3-vuotia tyttö harhaili yöllä etsimässä äitiään.
Kapakkaan Malmilla lähtenyt nainen jätti lapsen
yksin kotiin.
Voiko tällaista uutista sivuuttaa keveästi
ajattelemalla:yksittäin tapaus?
Onko yksikin tällainen tapaus liikaa?
Ennen koti oli lapsille tuki ja turva.Nyt yhä
useammin paikka jonne jätetään ja hylätään.
Mitä tapahtuu lasten turvalle ja tulevaisuuden
kuvalle pikku sielussa ja sydämessä?
Ennen äidit huolehtivat lapsista vaikeissakin olosuhteissa ja antoivat oppinsa ja tietämyksensä
tyttärille.Nyt tuo ketju on usein poikki.
Miksi?
Ennen perheestään ja lapsistaan huolehtiva isä oli kunnian mies naisten silmissä.Nykyään yhä
useammin hylkiö ja halveksittu.Miksi?
Lapsen elämä ja tulevaisuus vaatii eheää sosiaalista taustaa ja turvallisuutta.Pikku
sydän ja sielu ehjää kotia.Se maailma lapsille on hajoamassa ja rikkoontumassa.
Itsekkyys elää siellä,missä pitäisi olla rakkaus.
Ja eniten kärsii puolustuskyvytön lapsi.
Onni jota haetaan lapsen hyvinvoinnin
kustannuksella on ihmisyyden haaksirikko.
Kapakkaan Malmilla lähtenyt nainen jätti lapsen
yksin kotiin.
Voiko tällaista uutista sivuuttaa keveästi
ajattelemalla:yksittäin tapaus?
Onko yksikin tällainen tapaus liikaa?
Ennen koti oli lapsille tuki ja turva.Nyt yhä
useammin paikka jonne jätetään ja hylätään.
Mitä tapahtuu lasten turvalle ja tulevaisuuden
kuvalle pikku sielussa ja sydämessä?
Ennen äidit huolehtivat lapsista vaikeissakin olosuhteissa ja antoivat oppinsa ja tietämyksensä
tyttärille.Nyt tuo ketju on usein poikki.
Miksi?
Ennen perheestään ja lapsistaan huolehtiva isä oli kunnian mies naisten silmissä.Nykyään yhä
useammin hylkiö ja halveksittu.Miksi?
Lapsen elämä ja tulevaisuus vaatii eheää sosiaalista taustaa ja turvallisuutta.Pikku
sydän ja sielu ehjää kotia.Se maailma lapsille on hajoamassa ja rikkoontumassa.
Itsekkyys elää siellä,missä pitäisi olla rakkaus.
Ja eniten kärsii puolustuskyvytön lapsi.
Onni jota haetaan lapsen hyvinvoinnin
kustannuksella on ihmisyyden haaksirikko.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Tämä minun mielipiteeni ei mitenkään halua vähentää tämän tapauksen kauhistuttavuutta.
Mutta kuitenkin haluaisin ilmaista mielipiteenäni ettei se lapsistaan huolehtiminen mikään itsestäänselvyys ollut menneinäkään aikoina.
Naapuriverkosto oli silloin pontevammin asioista huolehtimassa.
Julkisuuteen tällaiset tapaukset ajautuivat harvoin.
Mutta kyllä tämäntapaisia asioita tapahtui ennenaikaankin.
En tarkoita että se tekisi asioista tänä päivänä hyväksyttäviä.
Päinvastoin.
Emonvaistot on minulla itsellä niin vahvat etten suojeluksestani lapsia näin hylkäisi.
Tällaisissa uutisissa ja sen johdannaisissa on aina se vaara,että syyllistetään ja yleistetään.
Tämä minun henkilökohtainen mielipide,jota vastaan nyt hyökätään,on sitä:keskustellaan nyt lapsen asemasta miten päin tahansa.Lapsen asema ja olosihteen ei parane koettamalla rajata keskustelua.
Isän ja äidin mielipide pitää saada kuulua.
Siitä tämä minun,isän,oma aloitus.
Lapset ovat syyttömiä ja turvattomia.Heidän
ongelmistaan voi tälläkin palstalla aivan hyvin kahden aloituksen verran puhua.
Jos isä,joka työssään joutuu tekermisiin
lastenkin kriisien kanssa,on pässinpää,
olen sitä mielelläni.Konkreettisena kokemuksena se on toinen juttu joka tapauksessa.
- itseni mukaanlukien -
löytyy tämäntapaisissa tapauksissa usein montakin.
En itse toimi sellaisessa ammatissa, että voisin sen kautta tuoda esiin mielipiteitäni ko. kaltaisissa tapauksissa.
Mutta kun on elänyt näinkin kauan ja uinut monissa vesissä uskaltaa sanoa, että monenlaista on nähnyt ja monenlaisessa on "ehkä pakostakin" ollut mukana.
Sanoisin vai sen, että nämä asiat eivät useinkaan ole niin simppeleitä kun voi uutisotsikon kautta ajatella.
Huom! En puhu tästä yksittäisestä tapauksesta koska minulla ei ole siitä riitäviä tietoja voidakseni sitä näin arvioida.
Tämä mielipiteeni on aiva yleisellä tasolla ajateltu.
