaa moninkertaisesti halpamaihin verrattuna. Suomessa on traktorit sikahintaisia. Mönkijät ja bemarit maksaa törkeesti ja tämän kaiken aiheuttaa ylisuuret palkkakustannukset. Me maanviljelijät joudumme painimaa näiden mahdottomien kustannusten kanssa ja miettimään, miten pidämme taloutemme tasapainossa. Se se on vaikeaa. Voitko ymmärtää? Tämä kauhea kustannustaso, mikä meillä Suomessa on pakottaa meidät maanviljelijät "pummailemaan" näitä tukiaisia. Mutta mutta... ei meillä maanviljelijöillä mitään hätää ole, jos saadaan kustannukset kansainväliselle tasolle. Siis palkkakustannukset kansainvälisiksi, josta seuraisi kansainvälisen hintatason mukaiset tuotantopanokset. Sitten voisimme luopua näistä "mahdottomista tukiaisistamme"
Asiakkailta, ei veronmaksajilta. On se näemmä helvetin vaikeaa toisille käsittään liiketoiminnan perusteita.
Kun kerran maataloustukia maksetaan sillä verukkeella, että ollaan omavaraisia, niin tokihan maajussit voivat näyttää mallia muille ja alkaa täyteen omavaraisuuteen. Sitten ei haittaa kalliit bemarit ym. ulkomaan tai Suomenkaan työläisten kalliisti tekemät vekottimet. Hevospelillä vaan, niin tulette toimeen sillä mitä työnne tuottaa.
On täällä aika moni muukin ala ajettu alas siinä vaiheessa, kun se on muuttunut Suomessa kannattamattomaksi. Ihmettelen edelleen suuresti miksi maatalous on poikkeus.
käsittää, että tuottajan asiakkaita ovat esim. meijeri ja teurastamo? Meijeri määrää hinnan eikä tuottaja. Samoin on asianlaita teurastamon.Miten tuottaja voi vaikuttaa liiketoimintaan,jos ei voi määrätä tuoteittensa myyntihintaa?
Miten niin ei voi määrätä? Millä alalla sen kummemmin sitten voi määrätä? Eiköhän siinä ole kyse ihan normaalista asiakassuhteesta. Ei millään alalla asiakkaan ole pakko maksaa mitä vaan tuottaja keksii pyytää.
Ei millään alalla asiakkaan ole pakko maksaa mitä vaan tuottaja keksii pyytää, ainahan voi kävellä ulos ilman ostoksia.
Nykyään marketin tiskillä hinnat ovat vain ohjeellisia, lopullinen myyntihinta määräytyy sen mukaan minkä ostaja haluaa maksaa.
Bravoo, oivalsit asian vihdoin.
Ennen minua sen oivalsivat elintarviketeollisuus kaikissa lonkeroissaan;)
perille. Esim. meijerin hallitus päättää tuottajahinnan kausivaihteluineen.Pääsääntöisesti työntekijätkään ei määritä omaa palkkaansa.
Ei kai sinne mikään pakko ole myydä muiden päättämillä hinnoilla. Ja eivätkö meijerit usein ole osuuskuntia?
maataloudesta?
Ei maatalous ole mikään poikkeus. Se vaan on kannattavaa, eli tuottajat kykenee tienaamaan sen kanssa elantonsa, tai ainakin osan siitä. Ei kannattamaton maatila kauaa pystyssä pysyisi.
Eikö kannattavuus tarkoita sitä, että firman tulot ovat suuremmat kuin menot, noin yksinkertaistettuna? Äläkä ala sössöttämään mitään tuista, ne vaan kuuluu tähän nykyiseen EU:n järjestelmään, pitää niistä tai ei. Joskus tulevaisuudessa voi olla toisinkin, ken tietää, mutta nyt pitää mennä näillä ehdoilla.
Kaikkihan kannattaa kun tuetaan tarpeeksi. Vaikka pääsiäismunien maalaamisbisnes.
maito vietäisiin tilalta, jos ei meijeriin. Maito-auto hakee maidon tilalta.
niin on hyvä ja myy jollekin muulle, jos löytyy joku joka maksaa sitä hintaa, mitä itse haluaisi saada. Tai lopettaa myymisen kokonaan. Näin se toimii kaikessa bisneksessä.
Niin, maitomääräthän ovat suuria, joten ainut paikka on meijeri. Siellä tehdään juustoja, jäätelöä, pakataan maitoja jne. Onhan se hyvä, että suomalaiset työntekijät saavat pitää työpaikkansa. Toisaalta - osa tanskalaisista tuottajista myy maitonsa Saksaan, koska meijeri tilittää parempaa hintaa maidosta.
Siinä sulle uusi lisäbisnes.
Työläisten kuukausipalkan maailmamarkkinahinta on 50e, joten joudumme tukemaan jokaista työläistä keskimäärin 2450€/kk.
heh heh
halkomotin hinta on 15 senttiä ostettuna kotiintuotuna.
Palkkakulut tehtyä mottia kohden ovat jo 80 senttiä ja pitäähän puuraaka-aineelle jokin summa laskea kuljetukset päälle.
ja puuraaka-aineen markkinahinta on esim. virossa 60 euroa.
