Helsingin koululaisista lähes neljännes on taustaltaan maahanmuuttajia 2020
"Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
"Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
Vastaukset 8
Vanhimmat
SDP:n suosio tippunut nuorten keskuudessa
Julkaistu 06.02.2008, klo 05.55 (päivitetty 06.02.2008, klo 08.31)
Kuva: YLE
Sosiaalidemokraattien suosio nuorten äänestäjien keskuudessa on tippunut selvästi neljässä vuodessa. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämässä kyselyssä se oli 16,1 prosenttia.
Neljä vuotta sitten tehdyssä samanlaisessa tutkimuksessa alle 30-vuotiaista SDP:tä olisi äänestänyt 20,7 prosenttia.
Suuret puolueet ovat Keskustaa lukuun ottamatta menettäneet kannatustaan. Samalla Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset ovat lisänneet sitä.
Kyselyyn haastateltiin tammikuussa lähes 3000 18-29 vuotiasta suomalaista.
YLE Uutiset
Perussuomalaisten nuorisojärjestön toiminnanjohtaja Antti Valpas lähetti minulle tänään postia. Se osuus postista mikä liittyi tähän todella kovaan, mutta toisaalta ennakoituun uutiseen, on nyt kopioituna tässä:
2. Perussuomalaisten suosio nuorten parissa hurjassa nousussa
Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona 6.2. eri puolueiden kannatuksesta 18-29 -vuotiaiden keskuudessa. Perussuomalaisten kannatus oli noussut viime mittauksesta vuodelta 2004 2,5 prosentista 5,5 prosenttiin. Nousua on tapahtunut 3 prosenttiyksikön verran, joka on suhteellisesti kovinta kannatuksen kasvua suhteessa muihin puolueisiin. Käytännössä kannatuksemme on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004 eikä nykysuuntauksen jatkuessa tarvitse odottaa 10 prosentin nuorisokannatusta muutamaa vuotta kauempaa. Muita suosiotaan kasvattaneita puolueita olivat Keskusta, Vasemmistoliitto, RKP ja ryhmä muut. Suosiossa kannatustaan menettäneistä SDP menetti eniten kannatustaan, muita häviäjiä olivat Kokoomus, Vihreät ja Kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten vahva nousu siis jatkuu ja tulevaisuus näyttää erityisen hyvältä.
Eduskuntavaalien alla alle 18-vuotiaat pääsivät sanomaan oman mielipiteensä nuorten suosikkipuolueista varjovaalien avulla, ja tällöin puolueemme kannatus nousi 7,7 prosenttiin. Tämä lupaa hyvää tulevaisuudellemme kun alaikäiset tulevat äänestysikään. Tällä hetkellä nuorisojärjestömme kasvaa jopa nopeammin kuin puolue. Toiminta, näkyvyys ja aktiviteetit lisääntyvät. Tervetuloa mukaan rakentamaan uutta 2000-luvun kansallismielistä ja menestyvää puoluetta sekä nuorisojärjestöä!
Aika vähän ovat paikkakunnan uutiset asiasta tänään otsikoineet. Odotan mielenkiinnolla huomista lehteä. Noteeraako Kymen Sanomat tätä? Eduskuntavaalien alla toteutetuissa nuorisovaaleissa, joihin Valpaskin viittaa, kävi Kymen vaalipiirissä siten, että Perussuomalaiset oli 4. suurin puolue, ohi demarien. Kannatuksen nousu oli sitä luokkaa, ettei median pylväsdiagrammit riittäneet. Rohkea väitteeni on, että Kotkassa Perussuomalaiset on suosituin puolue alle 30 vuotiaiden keskuudessa, kun seuraavat kunnallisvaalit pidetään.
Olemme PERUStamassa Kotkaan Pesun nuoriso-osastoa tässä kevään kuluessa. Politiikassa nuori tarkoittaa kaikkia alle 35 vuotiaita. Asiasta ilmoitellaan mm. tällä foorumilla. Tervetuloa mukaan samoin sanoin, kuin mitä Valpaskin toivotti.
JA TAAS,KELE KOPIOITUA TIETOA LÖYTYY TUOLTA KUN LAITAT VIHJESANAT GOOGELEE
Siis tuohan oli Helsingin Sanomissa tuo sama juttu eilen? Mitä epäreilua muka on sen julkaisemisessa täällä? Antoi ainakin minulle ajateltavaa.
Samoin tuo Perusjunnun Ylen sivuilta kopioima juttu Demareiden laskusuunnasta. Ne on yleispäteviä uutisia molemmat, mutta tulevat todennäköisesti Kotkassa moninkertaistumaan. Eli Pesun kannatus ja demareiden romahdus nuorten keskuudessa ja toisaalta maahanmuuttajaoppilaiden määrän kasvu. saattavatpa jopa korreloida ja vaikuttaa toisiinsa (Mamujen määrän nousu nostaa Pesun kannatusta).
Saa puhuu mitä vain ja suunnitella,ei johda minnee jos Ei valtaa ole!!!
otetaan?
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta myös Kotkan kouluissa. Asukaslukuun suhteutettuna Kotka on maahanmuuttajien määrässä mitaten Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa ihan kevyesti. Haasteet koulutoimessa näkyvät jo nyt ja tulevat entisestään näkymään tulevaisuudessa. Mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan, sitä suurempi on maahanmuuttajien määrä.
Vastustajien, erityisesti Vihreiden ja SDP:n, sekä myös Vasemmistoliiton toimesta Perussuomalaisia on pyritty leimaamaan rasistiseksi puolueeksi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttopolitiikkamme ohjenuorana on fraasi "maassa maan tavalla". Linjasta ei tingitä pätkääkään, mutta katsokaapa sanakirjasta mitä rasismi tarkoittaa? Perussuomalaiset eivät hyväksy rasismia. Erityisesti niskavillani nousevat pystyyn, jos jotakin pientä koululaista kiusataan sen tähden, että on jostain muualta kotoisin.
Emme kuitenkaan myöskään hyväksy sitä, että säästösyihin vedoten lakkautetaan tutkitusti hyviä maalaiskouluja, säästetään oppikirjamenoissa, tehdään luokista isompia ja isompia.. Ja samaan aikaan suunnitellaan maahanmuuttajille oman kielisiä opetusryhmiä, erilaisten uskontojen opettamista... Korostan että milloinkaan ei vika ole lapsissa. Vika on SDP:ssä, Kokoomuksessa jne..
Kaikki Kymin alueen pikkukoulut olisi voitu säilyttää, jos maahanmuuttajaluokat olisi perustettu niihin. Nyt koulukyyditään peräkylien lapsi landelta ylisuuriin luokkiin ja mamulapsia kyyditään jostain syystä vähän joka tapauksessa. Missä vitussa on se säästö?
Kaikkein parasta asiassa on se, että kirjoitukseni ja kannanottoni erinäisissä yhteyksissä poikivat viikko viikolta enemmän kannustavia yhteydenottoja juuri maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työtä tekevien parista.
Eihän kukaan täys järkinen jaksa näin pitkiä tekstejä lukeep ;)