Mutta uutisotsikkoa keppihevosena käyttäen näitä asioita ei saa vähätelläkkään sanoen: yksittäinen
tapaus vain!
Tällä palstalla ärsytetään ja kiusataan,nimitellään.
Hyvä kerrankin aidosti keskustella ja aidosta aiheesta.Jos on kaksi avausta samasta aiheesta.
Kaksi vaihtoehtoa.Mikä siinä on väärää?
Muka.va olisi varmasti reagoinut,jos se olisi
vastoin sääntölä.
kuten sheriffi kertoo Galleria-sivullaan, hän käy täällä pari kertaa päivässä.
En mitenkään!!!
Meillä( lue: minulla) on tapana antaa hyvinkin asiantuntevia kommentteja asioiden syvemmästä totuudesta tietämättä.
Se ei toki estä keskustelemasta asiasta -päinvastoin.
Asioiden esilletuomienen on aina oikein.
Minulle vain tulee usein mieleen, että kuinka moni on joutunut täysin kasvokkain tämänkaltaiseen elämän mustaan puoleen.
Kun lapsi seisoo pihalla sinertyvin huulin, leivänkyrsä kädessä ja räkä valuu nenästä pitkin poskia. Tämä siksi, että äidillä on vieras.
No, tässäkin ko.tapaukseesa lapsi pääsi naapuriin lämpöön ja ruoan ääreen.
Ei "ennenvanhaan" soitettu ko.asioista vaan niitä hoidettiin näin "omin päin".
En tarkoita tällä sitä, että olisi oikea tapa. Toinpahan vain asia esiin.
eksyi yksin pakkasella potkurin kanssa 4-vuotias tyttönen, jonka koti löytyi vihdoin kilometrin päästä. Ei siitä kirjoitettu missään lehdessä.
...on ollut aikaisemminkin
Silloin "asiat hoidettiin hiljaisuudessa"
Eipä hyvä tapa sekään....
ennen asiat olivat enemmän sukujuttu ja monen tiedossa, kuitenkin. Nyt sama kuvio voi olla vain kahden yksilön välinen sairas epäsuhteinen tarina.
normaalista poikkeavassa oli rasitteena todella kohtuuton moraalinen häpeä jos normeja ei noudatettu. Nykyisin kaikkea luonnotontakin ymmärretään ja kaikki vaietaan hyssytellään kuoliaaksi tai silmät ummistetaan.
pidä lainkaan paikkaansa, ja onkin täyttä populismia:
"Ennen perheestään ja lapsistaan huolehtiva isä oli kunnian mies naisten silmissä.Nykyään yhä
useammin hylkiö ja halveksittu.Miksi?"
Ei sentään tehdä poikkeuksesta sääntöä. Kyllä kai lapsen paras on suurimman osan vanhempien tavoite nyt kuten ennenkin?
Muutenkin, kai jossain ihmisessä näet hyvääkin, vai?
Paljonkin näen ihmisessä hyvää.Mutta edelleen
painotan,että lapsilla on paljon ongelmia tänäin ja niistä todella pitää avoimesti puhua.
Kuten nyt tällä palstalla huomaat,yllättäen
lapset unohdetaan ja alettan syytellä isää,kun hän laittaa avauksena oman mielipiteen isänä.
Minä tarkastelen tätä isän muuttunutta roolia työni kautta ja näkisin mielelläni,että isäni sukupolven ahkerat ja kaikkensa perheensä eteen tekevät niehet olisi arvossaan.
Ei se,että vaikeita asioita ottaa esiin tarkoita,etteikö olisi positiivinen.
On väärin olla sokea ongelmille.
on aina ollut. Nyt niistä tiedotetaan, iltapäivälehdet repivät niistä mahdollsimman suuria otsikoita saadakseen suuria painoksia.
Tämän päivän ongelmat ovat erilaisia kuin ennen. Ennen oli perhe paljon kiinteämpi kuin nyt.
Siihen kuului useita sukupolvia, jotka tukivat toistaan.
Nyt yksi ihminen joutuuu vastaamaan ehka monestakin lapsesta. Lapsi on se joka kärsii.
Liian usein äiti on ainoana vastuussa lapsistaan.
Missä isä, miksi näissä tapauksissa aina syyllistetään vain nainen? Miksi ei kysytä, missä ja miksi on isä? Kuten ennen avioton lapsi oli naisen synti, nyt näissä tapauksissa taas syyllistetään vain nainen. Eikö isällä ole mitään vastuuta lapsensa arkipäivästä?
Pitää nyt todeta vielä,että mahdollisimman kattava keskustelu on juuri sitä,ettei syyllisestä yhtään ketään vaan keskustellaan.Esitetään ajatuksia ja vasta ajatuksia.
Ei sanota,että vedä tuo aloitus pois.
Se ei ole keskustelua,vaan sen rajaamista.
Lehdet vetävät sensaatioita esiin rahan toivossa.
Mutta mikä mietä estää keskustelemasta.?Tätä
minä olen toistuvasti kysynyt.
keskustelemasta. Älä tee itsestäsi marttyyriä.
keskustelemasta, kunhan aihe on pääasia, etkä liikaa valita aina, kuinka et saa sitä tai tätä.