Eli 60 euroa ja työkustannus 80 senttiä, markkinahinta on siten 60,80 euroa rahti.
sitä puuta Viroon, ihmettelen suuresti, erotus on 35 euroa motilta, se ei kokonaan mene ainakaan rahteihin.
Mutta se viron puuhinta on aika ihmeellinen koska siellä ei ole oikein kunnon selluteollisuuttakaan joka käyttäisi kaiken puun, elikkä siellä on nostettu puun hinta keinotekoisesti korkealle jotta viimeinenkin saastuttava sellutehdas lopettaisi toiminnan.
1600h.
Työläisenä teen n. 21*11 eli n.230pv/vuosi.
Ei kannata enemmän kommentoida koska Faktatkin hukassa.
1600 tuntia on vain kohtelias arvaus, joka perustuu miltei kesimääräiseen työaikaan.
Jos viljatilalla tehdään töitä 2 viikkoa keväällä ja 2 viikkoa syksyllä eli n. 100 tuntia, on tuntipalkka keskimääräisellä tukiaistasolla -500 €.
Tosin viljatilat ovat yleensä pinta-alaltaan suuria, joten tukiaismääräkin on mahtavampi ja tukiainen työtuntia kohti tavallista suurempi.
Ehkäpä lasket loput itse, tai sitten pyydät näppäriä tukiaislappujen täyttäjä-tyttöjä laskemaan puolestasi - tämänkin asian.
no se on hyvällä mallilla jos HARRASTUKSELLA saa toimeentulon..
on tullut harrastuksesta hyvä ammatti.
sillä totuus on se että mikään kansantalous ei pyöri ilman ruokahuoltoa.
Ja toiseksi nuo laskemasi ilmoittavat vain sen että ruoka on erittäin halpaa ja myydään alle sen mitä sen tuottaminen maksaa ja tuo erotus on korvattu yhteiskunnan toimin.
Suurimman hyödyn tai ainakin ison osan siitä itselleen kerää se kansantalouden osa joka tuottaa ilmoille sellaisia palveluita ja tavaroita joita ilman ihminen pärjäisi aivan mukavasti.
Lukusi ovat mielenkiintoisia.
PS. eikö ole silti mukavaa että joku harrastaa maataloutta sillä ilman sitä ei kansantalous ei pahemmin toimisi.
Kun vaan joskus saataisiin maatalous ylpeiden itsensä ja perheensä elättävien ammattilaisten käsiin, pois tehottomilta harrastelijoilta.. Se se vasta mukavaa olisi.
Samaten jätetään kaikkien suomalaisten tekemät tuotteet ostamatta, otetaan työvoima halvemmista maista. Tämä ulkomainen geeni perimä laajentaa suomalaista sisäsiittoisuutta. Jokainen ehtii työt itse, syö suomalaista "laadutonta" ruokaa.Sitä voisi tuottaa niiden tyhjiksi jäävien karjarakennusten ympäröivillä pelloilla.Rakennusten käyttö voisi olla
majoitustiloja näille halvoille työläisille, isoilla uima-altailla varustettuna.Näihin hotelleihin mahtuvat kaikki tuettomat työläiset,EU- tuet tulisi omistajille, kestääkö kansantalous tämän?
on täyttä soopaa sillä tilojen lukumäärä on jatkuvasti alentunut mutta kuitenkaan tuotanto ei sitä ole tehnyt.
Yhtä hyvin voitaisiin kysymyksesi siirtää julkisenliikenteen pariin tai muutamaan muuhun alaan.
en ymmärrä
mutta ehkä jonain päivänä
Maatalontyö tunti palkka on tällä hetkellä
12,90€.Olen ottanut selville.
Kun lukee vaikka minkälaisia lukuja.
Saahan joku maksaa enemmän tai vähemmän.
Jokainen talo ja työntekijä voi
sopia palkan aivan keskenään.
Mutta jos ei käy sillai niin tunti on tuo
12,90€.
itse tehdä niin paljon kuin osaa. Tulee kalliiksi palkata vierasta työvoimaa.
ja vilä varovaisesti pääteltynä, mitä maatalouden tuet todellisuudessa ovat rahaksi muutettuna. Ympäristöhaitan tuki! Lisämaksu veronmaksajille! Ei ole aikaisemmin tullut julkisuuteen. Hyvä ja asiallinen info!
Tuollaisella talousneroudella voisi pyörittää jo kauppakorkean talousopin professuuria. Ainoa huono puoli on, että luvut näyttävät olevan enemmän ja vähemmän hatusta vedettyjä! Eikö ne tuet ole rahana ilmaistu tähänkin asti ja mikä on se ympäristöhaitan tuki. Ympäristötuki on mielestäni korvausta niistä ympäristötoimenpiteistä, joita EU maataloudeltamme edellytti! Näissä keskusteluissa maataloudelta edellytetään tuotantopanosten pienentämistä ja toisaalta tehokkuutta ja suurempia satoja - ei aivan helppo yhtälö toteuttaa!