On tämäkin taas mukavaa. Vajaa klo 22 menin nukkumaan. 3:lta heräsin. Herätessä tunne oli että pala kurkussa ja sydän hakkaa, semmonen pirun ahdistus että pelkää kuolevansa. Eikä tietenkään saanut unta enää. Näytän päivällä todennäköisesti suht ahdistuneelta ja väsyneeltä jne. Kehtaa mihinkään lähteäkään. Jos vaikkapa töitä yrittää hakea aika vammasen kuvan haastattelija ja muut saa: ahdistunut, väsynyt, motivaation puute. Eli turha edes yrittää parempi pysyä eristyksissä. Tuntuu että ei kelpaa mihinkään, paska ihminen, ehkä johonkin yksinkertaiseen fyysiseen työhön. Epävarmuus ja ujous joskus ahdistaa.
Usein jumalaton stressi tästä tekemisen puutteesta, ahdistuksesta ja yksinäisyydestä, mutta usein vielä pahempi stressi tulee jos mihinkään ihmisten ilmoille yrittää mennä. Lisäksi mulla on/oli esimerkiksi PTSD(Posttraumatic Stress Disorder) tyyppisiä oireita joidenkin "hirveiden" tapahtumien takia ja nyt kaduttaa (henkisiä ja sosiaalisia asioita tms. kukaan ei ole kuollut).
Lääkitys oli joskus ja ehkä auttoi. Alussa tulee kuumetta, ei saa unta(vielä sekin, ei unta saa muutenkaan), lisääntynyt ahdistus ja muita sivuvaikutuksia. Jatkuvia vaikutuksia on seksisivuvaikutukset, vie usein ruokahalun, heikentää libidoa, saattaa viedä halun kaikkeen ja laittaa makaamaan enemmän sängyn pohjalla. Enkä tiedä auttavato tähän tekemisen ja rahan puutteeseen. Lisäksi tein lääkityksellä tässä vähän aikaa sitten ollessani(aloittaessa) ainakin yhden itsekkään ratkaisun vitutuksessa ja nyt kaduttaa liian paljon jälkeenpäin. Tuli vähän pelko ssri lääkkeitä kohtaan senkin takia. Lääkeet kyllä usein poistaa epävarmuuden ja ujouden.
Olen yksinäinen ja kaipaan ihmisiä. Erityisesti kaipaan joitakin tiettyjä ihmisiä kouluajoilta, joista olisi voinut tulla vaikka mitä seurustelusuhteita että vieläkin niitä mietin, jostain syystä nekin loppu ennenkuin alkoivatkaan.
Umpikujalta tuntuu, köyhyys, ei tule rahaa, ei ole töitä, niitä ei saa, listaa voi jatkaa loputtomiin. Ei voi kun taas kirota tätä paskaa elämää ja yhteiskuntaa. Katkeraksi tulee helposti väliinputoajana. Jos onnen löytäisi jostakin niin ei tarvitsisi kirota.
Tällä sekunnilla kuitenkaan ei ahdista tai masenna. Mutta tämä tylsyys vaihtuu aika nopeasti taas epätoivoon kun yksin on vaan asunnossaan miettimässä. Jos olisi edes rahaa paljon, saisi mielenrauhan siitä että ne loppuu ja kohta kuolee nälkään. Lisäksi voisi tehdä mitä haluaa eikä olla vankina rahanpuutteen takia.
Mitään hyvää? Hmm.
Terve olen. (mitä nyt päässä vikaa)
En nyt kovin ruma ole, ehkä komeakin. (mitä nyt liian ujo ja epävarma useimmiten)
En vielä vanhakaan, 20v.
Historaa:
*Ala-aste aikana muutimme korpeen kauas kaveriporukasta ja yhteisöstä johon tunsin kuuluvani, vapaa-ajalla ei oikeastaan kavereita enää sen jälkeen ollut.
*Ylä-asteen 7-luokalla järkyttävä koulukiusaaminen ja masennuin totaalisesti vähintään vuodeksi ja harkitsin itsemurhaa mallailemalla asetta päähän. Ei mitään tehtävissä, koulu ja vanhemmat vaan "ihmettelivät".
*Vittuilu jatkui 8-9lk ja ammattikoulussa mutta osasin puolustautua.
*16-17v ryyppäsin vuoden putkeen yksin, koska alkoholi auttoi loputtomaan mieltä raastavaan ahdistukseen, seuraukset ei hyvät. Lopetin kun humalassa tein tuhopolton ja jäin siitä kiinni.