Kyllä tuolla toisella keskustelulla samasta aiheesta,joku puhui isänkin vastuusta,missä hän oli tapahtuma hetkellä?Taitaapi vain olla niin että isäkin oli jossain paossa vatuutaan.Voihan näitä keskusteluja samastakin aiheesta olla monta,mutta eikö ne kaikki sopisi samaankin?
osoittautunut hyvin puhuttelevaksi, joten parempi että on kaksi erilaista ketjua. Kumpikin polveilee monipuolisesti. Suomi 24 ketjut ovat vaikeita lukea silloin kun niihin tulee paljon kannanottoja.
kuumaan aiheeseen ja samalla sinulle tapahtui samanlainen "lipsahdus" kuin mikä täällä on vakiona eli sama aihe kuin vähän alempana.
Tässä huomaamme otsikoinnin tärkeyden ja merkityksen. Näiden aloitusten kautta näemme hyvin oman suhteemme arjen poikkeavuuksiin ja traumoihin.
Alempi kirjoitus oli tarkoitettu shokeeraavaksi parjausketjuksi. Tämä ketju taas pyrkii kantaa ottavaksi ja luotaamaan empatiodeme riittävyyttä.
Kiitos vain.Tiedän kyllä kuka olet.Ja miksi
tahdot pysyä nimettömänä.
Nimen omaan isänä tahdon tässä aloituksessa isän tuntojen kautta keskustella.Jotta äideille tulisi silmien eteen myös isän mielipide ja ajatukset.
Naisen ,mahdollisesti äifin,aloitukseen isän
mielipide olisi kadonnut.Ei se että isä tahtoo kertoa ajatuksiaa ole itsekästä.Päin vastoin,
sehän tuo keskusteluun sen tärkeän toisen puolen.
Laittaa itsensä epäitsekkästi peliin ja saa keppiä äideiltä.
Mutta kuitenkin perse verillä kertoo ajatuksensa.
monta huomionarvoista kysymystä. Nykyaikana moni asia kärjistyy ja nuorten vanhempien kuva vnhemmuudesta on hämärtynyt. Nyt voidaan pohtia syytä tähän. Miksi näin on? Mikä oli puutteellista siinä vanhemmuudessa minkä meidän ikäluokkamme on näille nuorille aikuisille on antanut?
Paljon siinä on ollut puutteita, jos näin käy että pieni lapsi jää heitteille yksinään. Tätä tapahtuu yllättävän paljon ja ei ainoastaan Suomessa.
Olisiko korkean elintason tavoittelusta tullut
tärkeämpi kysymys kuin lasten hyvinvoinnista?
On nimittäin niin,että korkeatuloisten perheissä usein lasten ongelmat kärjistyvät.
Ennen perheet oli lujilla,elettiin ahtaasti,elintaso oli matala,mutta se yhdisti perheen tiiviiksi ja
puhallettiin yhteen hiileen.Lapset oppi pikkuisesta saakka taistelemaan.
Meillä oli kotona 7 lasta talvisin 10 neliön
kamarissa nukkumassa,mutta pärjättiin ja se yhdisti.
Kun pääsee liian helpolla se yhteys tärkeisiin arvoihin hämärtyy.Näin sen minä ajattelen.
Minä alkoin itkemään! Onko tuo tosi vai kerrotko vain ??? Ei kukaan voi kohdella lasta noin. Ei ainakaan täällä päin suomea. Malmi on ehkä jossain Helsingissä??? Missä Isä , missä tädit , kummit , serkut , tuttavat , ystävät ??? Onko isoissa kaupungeissa olo niin yksinäistä , ettei saa apua keneltäkään ? Eikö kukaan huomaa hätää naapurissa , ystävässä ?? En ikuna halua tulla asumaan moiseeen välinpitämättömyyden seudulle!!!
Kyllä tämä oli tämän päiväisessä helsingin
sanomissa sivulla A 10.
Minua surettaa kun isänä kannan huolta ja ajatuksia ne ilmaisen ominani,minua nimitellään ja
loukataan.
Jotenkin olemme siis surullisia me molemmat ja samasta syystä.
oli vielä osannut pukea vaatteet päälle tumppuja myöten!
Ja jopa kysellyt missä äiti on,kuvitelkaa,tämän ikäinen herää ja osaa toimia!
Oliko äidille kapakka niin tärkeä että uskaltaa jättää pienen yksin,surullista ja ajattelematonta!
Jatka vaan,mies 57,hyvä aihe...
on isäkin, vai eikö ole?
..kai jossain vaiheessa on ollut mieskin,siis isä..kun on lapsen saanut,hankkinut vaiko tullut vaan kapakka illan seurauksesta,niinkuin monilla.
En ole katkera mutta itselle kun Luoja ei ole antanut lasta,tunnen syvää pahaa oloa ja halveksuntaa että lapsi on vaan jonkun hyvän fiiliksen aikaansaama tuote,kuin nukke,jota voidaan käsitellä kuin esinettä.
Isää ei ole vielä etsinöistä huolimatta löydetty.
Yhtä Einaria kyllä epäillään.
ketään tietämättä asiaa lähemmin - iltapäivälehtietiikkaa.
totta ettei muka aikuinen nykyajan Suomessa tiennyt lapsia jätettävän yksin!
