EasyBalance

Haihtumattomia aineita kertyy varmasti enemmän ja
enemmän, osa veteen liuenneena ja osa pohjaan
sitoutuen, ellei vettä vaihdeta. Mikäli taas
lisätään vain tislattua vettä, on mielestäni yhtä
varmaa, että kaloilla alkaa ennen pitkää esiintyä
puutostiloja (anemiaa yms.), jotka ilmenevät
esim. selkärangan vääntymisenä tai vielä
lopullisemmin. Kala ei vain hengitä happea
vedestä, vaan sen koko ruumis on tasapainossa
suolojen ym. veteen liuenneiden aineiden kanssa,
joita ei siten saa olla liikaa eikä liian vähän.
Veden hengittäminen ja siinä eläminen on
monimutkaisempaa kuin pelkän veteen liuenneen
ilman (hapen) hengittäminen.

Olen jo jonkin aikaa satunnaisesti käyttänyt Easy
Balancea, mutta vain silloin kun veden osittaista
vaihtoa on jostain syystä pitänyt viivästyttää
enintään viikolla. Olen myös käyttänyt
huomattavasti pienempiä annostuksia (alle
10ml/100l).

Tärkeää on huolehtia tehokkaasta ilmastuksesta,
koska Easy Balance voi aiheuttaa happivajausta.

Tavallisesti vaihdan toki vettä 1/5-1/4 viikossa,
enkä usko että Easy Balance kykenee huolehtimaan
kaikista veden aineosista läheskään yhtä hyvin.
Se on mielestäni vain hätävara. Toki on
muistettava, että ennenvanhaan kehitettiin
akvaarioihin bakteeritoiminta, joka vähensi
vedenvaihtotarpeen luonnon keinoin jopa useisiin
kuukausiin - aivan kuten Easy Balance.

Mistään varsinaisesta uutuudesta ei mielestäni
ole kysymys, vaan vanhan tiedon pullottamisesta -
johon on kuitenkin suhtauduttava varauksin, sillä
emme me eikä Tetrakaan yksinkertaisesti tunne
kaikkia veden kemiallisia ja biologisia
prosesseja.

Pelkkä vesi tarjoaa tutkijoille ratkaisemattomia
ongelmia: On vain hyvin harvoja kemikaaleja,
jotka eivät liukene lainkaan veteen, ja esim.
monet suolat muuttavat veden sähköisiä
ominaisuuksia rajusti. Vesi on myös eräs kaikkein
reaktiivisimmista ja eniten korroosiota
aiheuttavista kemikaaleista, mutta siitä
huolimatta ja päinvastoin kuin muut vedyn ja
hapen yhdisteet, fysiologisesti vaaratonta!

Reaktiivisten ominaisuuksiensa vuoksi ei pitäisi
olla yllätys, että tavallinen puhdas vesi ei
sisällä vain H20-molekyylejä, vaan lukemattomasti
erilaisia epäpuhtauksia.

Nestemäisen veden molekyylit sitoutuvat
voimakkaasti toisiinsa, mistä aiheutuu
poikkeuksellisia fysikaalisia ominaisuuksia:
esim. noin sata astetta korkeampi sulamis- ja
kiehumispiste kuin molekyylikoon huomioon ottaen
pitäisi vedellä olla; haihtumisessa sitoutuva
runsas lämpö; korkea fuusiolämpö; suurempi
pintajännite, kuin muilla vastaavilla hydrideillä
(H2S tai NH3) tai useimmilla muilla yleisillä
nesteillä; kemiallisten ja fysikaalisten
ominaisuuksien lisäksi myös veden ja jään
dielektriset (eli ~sähköiset) ominaisuudet ovat
pitkään olleet tutkijoiden päänvaivana: veden ja
jään rakenne on samankaltainen, mutta protonien
liikkuvuuden jäässä on laskettu olevan satoja
kertoja suuremman kuin vedessä ja silti jään
sähkönjohtavuus on hyvin paljon heikompi kuin
veden, mikä on yllättävää; vedellä on
biomakromolekyläärisissä järjestelmissä
jäänkaltainen rakenne, jonka ansiosta se toimii
kuin sähköeriste ja mahdollistaa solukelmujen yli
vaikuttavien erittäin voimakkaiden sähkökenttien
(jopa yli 10 000 000 V/m) esiintymisen
läpilyönnin (~oikosulku) tapahtumatta. Veden
tieteelliset ominaisuudet ovat siis hyvin
perustavaa laatua ja yhä vailla ratkaisua, vaikka
vesi on elämää ylläpitävistä aineista mitä
tärkein ja varmasti kaikkein tunnetuin.

