Ihmetyttää maalämpötoimittajien laskelmat, kun vanhaan koulurakennukseen on tarjottu teholtaan 10:stä 22:een kWh-tehoisia (osatehopumput), ja maaputket 500-1200 m haarukassa. Täystehomitoitukset ovat ollet em haarukan yläpään luokkaa.
Kulutuslukemia ei ole tiedossa kun talo on ollut kauan kylmillään, mutta parilta firmalta on tullut realistisen tuntuinen laskelma 50 000- 60 000 kWh:n vuosikulutuksesta. Näillä samoilla firmoilla on olleet asiallisimmat mitoituksetkin (15-18 kWh, putket 650-900 m)
Talon rakennuskuutiot on 900 kieppeillä. SLP:hän suosittaa maaputkistossa 1-1.5m/ rakennuskuutio leveysasteesta ja maaperästä riippuen, eikä putken pituudessa pitäisi olla käytännössä eroa on systeemi sitten osa- tai täystehoinen.
Firmojen tarjousten vertailukelpoisuuden vuoksi pitänee itse mitoittaa laitteisto tarjousten keskiarvojen mukaan ja pyytää kaikilta toimittajilta uudet tarjoukset näillä mitoituksilla? :)
Kulutuslukemia ei ole tiedossa kun talo on ollut kauan kylmillään, mutta parilta firmalta on tullut realistisen tuntuinen laskelma 50 000- 60 000 kWh:n vuosikulutuksesta. Näillä samoilla firmoilla on olleet asiallisimmat mitoituksetkin (15-18 kWh, putket 650-900 m)
Talon rakennuskuutiot on 900 kieppeillä. SLP:hän suosittaa maaputkistossa 1-1.5m/ rakennuskuutio leveysasteesta ja maaperästä riippuen, eikä putken pituudessa pitäisi olla käytännössä eroa on systeemi sitten osa- tai täystehoinen.
Firmojen tarjousten vertailukelpoisuuden vuoksi pitänee itse mitoittaa laitteisto tarjousten keskiarvojen mukaan ja pyytää kaikilta toimittajilta uudet tarjoukset näillä mitoituksilla? :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Takistin vielä SULPU:n (ei SLP:n)sivuilta putken suosituspituuden ja sehän olikin 1-2 m/lämmitettävä kuutio.
900 kuutiota, eli ei nyt kuitenkaan mikään järisyttävän suuri rakennus. Kuinka vanha se koulu on ja miten se on eristetty? Mitä laskelmiss on ilmoitettu tarvittavakis lämmitystehoksi/vuosikulutus/lisäenergia?
Kannattaa varmaan pyytää uudet tarjoukset toisiaan vastaavilla mitoituksilla. Mutta onko oikea mitoistus sitten keskiarvo, vai peräti suurin laskettu teho?
Ehkä kannattaisi ottaa harkintaan myös pelletti?
Hirsinen on ja lisäeristystä laitetaan vintille ja seiniin. Pellettitarjouksiakin on saatu; itse asiassa paikalla kävi paikallisen metsäkeskuksen edustaja suunnittelemassa systeemejä, ja hänkin päätyi laskelmissaan em. lukemiin, en kyllä tiedä päätyikö siksi että mainitsin nämä maalämpöfirmojen arviot. Pelletti vaatisi sen verran, vaikkei paljoa, omaa työtä ja perehtymistä, ettei se pitkän harkinnan jälkeen tuntunut omalta systeemiltä. Toisena syynä tähän sijoitusongelmat.
Sen verran omaa tarmoa on, että lisäenergian tarve kovilla pakkasilla hoituu puuta tulisijoissa polttamalla
Herrat tekevät siis 20000 euron investointia jollain keskiarvomenetelmällä. Jos ei mitään lasketa on valittava suurimmat tehot ja metrimäärät. Ja jos tulikin ylimitoitus, niin jälkikäteen on turha haikailla laskentaa.
Teetä ensin lämmityslaskenta kaikkiin tiloihin ja sen jälkeen vasta pyydä siihen sopiva pumpputarjous. Tai teetä se lämmitysjärjestelmä valmiiksi ja lämmitä yksi talvi patruunalla. Jos liittymässä on varaa nimittäin. Saat oikean tehon tarpeen prosenttien tarkkuudella.
900 m3 ei ole kuin 1,5 kertaa joku tavallinen suurehko ok-talo. Nykytalo vaatisi 18 kW jatkuvaa lämmitystehoa mitoituspakkasella veden lämmitysteho. Mitä nuo ilmoittamasi tehot ovat? Kompressoritehoa vai antotehoa?
Voi olla vähän vaikea kyllä laskea tuollaisen vanhan koulun lämmitystehoja. Ikkunoitakin on varmaan paljon ja niiten eristävyys täysi arvoitus. Jos nykytalon tehot kertoo vaikka kahdella tai kolmella, niin saatetaan olla aika lähellä. Olisiko vanhoja lämmityskuluja saatavilla, vaikka heittokuutioina, vai mikä lämmitys siinä on ollut?
tekstin lopussa tarkoitti sitä, että viimeinen lause oli vitsi. Herrat eivät siis ole tekemässä näin, vaan kysymässä nöyrästi neuvoja.