Uutisen mukaan lapsi oli lauantaina aamuyöstä
itse haalinut vaatteita ylleen ja läöhtenyt
etsimään äitiään.Malmi on Helsingissä tunnettu
suhteellisen rauhattomana paikkana.Joten
tilanne oli hyvin vaarallinen.
20 vuotias nuori mies oli vienyt itkevät tytön poliisin huostaan.Tyttö on nyt viranomaisten
hallussa ja lapsen taustat tutkitaan.
Siksi pitääkin avoimesti keskustella eikä tuomita.
Syyllistämä,syyttämällä ei tulosta tule.
Lööpit repii aivan varmaan täsä kovan jutu ja se on väärin.Mutta avoin keskustelu ei minusta.
kaikki eivät vain päädy lehteen.
Suksi juuri pitää keskustella kattavasti,jotta
ihmiset uskaltaa ulos poteroista puhumaan.
Sitä kautta asia tulee julkisuuteen ja viranomaisten tietoon.
Tässä asiassa kun ei piilotiedostoja ole ja siksi
vain keskustelu rohkaisee ja avaa ovia.
joista pienin rattaisssa etsivät vanhempiaan lähikapakoissa keskellä yötä,oli myös lehdessä.
Muistn kyllä jo 60-luvulta samanlaisia tapauksia mutta useimmiten (kuten Hämeenlinnassakin) poliisi etsi omaiset ja juttu painettiin villaisella.
Suomalaista keskustelua riivaa juuri kertomasi kaltainen piilottelu ja salailu.On harmaita alueita liiaksi,mistä ei ikäänkuin saa puhua.
Lasten ongelmia ei saisi liiaksi kaataa vain kodin kontolle.Pitäisi nähdä ja tarkastella kokonaisuus.
Koulumaailmaan koti voi vaikuttaa vähän,mutta sen ongelmat kaatuu kotiin ja vanhempiin.Syyllistetään koti sellaiseen,mihin sillä ei ole valtuuksia vaikuttaa.
Vanhempain illoissa tuodaan tehdyt päätökset pöytään.Vanhemmat ei ole mitenkään voineet
vaikuttaa,mutta ovat osa vastuussa.
Varmasti lasten ongelmat johtuu myös resurssien ja selkeä kohteen puuttuminen,joka heitä aidosti auttaisi.Kriisit piiloutuvat ja ne pitäisi nimen omaan saada esiin ja näkyville.
Ja pitäisi olla selvät toimenpide ratkaisut,mitä tehdä.Nyt niitä ei ole.
lapsista on nimenomaan MOLEMMILLA vanhemmilla eikä yhteiskunnalla tai koululla!
Koulukiusaaminen esimerkiksi kodin syy? Opetus suunnitelmien yltiöpäinen eteneminen,niin että
lapset stressaantuu sairaaksi kodin syy?
Liian vähän urheilua ja ulkoilua,leikkiä.
Liian paljon vain totaali opiskelua,niin
että osa pysyy mukana mutta suuri osa vain roikkuu mukana,kodin syy?
Tässä muutama näkökanta.
Miten voit kaataa vastuun kotiin sellaisesta,
mihin koti ei voi vaikuttaa?
asioihin ajoissa,jos on hyvät vanhemmat huomaavat esimerkiksi koulukiusaamisen ajoissa lapsen käytöksestä ja puuttuvat siihen!
Vai kuulutko kenties niihin isiin jotka kehoittavat lyömään takaisin?
mielipidettäsi,vastuu on vanhemmilla,vanhempi likkani on lasten kanssa tekemisissä ja kuulen uskomattomia tarinoita.
Nykyajan vanhemmat tuntuis tarviivan"ajokortin" lasten tekoa varten,odotukset yhteiskunnan toimista on uskomattomat.
Koulumaailma itsessään on mestari piilottamaan kiusaamisen.Se pilaa koulun imagon.Ja toisaalta on häpeä,pelko,uhkailut.
Miten vanhemmat puuttuu asiaan,mikä on piilossa ja vain jotain näkyy,mitä ajatellaan,että se kuuluu ikään ja kehitykseen.?
Eihän isät ja äidit psykiatreja ole.
tuntea lapsensa niin hyvin että huomaa hänellä olevan ongelmia:)
Katselelisivat vähemmän TV:tä ja seurustelisivat enemmän perheensä kanssa,isätkin:)
Niin kuin kerroin,vanhemmilla ei ole tietotaitoja lapsenpsykiatriaan.On tavattoman vaikea
"lukea"oikein lasten ongelmia.Jos lapsi ei kysyessä ilmaise mitään.Ja koulussa opettaja sanoo,ettei hänlellä ole tietoa.
On helppo syyllistää koti ja niin ahkerasti tehdään.
Mutta minusta asia ei ole niin yksistään selkeä.
jos on aikaa lapselleen ja luottamulselliset välit niin kyllä ongelmat huomaa muuttuneessa käytöksessä ilman psykiatrin tutkintoa:)
Edelleen sanon että lapsen muuttunut käytös esim murros iässä on helppo ajatella ikään
kuuluvana ja kasvamiseen.Kyllä isällä ja äidillä on luontainen halua nähdä lapsi ja hänen muutos mahdollisimman lievänä ilmiönä.
Varmasti moni koulukiussaminen pysyy piilossa ja pinnan alla aivan liian pitkään.