Lue lisää seuraavasta lähteestä jos veden
tutkimus kiinnostaa:

Ronald Pethig, 1979: "Dielectric and Electronic
Properties of Biological Materials", 376 s.,
School of Electronic Engineering Science and the
Laboratory of the National Foundation for Cancer
Research, University College of North Wales,
Bangor, Gwynedd, UK, John Wiley & Sons.)

Tiitu kirjoitti:

Haihtumattomia aineita kertyy varmasti enemmän ja
enemmän, osa veteen liuenneena ja osa pohjaan
sitoutuen, ellei vettä vaihdeta. Mikäli taas
lisätään vain tislattua vettä, on mielestäni yhtä
varmaa, että kaloilla alkaa ennen pitkää esiintyä
puutostiloja (anemiaa yms.), jotka ilmenevät
esim. selkärangan vääntymisenä tai vielä
lopullisemmin. Kala ei vain hengitä happea
vedestä, vaan sen koko ruumis on tasapainossa
suolojen ym. veteen liuenneiden aineiden kanssa,
joita ei siten saa olla liikaa eikä liian vähän.
Veden hengittäminen ja siinä eläminen on
monimutkaisempaa kuin pelkän veteen liuenneen
ilman (hapen) hengittäminen.

Olen jo jonkin aikaa satunnaisesti käyttänyt Easy
Balancea, mutta vain silloin kun veden osittaista
vaihtoa on jostain syystä pitänyt viivästyttää
enintään viikolla. Olen myös käyttänyt
huomattavasti pienempiä annostuksia (alle
10ml/100l).

Tärkeää on huolehtia tehokkaasta ilmastuksesta,
koska Easy Balance voi aiheuttaa happivajausta.

Tavallisesti vaihdan toki vettä 1/5-1/4 viikossa,
enkä usko että Easy Balance kykenee huolehtimaan
kaikista veden aineosista läheskään yhtä hyvin.
Se on mielestäni vain hätävara. Toki on
muistettava, että ennenvanhaan kehitettiin
akvaarioihin bakteeritoiminta, joka vähensi
vedenvaihtotarpeen luonnon keinoin jopa useisiin
kuukausiin - aivan kuten Easy Balance.

Mistään varsinaisesta uutuudesta ei mielestäni
ole kysymys, vaan vanhan tiedon pullottamisesta -
johon on kuitenkin suhtauduttava varauksin, sillä
emme me eikä Tetrakaan yksinkertaisesti tunne
kaikkia veden kemiallisia ja biologisia
prosesseja.

Pelkkä vesi tarjoaa tutkijoille ratkaisemattomia
ongelmia: On vain hyvin harvoja kemikaaleja,
jotka eivät liukene lainkaan veteen, ja esim.
monet suolat muuttavat veden sähköisiä
ominaisuuksia rajusti. Vesi on myös eräs kaikkein
reaktiivisimmista ja eniten korroosiota
aiheuttavista kemikaaleista, mutta siitä
huolimatta ja päinvastoin kuin muut vedyn ja
hapen yhdisteet, fysiologisesti vaaratonta!

Reaktiivisten ominaisuuksiensa vuoksi ei pitäisi
olla yllätys, että tavallinen puhdas vesi ei
sisällä vain H20-molekyylejä, vaan lukemattomasti
erilaisia epäpuhtauksia.

Nestemäisen veden molekyylit sitoutuvat
voimakkaasti toisiinsa, mistä aiheutuu
poikkeuksellisia fysikaalisia ominaisuuksia:
esim. noin sata astetta korkeampi sulamis- ja
kiehumispiste kuin molekyylikoon huomioon ottaen
pitäisi vedellä olla; haihtumisessa sitoutuva
runsas lämpö; korkea fuusiolämpö; suurempi
pintajännite, kuin muilla vastaavilla hydrideillä
(H2S tai NH3) tai useimmilla muilla yleisillä
nesteillä; kemiallisten ja fysikaalisten
ominaisuuksien lisäksi myös veden ja jään
dielektriset (eli ~sähköiset) ominaisuudet ovat
pitkään olleet tutkijoiden päänvaivana: veden ja
jään rakenne on samankaltainen, mutta protonien
liikkuvuuden jäässä on laskettu olevan satoja
kertoja suuremman kuin vedessä ja silti jään
sähkönjohtavuus on hyvin paljon heikompi kuin
veden, mikä on yllättävää; vedellä on
biomakromolekyläärisissä järjestelmissä
jäänkaltainen rakenne, jonka ansiosta se toimii
kuin sähköeriste ja mahdollistaa solukelmujen yli
vaikuttavien erittäin voimakkaiden sähkökenttien
(jopa yli 10 000 000 V/m) esiintymisen
läpilyönnin (~oikosulku) tapahtumatta. Veden
tieteelliset ominaisuudet ovat siis hyvin
perustavaa laatua ja yhä vailla ratkaisua, vaikka
vesi on elämää ylläpitävistä aineista mitä
tärkein ja varmasti kaikkein tunnetuin.