Antotehoista on puhe.
Todennäköisesti pidän remonttivaiheen seurantaa suorasähkölämmityslukemista pienellä peruslämmöllä. Ehtii tässä muutaman vuoden katsoa mihin sähkön ja pumppujen ja muiden systeemien hinnat menevät.
Melkein avaimet käteen (maaputki laitetaan appiukon kaivurin kanssa, patteriverkostoon kytkeminen itse) on muuten tarjottu 12500 € töineen vermeineen. Halvemmallakin saa, kun kilpailuttaa itse litkut, putket jne.
Minulle tulossa kivitalo, jossa täysin lämmintä pinta-alaa 174 m2 ja kuutioita n. 660 (paljon korkeaa tilaa).
Tulossa IVT:n pumppu, Greenlinen lattiaputket ja porakaivo. Kaikki asennettuna ja porakaivo porattuna: hinta 14700 e. Itse täytyy hommata 2 kpl 60cm kaivonrengasta ja kytketyttää järjestelmään sähköt sähkärillä.
IVT:n pummpu (7,5kw) 17000mk, putket litku kaivuu hiekka 12000mk, kytkentä vanhaan varaajaan 4000mk
yht 33000mk
vuotuinen säästö 10500mk.
Varsin kannattava on ollut.
Miten olet laskenut vuotuisen säästön?... tuntuu melko paljolta... yösähkön hinnalla yli 35.000kWh ja päiväsähkölläkin noin 20.000kWh.
talo on hirsirakenteinen ja kuutioita paljon. Lisäeristystä hirren päällä jonkin verran. Tiedän säästön koska talo oli vähän aikaa suoralla sähköllä. Tai yösähköllä se oli, mutta käytännössä päiväsähköäkin tässä tapauksessa kului rutkasti.
Itsellä edessä hieman samanlainen projekti, vanha hirsitalo, ja maalämpöä suunniteltu mm. varsinaisen teknisen tilan puuttumisen johdosta. Tilavuuskin suuniilleen samaa luokkaa, huonekorkeus lähemmäs 4m.
Putkien pituuden mitoitukseen vaikuttaa ymmärtääkseni melko paljon myös maaperä. Kuivan hiekkaharjuun saa laittaa paljon enemmän putkea kuin kosteampaan maastoon. Onko huomioitu? Meillä arviointia vaikeuttaa se, ettei talossa ole koskaan ollut muuta kuin puu-uunilämmitys, eikä kukaan muista paljon puuta on vuosittain mennyt... Maaperä on kuivaa hiekkaharjua, päällä n. 30-40cm multaa.
Vanhan hirsirakenteisen talon lämmöneristävyyttä arvioitaessa pelkkien k-arvojen perusteella saadaan usein liian huonoja tuloksia. Vanhat ehjät ja hyvin tiivistetyt ikkunat ja massiivihirsiseinät pitävät kyllä lämmön sisässä ilman suurta seinien lisäeristystäkin, meillä tulee vain ilmansulkupaperi ja 22mm puukuitulevy ja osaan huoneista pelkkä pinkopahvi hirrelle. Yläpohjaan sitten eristettä reilusti, avoimeen vinttin helppoa.
Mitä asioita kannattaisi itse laskea ja mitata ennen kuin arvioita aloittaa edes ottamaan? Että edes hieman osaisi kyseenalaistaa tarjottuja vaihtoehtoja etsiessään sopivaa? Osateholla talon puu-uuneja ei oteta laskuihin huomioon, ne ovat normaali pakkaslisä?
Onnea Jukka projektiin!
Kyllä ne k-arvot pitää paikkansa, mutta käytännössä tulee pienennystä kulutukseen, siksi että lämpötila ero seinän ulko ja sisäpuolella ei pysy mitoitusarvossa. Eli lämpövirta seinän läpi pienenee kun seinä on jo sisäpuoleltakin pakkasella...
Pelkkien k-arvojen perusteella lasketut lämmitysenergiantarpeet menee helposti yläkanttiin koska, rakennuksen sisäisiä lämmönlähteitä ei oteta laskennassa kunnolla huomioon. Valaistuksesta tulee äkkiä monta sataaa wattia lämpötehoa. Samoin muista sähkölaitteista.
Jos kuitenkin vanha hirsirakennus on tuntematon ettet tiedä miten "tiiviit" seinät ovat, kannattaisi kyllä mitoittaa maksimin mukaan. Varsinkin jos huoneet ovat korkeita, jolloin lämpökarkaa ylös.
itse vanhassa hirsitalossa (n. 850kuutiota) ja maalämmöllä kokemuksieni mukaan lähtisin tuohon luvuista 13-15kw antotehopumppu 1000m...2000m putkea.
Siihen huipuiksi sitten sähkövastus 10kw tai uunit.
Isoissa kohteissa kuintekin vielä kätevämpi lienee pelletti.
Laske RakMK D5:n mukaan. Eihän silläkään tieteekään aivan tarkkaan saa. Riippuu tietysti lähtöarvoista. Paras olisi tuo vanhemman suunnittelijan neuvo mitata kulutus jollain muulla lämmönlähteellä.
T: nuorempi suunnittelija :)