Jos kouluterveydenhoito olisi psykiatrian osalta
ajanmukaisessa kunnossa,tilanne olisi toinen.Näin ei ole.
Minä en edelleenkään syyllistä liiaksi koteja ja vanhempia.
tämä 57 on yhtä johdonmukainen omissa mielipiteissään kuin HTZA ,on vain yksi totuus ja järki.
Ettei vain jäljet johtaisi syltty tehtaalle.
Minä en esitä faktoja tai yhtä totuutta.
Vain kahden kouluikäisen lapsen isän ajatuksia.
Olen tällä palstalla ollut usein väärässä ja sen myöntänyt.Tässä keskustelussa olen varmasti
ollut monilta osin hakoteillä.
Mutta ei tyämä palsta minusta olekkaan yleisnerojen esiinmarssi,vaan tavallisten ihmisten keskustelu.
Ollaan väärässä.Ollaan oikeassa.Pääasia että jokaisella on puheenvuoro ja asiaa.
Minun ilmaisuihin aasittelut ja haistattelut,
nimittelyt,ei kuulu.Joillekkin se on arkea.
Kukin tavallaan.
on todella rankka ja arkakin, siksi mielipiteet jakaantuu. Aina on niitä jotka haluavat kääntää huomion pois aiheesta. Kukaan täällä olevista ei ole fakki-idiootti ja on hyvä myöntää että asioihin on monta näkökulmaa. Useimmat lienevät oikeassa.
Oikeassa olet todella.
Hyvässä keskustelussa mielipiteet lentääkin ja niistä vähitellen koostuu se mikä oli tarkoitus.
Eli joukko erilaisten ihmisten ajatuksia,
Jokainen saa jotain uutta mietittävää.Joutuu ehkä jostain vahasta ajattelusta luopumaan.Saa uutta tilalle.
En tiedä palstan ylläpitäjän alkuperäistä tarkoitusta,mutta uskon että tämä käyty keskustelu hyvin palvelee sitä.
Rankkaa se aina on laittaa arka aihe aloituksena.
Koettaa rakentaa siitä kohtuullinen ja olla
mukana.Minusta vain toisinaan hyvä käydä
ihan aitoa keskustelua.
ja ihanteellista on, mutta nykyään kaikista ei ole vanhemmiksi. Lapsia tehdään koska joku B. Spearskin tai joku muu julkimo tekee.
Oma lapseni joutui koulukiusatuksi, kävin puhumassa koulussa opettajan kanssa asiasta, mutta ei hän mitään asialle tehnyt, kun kiusaaja oli kunnalispampun poika. Vasta yläasteella asia tuli hoidetuksi, kun siellä eivät opettajat kuvia kumartaneet.
Tämä tapahtui naapurissa 10 vuotta sitten, kolmi- vuotias löytyi liikenne välineestä yksinään. Akateeminen isä ja homsantuu äiti, ei lasta mihinkään otettu, vaikka varmaan viranomaiset saivat selvittää kenen lapsi oli kyseessä. Kaikki tiesivät, että miten lasten asiat oli perheessä, mutta tässä, ns. paremmat piirit kielsivät ottamasta yhteyttä viranomaisiin.
sitä, että nykyaikana isovanhemmat ja muut lähisukulaiset nauttivat liian paljon omasta rauhastaan ja vapaudestaan, eikä heiltä riitä nuorille vanhemmille apua silloin kun on kriisi tilanne. Ennen naapuriapuunkin saattoi turvautua esimerkiksi oman sairaalareissun ajaksi. Nykyajan isovanhemmat menevät mieluummin Lappiin poimimaan lakkoja.
Koska esität monta kysymystä aloituksessasi, laitan oman näkemykseni mukaiset vastaukset niihin järjestyksessä. Ehkä näin saan ajatukseni tuotua selkeästi julki.
K: Yksittäinen tapaus?
1) Ei ole kovin yleistä. Onneksi.
K: Onko yksikin tällainen tapaus liikaa?
2) On liikaa. Ehdottomasti.
K: Ennen koti oli lapsille tuki ja turva. Nyt yhä useammin paikka jonne jätetään ja hylätään. Mitä tapahtuu lasten turvalle ja tulevaisuuden kuvalle pikku sielussa ja sydämessä?
3) Lapsen turvallisuus järkkyy, sehän on selvä, jos näin tapahtuu. Vrt. kohta 1).
K: Ennen äidit huolehtivat lapsista vaikeissakin olosuhteissa ja antoivat oppinsa ja tietämyksensä tyttärille. Nyt tuo ketju on usein poikki. Miksi?
4) Ketju meni poikki siinä vaiheessa, kun äidit lähtivät työhön ja veivät lapset päiväkotiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät äidit huolehtisi lapsistaan (tai ketju olisi poikki aina). Päiväkoti on tapa huolehtia. Oikeammin pitäisi kysyä, miksi äidit eivät ole kotiäitejä. Mutta siinä onkin aivan toisen keskustelun aihe ja vastaajatkin ovat varmasti toiset kuin tässä keskustelussa. Myös näkökulma muuttuu oleellisesti: koulutus, maalta muutto, yhteiskunnan odotukset ja vaatimuksetkin, jne.
K: Ennen perheestään ja lapsistaan huolehtiva isä oli kunnian mies naisten silmissä. Nykyään yhä useammin hylkiö ja halveksittu. Miksi?
