5.2.2008 22:18 STT
Täit kiusasivat ruotsalaisia toden teolla viime vuonna. Apteekit myivät ennätysmäärät rohtoja täiden päänmenoksi. Ruotsin tartuntatauteja tutkiva instituutti SMI arvioi, että syöpäläiset ovat tulleet immuuneiksi lääkkeille.
Ruotsalaiset ostivat lääkkeitä yli 27 miljoonan kruunun eli vajaan 3 miljoonan euron arvosta.
Lääkkeiden menekki lähti nousuun 1990-luvulla eikä ole sen koomin osoittanut hiipumisen merkkejä.
Britanniassa, Ranskassa ja Tanskassa tutkijat ovat osoittaneet, että päätäit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lääkkeille. Ruotsalaisinstituutti uskoo, että tilanne on sama Ruotsissa.
Asiaan halutaan kuitenkin tieteellinen varmistus, ja SMI aloitti asiaa koskevan tutkimuksen viime kesänä. Tutkijoilla on kuitenkin ongelmana täiden puute; syöpäläiset kun kuolevat viimeistään 48 tunnin kuluessa jouduttuaan pois ravitsevasta hiuspohjasta.
Instituutti on aloittanut yhteistyön kouluhoitajien, ihoklinikoiden – ja tukholmalaisen taksiyhtiön kanssa. Kun hoitajat ovat pyydystäneet vähintään 20 täitä, ne kiidätetään taksikyydillä SMI:n tutkijoiden syyniin.
Täit kiusasivat ruotsalaisia toden teolla viime vuonna. Apteekit myivät ennätysmäärät rohtoja täiden päänmenoksi. Ruotsin tartuntatauteja tutkiva instituutti SMI arvioi, että syöpäläiset ovat tulleet immuuneiksi lääkkeille.
Ruotsalaiset ostivat lääkkeitä yli 27 miljoonan kruunun eli vajaan 3 miljoonan euron arvosta.
Lääkkeiden menekki lähti nousuun 1990-luvulla eikä ole sen koomin osoittanut hiipumisen merkkejä.
Britanniassa, Ranskassa ja Tanskassa tutkijat ovat osoittaneet, että päätäit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lääkkeille. Ruotsalaisinstituutti uskoo, että tilanne on sama Ruotsissa.
Asiaan halutaan kuitenkin tieteellinen varmistus, ja SMI aloitti asiaa koskevan tutkimuksen viime kesänä. Tutkijoilla on kuitenkin ongelmana täiden puute; syöpäläiset kun kuolevat viimeistään 48 tunnin kuluessa jouduttuaan pois ravitsevasta hiuspohjasta.
Instituutti on aloittanut yhteistyön kouluhoitajien, ihoklinikoiden – ja tukholmalaisen taksiyhtiön kanssa. Kun hoitajat ovat pyydystäneet vähintään 20 täitä, ne kiidätetään taksikyydillä SMI:n tutkijoiden syyniin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
päätään, se on likaisuudesta johtuvaa, on se kumma kun ei itsestään huolta pidetä,,no nehän onkin ruotsalaisia ei kait tartte ihmetellä.
muutkaan ötökät likaisuudesta TULE mutta viihtyvät siinä;D
Täilääkkeiden runsas käyttö on merkki ruosalaisten vilkkaasta seksielämästä, mutta myös häveliäisyydestä. Apteekissa piipahdettaessa on helpompi pyytää voidetta täiden torjuntaan, kuin satiaisten lahtaamiseen.
Päättelen tämän lääkkeiden käytön ja täiden löytymisen välisestä epäsuhdasta. verditti
satiaisia.
"Miten päätäi tarttuu?
Hieman kärjistäen voi sanoa, että kuka tahansa, jolla on hiuksia päässään, voi saada tartunnan. Ympäristön tai hiusten puhtaudella ei tässä suhteessa ole merkitystä. Päätäi on ryömivä loinen. Se ei kykene hyppimään tai lentämään päänahasta toiseen. Yleisin tartuntatapa onkin lähikontakti hiusten koskettaessa toisiaan. Pelkkä hiusten hipaiseminen toisiaan ei vielä riitä, vaan kosketuksen tulee olla tiivis ja suhteellisen pitkäkestoinen. Päät saattavat olla vastakkain etenkin pienten lasten leikkien yhteydessä, mikä tekeekin päätäistä lähinnä päiväkoti-ikäisten lasten riesan. Hiusten pituus saattaa joidenkin selvitysten mukaan vaikuttaa päätäiden leviämiseen siten, että mikäli tartunnan lähteen hiukset ovat lyhyet, päätäiden on lähikontaktissa helpompi siirtyä uuteen päänahkaan. Päätäi on myös uskollinen isännälleen. Tartuntaa ei siis voi saada esimerkiksi kotieläimistä vaan ainoastaan toiselta tartunnan saaneelta ihmiseltä.
Välillisten tartuntojen merkityksestä päätäiden leviämisessä on olemassa vaihtelevia käsityksiä. Päätäi saattaa takertua esimerkiksi kamman piikkeihin, pyyheliinoihin (tukkaa kuivatessa), tyttöjen hiusdonitseihin, villamyssyihin, talvitakkien kauluksiin, tyynyliinoihin sekä alus- ja päällysvaatteisiin. Jos nämä materiaalit ovat sitten useamman ihmisen käytössä, päätäit saattavat siirtyä hiuksista toiseen. Aikavälin tulee kuitenkin olla verraten lyhyt, sillä ihmiskehon ulkopuolelle joutuessaan päätäit lähtevät välittömästi liikkeelle kohti uutta lämmönlähdettä. Lisäksi hinkkautuessaan irti hiuspohjasta nojatuolien selkämyksiin, tyynyihin, hattuihin jne. päätäit saattavat vahingoittua niin, että ne eivät enää kykene infektoimaan toista ihmistä.
Välillisiä tartuntoja tapahtuu, mutta niiden merkitys lienee kuitenkin vähäinen suhteessa suorassa kontaktissa saatujen tartuntojen yleisyyteen.
Mitkä ovat tartunnan oireet?"
http://www.health.fi/tartuntatautiliitto/paatai.html
Satiainen
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satiainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Täit Phthiraptera
Heimo: Ihmistäit Pediculidae
Suku: Phthirus
Laji: pubis
Kaksiosainen nimi
Phthirus pubis
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
* Satiainen Commonsissa
"Satiainen (Phthirus pubis) on ihmisen karvoissa, etenkin häpykarvoituksessa viihtyvä noin kaksi milliä pitkä täi. Alue, jossa on satiaisia, kutiaa kovasti, ja ihossa voi näkyä sinisiä täpliä ja raapimajälkiä. Satiaiset siirtyvät ihmisestä toiseen ihokosketuksessa, seksissä tai vaatteiden avulla. Satiaisia voi olla myös kulmakarvoissa tai jopa silmäripsissä."