Ekaa viedään, ja jos tämä jotakin naikkosta miellyttää niin kiva :) Olisi mukava saada palautettakin...
Oli eräs vapaapäivän ilta. Koko päivän lämmöt sisimmässäni olivat hiljalleen nousseet ja iltaa kohti hekuma senkuin lisääntyi. Suomi24:n palstat ja netin "pikkutuhmat" muutenkin omalta osaltaan virittivät tunnelmaa, kunnes päätin että pitää saada jotain parempaa. Koulu! Asia jota en ennen ollut kokenut, mutta koska julkisessa tilassa sooloilu kiinnosti, lähinnä ehkä salkkareiden ym. sarjojen wc:ssä pussailukohtausten ja niissä käyneiden lähes kiinnijäämisien takia, ajattelin että sitä voisi kokeilla. Koulumme kun on ns. korkeamman asteen oppilaitos, johon oppilaillakin on halutessaan pääsy myös kouluajan ulkopuolella. Epäilytti, entäs jos joku sittenkin huomaa, lähinnä vartiointiliike kun se käy säännöllisesti tarkastamassa paikat. Funtsiminen oli kova, joten päätin lähteä hiljalleen ulos reippailemaan ja harkitsemaan. Toisaalta kiihotti älyttömästi mutta toisaalta pelotti. Lopulta jaksoin koululle saakka. Sisällä oli käytävä joka tapauksessa, sillä kävellessä oli tullut hätä. Hoidettuani asian mietin asiaa uudelleen. Toisaalta ajatus oli niin kuumottava että. Toisaalta kiinnijääminenkään ei olisi kivaa, etenkin kun tämä oli eka kerta kodin turvallisten seinien ulkopuolella. Lopulta keksin että hieman syrjemmällä käytävällä oli vessa, johon menemisen sai näyttämään siltä että koko käytävällä ei olisi edes liikuttu, ja joka oli muutenkin sellaisessa paikassa ettei sinne todennäköisesti kukaan, edes vartija, eksyisi. Sinne siis!
Päästyäni kohteeseeni pikkuveljeni oli jo kohtuullisen valmiina. Riisuin ulkovaatteet ja kengät pois. Paita ja housutkin lähtivät. Sukkia en aluksi ajatellut ottaa pois, mutta lopulta sain itseni kestämään lattian kylmyyden, joten olin lopulta pelkissä sievissä mustissa alkkareissani. Veljen pullotus näkyi niin sievästi läpi että joku naikkonen varmasti olisi mielissään jos näkisi kuvan siitä. Ja pikkuinen märkä pistekin oli jo tullut, ikäänkuin ennakoksi siitä mitä oli luvassa. Ajattelin että tekisinkö sen valot päällä vai pois. Päätin että olkoot päällä, oli jotenkin turvallisempi olo. Asetuin nurkaan niin että olisin ikäänkuin häpeämässä, mutta pääni nojasi kumpaankin seinään. Silmäni sulkeutuivat. Aloin pikkuhiljaa silitellä veljeäni kalsareiden läpi. Fantasiat pyörivät päässä, niitä oli monta. Vähempinä asioina alussa oli Amyn lailla, salkkareiden ja St. Tropezin pussailu ja seksikohtaukset. Mutta lopulta muutama niistä voitti. Ensin fantasioin, että entinen luokkalaiseni tyttö nojaisi opettajan pöytää vasten ylä-asteella ja minä opettajana antaisin kapinateinille kevyesti karttakepistä oppia siitä mitä olisi tulossa jos meno ei rauhoitu. Pian kuitenkin löysin jotain vielä tehokkaampaa. Koulussamme on eräs kaunis blondi, jota en edes nimeltä tai luokalta tunne, mutta olen jonkun kerran nähnyt. Ei, hän ei ole Venus, ei lähellekään kaunein ihminen maanpäällä. Mutta kaunis mielestäni. Ihan mukavan näköinen ja terveän hoikka ja sopusuhtainen, peppu ja rinnat pukevat kantajaansa, niistä se minulle tärkein eli peppu ei ole ihan kaikista kaunein mutta silti juuri "pop" :) Pikkuvirheistään huolimatta siis ulkoisesti varsin viehättävä "pakkaus" Kuvittelin että olisin jossain tutkimusprojektissa