5) Mihin perustuu tämä väite? En tiedä ketään, en yhden yhtä naista, joka olisi kutsunut huolehtivaa miestä ja isää hylkiöksi tai halveksinut heitä. EN YHTÄÄN. Jos noin on jossakin tapahtunut, on se varmasti vähintäänkin yhtä harvinaista kuin tämän keskustelun aiheuttanut tapaus.
K: Lapsen elämä ja tulevaisuus vaatii eheää sosiaalista taustaa ja turvallisuutta. Pikku sydän ja sielu ehjää kotia. Se maailma lapsille on hajoamassa ja rikkoontumassa. Itsekkyys elää siellä, missä pitäisi olla rakkaus. Ja eniten kärsii puolustuskyvytön lapsi. Onni jota haetaan lapsen hyvinvoinnin kustannuksella on ihmisyyden haaksirikko.
6) Samaa mieltä. Toisaalta epäilen, että tämän tapauksen äiti ei ollut etsimässä onneaan. Hänen ongelmansa ovat niin suuria, ettei hän edes tiedä, mitä on onni. Ongelmiensa vuoksi hän ei ole kykenevä ajattelemaan tämän tekonsa vaikutusta lapseen.
Jos joku jaksoi lukea sepustukseni loppuun ja vielä koota ajatuksensa, olen kiitollinen.
olikohan tässä/kin kyseessä sosiaalinen periytymä, hylätty hylkää jne..
Miksi "hylätään jos itse tullut hylätyksi",luulisi sen kokeneena päinvastoin pitävän tosi huolta omista lapsista eikä kostavan heille
tavallaan kuoleman kautta jätti yksin ja oman tytön kohdalla olen yrittänyt korvata asiaa.
Se oli ainakin 5v ennen kuin sen jalat tapas maata.
ja tiedostava ihminen toimii noin, ottaa oppiksi omista kokemuksistaan, ja muuttaa sosiaalisen perimän suunnan, mutta mikään, ei ikävä kyllä, ole itsestään selvyys.
Olemme niin erilaisilla voimavaroilla ja arvoillakin varustettuja, me immeiset...
Mie en tykänny piiskaamisesta, ja lopetin sen kasvatusmetodin kohdalleni.
ja iloitsen siitä, että tämä tapaus on herättänyt monia ihmisiä ihan oikeasti ajattelemaan. Mielessäni herää lisäksi kysymys, miksi tällainenkin aihe herättää täällä näin paljon "keskustelua" palstakeskustelusta sen sijaan, että yhdessä pohtisimme, mitä pitäisi tehdä ja millaisiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä tilanteen muuttamiseksi. (Tästä yksittäisestä tapauksesta en tiedä, mutta yhdenkään lapsen ei pitäisi jäädä heitteille, eikä kenenkään vanhemman yksin ilman tukiverkostoa.)
Peräänkuuluttaisin yhteisöllisyyttä, inhimillisyyttä ja oikeaa välittämistä ihmisten kesken kaikkialla. Miksi hyvinvointiyhteiskunnassa pahoinvoivat ihmiset herättävät enemmän paheksuntaa ja arvostelua kuin muita inhimillisiä tunteita?
Oikean auttamisen ei välttämättä tarvitse olla paapomista ja hyysäämistä, vaan se voi olla omaan elämänhallintaan johtavien ponnistelujen tukemista eri alueilla. Syrjäytyminen ja uhrin rooli ovat periytyviä.
Varmasti jokainen meistä on kuullut tarinoita siitä, miten yksikin ihminen voi halutessaan saada ihmeellisiä asioita aikaan. Ehkä meidän pitäisi pysähtyä ajattelemaan haluammeko olla tukemassa vai tuomitsemassa.
hylättynä uskon hylkäämisen VOIVAN aiheuttaa henkisen kasvun ja kehityksen vääristymää, joka luonnollisesti VOI aihettaa vääriä käytösmalleja.
Tuskinpa kukaan lapsilleen tietoisesti kostaa, ei vain osaa toimia toisin.
Kerron tapauksen.Lapsi menetti äitinsä hänen itsemurhan takia alle vuoden vanhana.Kasvoi isovanhempiensa kodissa ja hänestä tuli kunnianhimoinen,hyvin kouluja käynyt yksilö.Mutta elämä veti kiihkeästi puoleensa,nopeasti työ,mies,avioliitto,ero,uusi mies,ero,uusi mies,lapsi,vauhdikas elämä työkiireineen pitkin maailmaa.Tällä pariskunnalla oli vanhemmuus hukassa,jo pariviikkoinen vauva vietiin sukulaiselle hoitoon että vanhemmat pääsi "viihteelle".Tämä hulabaloo jatkui kunnes äitiysloma loppui ja työ odotti.Ei pystynyt töihin,ei kestänyt arkea,työtä,lasta ja niin vei kuningas alko mukanaan.
Ja nyt hänet on taas ns.hylätty,ystävät,sukulaiset,kukaan ei käsitä-kuinka näin pääsi tapahtumaan.Elämä jatkuu hoitolaitoksessa ja sieltä on pitkä matka"ylös"-takaisin normaaliin elämään....