Lue lisää seuraavasta lähteestä jos veden
tutkimus kiinnostaa:

Ronald Pethig, 1979: "Dielectric and Electronic
Properties of Biological Materials", 376 s.,
School of Electronic Engineering Science and the
Laboratory of the National Foundation for Cancer
Research, University College of North Wales,
Bangor, Gwynedd, UK, John Wiley & Sons.)

Easy Balancen annostelu omien ohjeiden mukaan,
kuten minä ja Ipe teemme ei ehkä ole järkevää.
Raivostuttavaa on, kun mitään kunnon ohjeita
aineen vaikutuksista tai varsinkaan
tuoteselostetta(!) ei ole tarjolla. Voi nimittäin
olla Ipe, että Easy Balancen lisääminen
vedenvaihdon yhteydessä ei ole järkevää, koska
syömistä on bakteereille (jos ne nyt bakteereita
ovat - tätäkään ei kerrota!) silloin
mahdollisimman vähän. "Vähän" on sikasäkissä-
meininki. Ilmeisesti ko. keksintöä ei voi
patentoida, kuten ei enää CocaColaakaan. Sillon
ei voi muuta kuin salata kaiken. Kokiksen kanssa
tilanne on kyllä huolestuttavampi, koska sitä
juodaan jo äidin maidossa, vaikkei tiedetä mitä
se sisältää. Eikös jo laki vaadi
tuoteselostetta?! Kokiksen pH on kuulemma noin 3,
joten kyseessä on aika voimakas happo, joka
syövyttää ainakin maitohampaat parissa viikossa.
Hyvältä hapan tietysti maistuu ja piristää,
vaikkei maha kyllä siitä hyvää tykkää. Maailman
lentokentillä olen katsonut, kun lähes vauvat
vetävät kokista naamaan. Jos geneettisiä tms.
muutoksia ko. aineesta seuraa, niin ne kyllä
parissa sukupolvessa pitäisi selvästi havaita!
Hmm?... miten olisi kaikenlaisen
sekokäyttäytymisen lisääntyminen - mutta eihän
sitä juuri noteerata, kun kaikkien aivoitukset
vääntyvät samalla tavalla. Sorry, että eksyin
aiheesta, mutta silti ...

En ole tuota englantilaislehden testiä lukenut,
muistan kyllä jonkin lehden aloittaneen testin
mutta en sen tarkemmin. Oliko testissä mukana
vertailuakvaario, samalla varustuksella ja eliö-
määrällä, johon ainetta ei lisätty eikä vettä
vaihdettu?

Normaalitilanteessahan akvaarioon ei välttämättä
kerry sen ihmeempiä ravinnekuormituksia jos nuo
Tetran antamat ehdot täytetään; ts. kaloja ei
ole liikaa ja kasveja on runsaasti. Perinteinen
väittämä sähkönjohtavuuden noususta ei ole tosi.

Pari aihetta sivuavaa kirjaa on hankintalistalla
(ja siellä pysyvätkin toistaiseksi, kun niiden
yhteishinta ylittää 900 mk :-I).

Ja mikähän lehti tässä oli kyseessä?
A&PK vai PFK vai .....?

Cory kirjoitti:

Ja mikähän lehti tässä oli kyseessä?
A&PK vai PFK vai .....?

Sorry everyone, olin omissa ajatuksissani.... eli
siis niille, jotka eivät noita brittilehtiä tunne
A&PK on selkokielellä "Aquarist & Pond Keeper" ja
PFK on "Practical Fish Keeping"..... :)

Cory kirjoitti:

Ja mikähän lehti tässä oli kyseessä?
A&PK vai PFK vai .....?

Se oli Aquarist & Pondkeeper lehdessä.
Muistaakseni tuossa vuodenvaihteessa
ilmestyneissä numeroissa.
Eihän se mikään laaja testi ollut, mutta olivatpa
testanneet.

Taika-Jim kirjoitti:

Se oli Aquarist & Pondkeeper lehdessä.
Muistaakseni tuossa vuodenvaihteessa
ilmestyneissä numeroissa.
Eihän se mikään laaja testi ollut, mutta olivatpa
testanneet.

Dänks!