mukana, ja WC:ssä olisi joko piilokamera tai pienen pieni tirkistelyreikä tutkijan tilaan, jossa tämä neitokainen tarkkailisi ja mahdollisesti ehkä itsekkin lämmittelisi itseään. Lämmöt ja pikkuhiki nousivat koko ajan. Oli niin mukavaa olla useamman lukon takana turvassa mutta silti ajatella että tekisin ihanaa syntiä. Hengitys alkoi oli jo kohtuullisen tiheä ja ajattelin hetken kuluttua että olisin valmis huipennukseen. Alkkarit lähtivät pois, sillä kotiin olisi pesulle päästävä ja se ei olisi kivaa jos housut olisivat... Asetuin uudelleen nurkkaan. En pitkään aikaan ollut nähnyt veikkaani yhtä kovassa timmissä kuin mitä se nyt oli. Aloitin fantasioida uudelleen. Nyt tuli takapakkia. Vaikka kuinka puristin silmmiäni kiinni, lisäsin tahtia, ajattelin tutkijankopissa menon yltyvän, silti ei meinannut tapahtua mitään vaikka hengitys ja syke olivat järjettömissä lukemissa. Aloin menettää jo toivoani, mutta päätin jatkaa. Nyt oltaisiin jo liian pitkällä, tänne on tultu ja hekuma on niin kova että se on nyt pakko saada. Mites sitten kun se tulisi? Pitäisinkö silmäni kiinni pään ollessa nurkassa. Sikäli viehättävää että kaikista tuhmin jäisi näkemättä, ja ikäänkuin tietty asia olisi mikä olisi niin pyhää etten itsekkään saisi nähdä. Päätin että katson kuitenkin tapahtuman, sitä kun normaaleissa kuvoissani tapahtuu niin harvoin. Ajattelin että nyt kuvattaisiin lisäksi toisella kameralla opetusfilmiin lähikuvaa miehen laukeamisesta. Sellaista mihin täälläkin joskus sattumalta törmäsin. Aloin olemaan valmis, olo rentoutui täysin kun tajusin että olen nyt sen rajan yli. Rajan, jolla ei vielä tapahtunut mitään mutta jossa olin jo siinä pisteessa että vahinkoa ei voisi enää perua. Löysäsin kädet vapaaksi etteivät ne olisi "kuvauksen" tiellä, avasin silmät ja pari askelta taaksepäin. Se oli tehty nyt...
Oli eräs vapaapäivän ilta. Koko päivän lämmöt sisimmässäni olivat hiljalleen nousseet ja iltaa kohti hekuma senkuin lisääntyi. Suomi24:n palstat ja netin "pikkutuhmat" muutenkin omalta osaltaan virittivät tunnelmaa, kunnes päätin että pitää saada jotain parempaa. Koulu! Asia jota en ennen ollut kokenut, mutta koska julkisessa tilassa sooloilu kiinnosti, lähinnä ehkä salkkareiden ym. sarjojen wc:ssä pussailukohtausten ja niissä käyneiden lähes kiinnijäämisien takia, ajattelin että sitä voisi kokeilla. Koulumme kun on ns. korkeamman asteen oppilaitos, johon oppilaillakin on halutessaan pääsy myös kouluajan ulkopuolella. Epäilytti, entäs jos joku sittenkin huomaa, lähinnä vartiointiliike kun se käy säännöllisesti tarkastamassa paikat. Funtsiminen oli kova, joten päätin lähteä hiljalleen ulos reippailemaan ja harkitsemaan. Toisaalta kiihotti älyttömästi mutta toisaalta pelotti. Lopulta jaksoin koululle saakka. Sisällä oli käytävä joka tapauksessa, sillä kävellessä oli tullut hätä. Hoidettuani asian mietin asiaa uudelleen. Toisaalta ajatus oli niin kuumottava että. Toisaalta kiinnijääminenkään ei olisi kivaa, etenkin kun tämä oli eka kerta kodin turvallisten seinien ulkopuolella. Lopulta keksin että hieman syrjemmällä käytävällä oli vessa, johon menemisen sai näyttämään siltä että koko käytävällä ei olisi edes liikuttu, ja joka oli muutenkin sellaisessa paikassa ettei sinne todennäköisesti kukaan, edes vartija, eksyisi. Sinne siis!