Eli hylätty hylätään,oikeinko? Ei ollut hänen syynsä syntyä tähän hyljättyjen maailmaan...
Jos ex-vaimolla/avovaimolla noinkin mittavia alkoholiongelmia luulisi isän olevan huolestuneen lapsestaan?
voi yksin tulla raskaaksi, siihen tarvitaan mies. Lapsella on oikeus isäänsä ja isällä lapseensa. Tämä nuorten äitien tulee tiedostaa. Ihmetyttää nämä naiset jotka kuvittelevat että lapsi on äidin "oma juttu". Aina isä ei tiedä edes olevansa isä.
Uusi laki vatii jopa siittiöiden luovuttajan henkilötiedot ylös, jotta lapsi voisi joskus tarvittaessa tietää isänsä.
Ennen jätettiin lapset hoitoon mummolaan jos joskus haluttiin rentoutua tai pyydettiin joku naapuriston teinitytöistä lapsenvahdiksi.
Jos pienen lapsen äidillä on noin vakava alkoholiongelma luulisi hänen vanhempiensa huomanneen,samoin lapsen isän vanhempien.
työssä. Heitä ei nyt ainakaan ole tarpeen tässä kohdassa syyllistää. Kovin ovat jo väsyksissä työelämän asettamista vaatimuksista, hekin.
Nyt nauttii,kun sai aikaan 1918 tunnelman.
En nyt ymmärrä,mitä provoa tässä oli?
Aito uutinen ja aito keskustelu.Aiheesta joka koskettaa jokaista isää Ja äitiä.
Provo kortin kaivaminen nyt ja tähän keskusteluun ei kovasti hyvin sovi.
mieleen se tosiasia, että monesti pienet lapset viettävät pitkät päivät päiväkodissa, vaikka äiti tai isä tai molemmat ovat kaiket päivät kotona. Missä vaiheessa kiintymyssuhde kehittyy?
kulkukoirat ja omituiset ihmiset liikkuvat öisin. Onneksi tytölle ei käynyt pahemmin.
oltu Hesassa,ei Moskovassa;DD
miten niin?
enkä ole viime vuosina nähnyt kulkukoiria;D
samoilla nurkilla :D
näkynyt;D
on varmaan niin rauhatonta ja levotonta että koiratkin joutuisivat älähtämään useamin kuin kerran
missä isä.
Eihän lapsikaan siellä yöllä kulkiessaan puhunut isästään mitään, vaan kertoi auttavalle miehelle äitinsä menneen ravintolaan.
Onko esim. että isä ei halua tavata lasta.
Ja onko isä elossakaan.
voi tässä tietää. Perhesuhteet ja huoltajuusasiat ovat sellainen kokonaisuus, jossa nykyään ei päde vanhat lait. Tämän perheen totuus tuli näin esiin. Mikä on jäävuoren huipun alla oleva todellisuus on taas toinen juttu. Tämä on yhden perheen tarina. Muita ja paljon pahempiakin tarinoita hyvinvoiva Suomemme on pullollaan. Yksinhuoltajien ja sinkkujen paratiisi.
näköjään löytänyt jo tännekin;D
Kalskahti pahalta kun sanoit että yksinhuoltajien paratiisi,mitä mahdoit tarkoittaa.Olen ollut 10 vuotta yksinhuoltaja,enkä ole paratiisissa elänyt.Jos tarkoitat että yksinhuoltaja saa rahaa sossusta tuosta vain?Yksinhuoltaja korotus on 10€ kuukaudessa lapsilisään ja lapsen isän maksama elatustuki.Elämme niukasti lapseni kanssa,siksi tuntuukin pahalta tälläiset puheet paratiisista.
sinulla on huono omatunto?
mutta vastuu lapsen hoidosta sillä hetkellä on SILLÄ JONKA HUOSTAAN LAPSI ON annettu/jätetty.
Vaikka sitä olisi hoitanu naapurio niin naapuri olisi silloin ja vain hän lapsen turvallisuudesta ym, vastuussa, pitäisi tuo ymmärtää aikuisten ihmisten.
että lapsi on jätetty alkoholistiäidin huostaan on myös isällä ja isovanhemmilla!
ja lähiypäristö oikeasti tietävät asioista? Kulissit voivat estää näkyvyyden.
kotona, suljettujen ovien takana, vaikkei se ollutkaan puheenaihe.
pienestä lapsesta kysymys!
ulospäin kaikki on hyvin, lapsi vaikutti hyvin ehdollistetulta järkevyyteen. Kypsä lapsi, aikuinen jo pienenä.
Puska joukot on jo valmistautumassa asemiin.
Itseasiassa ei nimimerkin rekkaaminen kontra musta nikki juurikaan aseta eri asemaan, samalla tavalla kaikki on lopulta tuntemattomia toisilleen. Poikkeus on tietysti kuvallinen jonka joku voi tunnistaa. Todennäköistä sekään ei ole, sillä minulla itselläni oli aikoinaan kuvallinen profiili eikä kukaan koskaan sanonut että hei, sä oot rekannut itsesi S24:n käyttäjäksi.