*Nykyään olen useimmiten kotona. Tylsää. Ei tulevaisuuden suunnitelmia. Ei tietoa mitä tekisi. Loukussa.
semmosta
Usein jumalaton stressi tästä tekemisen puutteesta, ahdistuksesta ja yksinäisyydestä, mutta usein vielä pahempi stressi tulee jos mihinkään ihmisten ilmoille yrittää mennä. Lisäksi mulla on/oli esimerkiksi PTSD(Posttraumatic Stress Disorder) tyyppisiä oireita joidenkin "hirveiden" tapahtumien takia ja nyt kaduttaa (henkisiä ja sosiaalisia asioita tms. kukaan ei ole kuollut).
Lääkitys oli joskus ja ehkä auttoi. Alussa tulee kuumetta, ei saa unta(vielä sekin, ei unta saa muutenkaan), lisääntynyt ahdistus ja muita sivuvaikutuksia. Jatkuvia vaikutuksia on seksisivuvaikutukset, vie usein ruokahalun, heikentää libidoa, saattaa viedä halun kaikkeen ja laittaa makaamaan enemmän sängyn pohjalla. Enkä tiedä auttavato tähän tekemisen ja rahan puutteeseen. Lisäksi tein lääkityksellä tässä vähän aikaa sitten ollessani(aloittaessa) ainakin yhden itsekkään ratkaisun vitutuksessa ja nyt kaduttaa liian paljon jälkeenpäin. Tuli vähän pelko ssri lääkkeitä kohtaan senkin takia. Lääkeet kyllä usein poistaa epävarmuuden ja ujouden.
Olen yksinäinen ja kaipaan ihmisiä. Erityisesti kaipaan joitakin tiettyjä ihmisiä kouluajoilta, joista olisi voinut tulla vaikka mitä seurustelusuhteita että vieläkin niitä mietin, jostain syystä nekin loppu ennenkuin alkoivatkaan.
Umpikujalta tuntuu, köyhyys, ei tule rahaa, ei ole töitä, niitä ei saa, listaa voi jatkaa loputtomiin. Ei voi kun taas kirota tätä paskaa elämää ja yhteiskuntaa. Katkeraksi tulee helposti väliinputoajana. Jos onnen löytäisi jostakin niin ei tarvitsisi kirota.
Tällä sekunnilla kuitenkaan ei ahdista tai masenna. Mutta tämä tylsyys vaihtuu aika nopeasti taas epätoivoon kun yksin on vaan asunnossaan miettimässä. Jos olisi edes rahaa paljon, saisi mielenrauhan siitä että ne loppuu ja kohta kuolee nälkään. Lisäksi voisi tehdä mitä haluaa eikä olla vankina rahanpuutteen takia.
Mitään hyvää? Hmm.
Terve olen. (mitä nyt päässä vikaa)
En nyt kovin ruma ole, ehkä komeakin. (mitä nyt liian ujo ja epävarma useimmiten)
En vielä vanhakaan, 20v.
Historaa:
*Ala-aste aikana muutimme korpeen kauas kaveriporukasta ja yhteisöstä johon tunsin kuuluvani, vapaa-ajalla ei oikeastaan kavereita enää sen jälkeen ollut.
*Ylä-asteen 7-luokalla järkyttävä koulukiusaaminen ja masennuin totaalisesti vähintään vuodeksi ja harkitsin itsemurhaa mallailemalla asetta päähän. Ei mitään tehtävissä, koulu ja vanhemmat vaan "ihmettelivät".
*Vittuilu jatkui 8-9lk ja ammattikoulussa mutta osasin puolustautua.
*16-17v ryyppäsin vuoden putkeen yksin, koska alkoholi auttoi loputtomaan mieltä raastavaan ahdistukseen, seuraukset ei hyvät. Lopetin kun humalassa tein tuhopolton ja jäin siitä kiinni.
*Nykyään olen useimmiten kotona. Tylsää. Ei tulevaisuuden suunnitelmia. Ei tietoa mitä tekisi. Loukussa.
semmosta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hämmästyttävää miten samoja ajtuksia sulla on. Ja vielä enemmän hämmästyin tekstiä eteenpäin lukiessani, kun mieleeni tuli omia asioitani, niin sinä mainitsit ne oikeastaan kaikki siinä tekstisi myötä myös ominasi :o
random88girl
Samaa paskaa täälläki