Päästyäni kohteeseeni pikkuveljeni oli jo kohtuullisen valmiina. Riisuin ulkovaatteet ja kengät pois. Paita ja housutkin lähtivät. Sukkia en aluksi ajatellut ottaa pois, mutta lopulta sain itseni kestämään lattian kylmyyden, joten olin lopulta pelkissä sievissä mustissa alkkareissani. Veljen pullotus näkyi niin sievästi läpi että joku naikkonen varmasti olisi mielissään jos näkisi kuvan siitä. Ja pikkuinen märkä pistekin oli jo tullut, ikäänkuin ennakoksi siitä mitä oli luvassa. Ajattelin että tekisinkö sen valot päällä vai pois. Päätin että olkoot päällä, oli jotenkin turvallisempi olo. Asetuin nurkaan niin että olisin ikäänkuin häpeämässä, mutta pääni nojasi kumpaankin seinään. Silmäni sulkeutuivat. Aloin pikkuhiljaa silitellä veljeäni kalsareiden läpi. Fantasiat pyörivät päässä, niitä oli monta. Vähempinä asioina alussa oli Amyn lailla, salkkareiden ja St. Tropezin pussailu ja seksikohtaukset. Mutta lopulta muutama niistä voitti. Ensin fantasioin, että entinen luokkalaiseni tyttö nojaisi opettajan pöytää vasten ylä-asteella ja minä opettajana antaisin kapinateinille kevyesti karttakepistä oppia siitä mitä olisi tulossa jos meno ei rauhoitu. Pian kuitenkin löysin jotain vielä tehokkaampaa. Koulussamme on eräs kaunis blondi, jota en edes nimeltä tai luokalta tunne, mutta olen jonkun kerran nähnyt. Ei, hän ei ole Venus, ei lähellekään kaunein ihminen maanpäällä. Mutta kaunis mielestäni. Ihan mukavan näköinen ja terveän hoikka ja sopusuhtainen, peppu ja rinnat pukevat kantajaansa, niistä se minulle tärkein eli peppu ei ole ihan kaikista kaunein mutta silti juuri "pop" :) Pikkuvirheistään huolimatta siis ulkoisesti varsin viehättävä "pakkaus" Kuvittelin että olisin jossain tutkimusprojektissa mukana, ja WC:ssä olisi joko piilokamera tai pienen pieni tirkistelyreikä tutkijan tilaan, jossa tämä neitokainen tarkkailisi ja mahdollisesti ehkä itsekkin lämmittelisi itseään. Lämmöt ja pikkuhiki nousivat koko ajan. Oli niin mukavaa olla useamman lukon takana turvassa mutta silti ajatella että tekisin ihanaa syntiä. Hengitys alkoi oli jo kohtuullisen tiheä ja ajattelin hetken kuluttua että olisin valmis huipennukseen. Alkkarit lähtivät pois, sillä kotiin olisi pesulle päästävä ja se ei olisi kivaa jos housut olisivat... Asetuin uudelleen nurkkaan. En pitkään aikaan ollut nähnyt veikkaani yhtä kovassa timmissä kuin mitä se nyt oli. Aloitin fantasioida uudelleen. Nyt tuli takapakkia. Vaikka kuinka puristin silmmiäni kiinni, lisäsin tahtia, ajattelin tutkijankopissa menon yltyvän, silti ei meinannut tapahtua mitään vaikka hengitys ja syke olivat järjettömissä lukemissa. Aloin menettää jo toivoani, mutta päätin jatkaa. Nyt oltaisiin jo liian pitkällä, tänne on tultu ja hekuma on niin kova että se on nyt pakko saada. Mites sitten kun se tulisi? Pitäisinkö silmäni kiinni pään ollessa nurkassa. Sikäli viehättävää että kaikista tuhmin jäisi näkemättä, ja ikäänkuin tietty asia olisi mikä olisi niin pyhää etten itsekkään saisi nähdä. Päätin että katson kuitenkin tapahtuman, sitä kun normaaleissa kuvoissani tapahtuu niin harvoin. Ajattelin että nyt kuvattaisiin lisäksi toisella kameralla opetusfilmiin lähikuvaa miehen laukeamisesta. Sellaista mihin täälläkin joskus sattumalta törmäsin. Aloin olemaan valmis, olo rentoutui täysin kun tajusin että olen nyt sen rajan yli. Rajan, jolla ei vielä tapahtunut mitään mutta jossa olin jo siinä pisteessa että vahinkoa ei voisi enää perua. Löysäsin kädet vapaaksi etteivät ne olisi "kuvauksen" tiellä, avasin silmät ja pari askelta taaksepäin. Se oli tehty nyt...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyselin tuossa edellisen jutun alussa kommentteja, sillä niitä (ASIALLISIA) olisi ihan mukava saada koska kyseessä on kuitenkin eka kirjoitukseni. Kiitos jos joku jaksaa vaivautua :)