Eli rekattu tai musta, puskissa lopulta kyykitään kaikki!
sattuu ja tapahtuu. Onneksi viranomaisten on viimeistään nyt puututtava tähänkin ongelmaan. Mitä useammin vastaavat tapaukset nousevat julkisuuteen sitä parempi.
että yhteiskunnan juustohöylän ja armottoman etuuksien leikkauspolitiikka on turruttanut ihmiset ja ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa ajatella ja toimia järkevästi.
on nyt kyselty,että missäs isä oli???Mistäs sen tietää,vaikka tämä nainen on itse potkinu ukkonsa pihalle, ja tahtonut kasvattaa lapsensa yksin.Ravintolaan lähteminen niin,että jättää pienen lapsen yksin on edesvastuuntonta!!!Siinä näkee,että huvi on tärkeämpi kuin pieni lapsi!!!
En kyllä näe mitään syytä puolustaa äitiä,joka tekee noin typerän tempun!!
ensimmäisen kiven,entäs mii-sun omat lapset,onko äiti aina ollut valvomassa;D
voin hyvällä omallatunnolla sanoa,että lasten syntymien jälkeen ravintolakäynnit on jäänyt minimiin.Niinä harvoina kertoina kun on käyty,on aina ollut luotettava lastenhoitaja paikalla!
Lapset ovat minun elämässäni ykkösasia.Mielestäni omat huvit voi kyllä jättää. Lapset saa silloin kasvaa turvallisessa ja rakastavassa perheessä, ja se on takuulla sen arvoista.
En voi ymmärtää tuota tapausta,sillä en kyllä tajua miten noin pienen voi jättää yksin,sillä koskaan ei voi luottaa esimerkiksi siihen,etteikö lapsi voi herätä kesken unien..
Minulla on hyvin samat ajatukset kanssasi.
Olen kahden kouluikäisen isä ja kun
kätilöopistolla aikanaan sain muutaman minuutin
ikäisen tyttövauvan syliin,olin samalla hetkellä valmis isä.
On ollut aina aikaa lapsille ja heidän puuhilleen ja kysymyksille.Lapsuus on niin lyhyt aika
lopulta ja rikas aika että on kunnia elää
siinä mukana.
Mikään ei niin kypsytä miestä kuin isyys.
Kun ovat aikanaan isoja,on hyvä omatunto,että annoin aikani ja tein parhaani miehenä ja isänä.
Ei ole ikinä tullut mieleen unohtaa lapsia,
enkä sitä ymmärrä. Kylklä se suojeluvaisto siinä suhteessa pitäisi olla ihan selkärangassa.
Olen varma että olet hyvä äiti.
Mukavaa päivää sinulle.
päättelen,että olet erittäin vastuuntuntoinen isä..todella hienoa kirjoitus! :)
Lapset kun saavat turvallisen lapsuuden,niin se kyllä sitten myöhemmin palkitsee sillä,että he ovat tasapainoisia ihmisiä..:)
Totta tosiaan tuo,että kun tulee isäksi tai äidiksi,niin pitäisi sen vastuun kasvaa jo sillä hetkellä..
Kiitos vain. Usein on tehnyt mieli kanssasi jutella näistäkin asioista.Mutta aikaa on tällä koneella rajatusti.On nämä kodin puuhat ja koululaisten jutut.
Kyllä minulle lapset on ihan kaikki kaikessa ja heidän hyvinvointi.Parhaani teen jotta aikanaan
on siltä osin hyvä omatunto.
Onkos huono tai hyvä isä,sitä ei voi sanoa.
Kun lapset aikanaan ovat kunnollisia ihmisiä aikuisena,voi ajatella tehneensä jotain oikein.
Uskon minäkin että naiselle vauvan syliin
saaminen tuo sen äidin tunteen ja rakkauden.Kun
tuntee sen lämpöisen ihon käsissään ja
sylissään.
Minä kun sain vauvan syliin niin tippa tuli silmään.Ei sellaista voi kokea muuten.On se niin suuri hetki saafa oma lapsi syliin.
Olet sympaattinen ihminen ja mukavaa päivää
sinulle.
Kiitos vain.
Kyllä taidetaan molemmat ymmärtää,että turvallisuus on lapsille tärkeä.Turvallinen koti jossa välitetään ja huolehditaan. Luksusta ei niinkään kuin
rakkautta.
Lapsuuden tasapaino kantaa aikuisenakin ja
lapsuuden paha olo varmaan näkyy samoin
aikuisena.
Uskon minäkin että sinulle naisena lapsi sytytti äitinä olemisen ja kaiken ,mitä siihen liittyy.
Ja varmaan äitinä joka päivä kypsyt ja kasvat.
Ja se ihmisenäkin sinussa näkyy.
SYnpaattisuutesi tekee suuren vaikutuksen.
Mukavaa päivää sinulle.
molemmat lapseni ovat kouluikäisiä.Murkun kanssa ei aina ole niin helppoa,mutta kun antaa tilaa sille pienelle kiukkuilulle,niin kyllä asiat suttaantuu.Hih,helppo naisena ymmärtää heidän mielialan vaihtelunsa,kun sitä tuppaa olemaan itselläänkin..:DD
Nii juu,tuosta vielä että sitä olen aina ajatellutkin,että vaikka nyt uhraa sitä aikaa ja kaikkea muutakin lapsille(en tarkoita ylihemmottelua)niin saa olla sitten joskus tyytyväinen,että on antanut kaikkensa ja tehnyt parhaansa. :)