MIKSI?????

henkisesti, vaikka ottaakin fyysisesti. Eikä me kaikki lapsen tehneet todellakaan olla masentuneita, pienen pieni prosentti vain.

Eli ihan väärästä syystä olet lapsettomaksi jäänyt.

T. kolmen lapsen onnellinen äippä.

tätä palstaa, jos elämäsi on niin onnellista ja sinulla ei ole lapsia etkä aio niitä tehdä?

purn out ja masennus voivat iskeä missä tahansa elämänvaiheessa.

!!!oli sitten lapsia tai ei!!!

jokainen meistä (varmasti sinäkin) ovat olleet joskus väsyneitä. joko työ on ollut haastavaa tai stressaavaa. tai "väsyy" vastaavasti omaan toimettomuuteen ja masentuu esim. työttömyyden takia. ehkäpä parisuhde ei toimi. voit joutua ptämään huolta omista sairaista ja vanhentuneista vanhemmistasi. joskus lapsettomuus vaivaa syystä tai toisesta (oli sitten kuinka vapaaehtoista). joskus vanhemmat väsyvät ja me palstalaiset tiedämme tähän varmasti miljoona eri syytä ;)listaa voisi jatkaa loputtomiin.

kaikki ei aina mene niin kuin on suunnitellut tai kodin onni on voinut ollakin haastavampaa kuin on kuvitellut.

niin tai näin, väsymys on jokaisen etuoikeus -tilanteessa kuin tilanteessa.

ja siteeraisin vielä;"lapsia ei tehdä. niitä saadaan" :)

omasta kokemuksestani voin kertoa että olisin henkisesti paljon kylmempi, köyhempi ja kasvamattomampi ilman lapsiani. äitiys on jotain sellaista mitä on todella vaikea kuvailla kokonaislaatuisesti. se pitää kokea itse.
nyt on tunne että "olen ehjä. olen kokonainen" :)

mielestäni tämä palsta on väärä paikka sinun vapaaehtoisen lapsettomuutesi puimiseen ja näiden lapsen tekoon painostavien arvostelemiseen.

pääsisit itse helpoimmalla kun kertoisit asiasta reilusti nenätysten ihmisille itselleen. ei se asia näin korjaannu. ei ainakaan muita mollaamalla.

"on niin hupaisaa kun itse olen valinnut vapaaehtoisen lapsettomuuden koska eihän sitä sitte muuta ole kuin ne kakarat."

Voihan sitä valita, jos tahtoo. Valitessaan sitä kuitenkin valitsee toisen vaihtoehdon pois. Minusta lapseton ihminen ei voi noin varmasti esittää, ettei sitten ole elämässä muuta kuin ne lapset. Sen tietää kukin omalla kohdallaan vasta kun niitä lapsia on.

"alkaa jo olla liikaa painostajia! "
Haistata vatut niillä painostajilla! Sitä paitsi, sinä itse teet ne valinnat elämässä. Jos sinä olet päättänyt, ettet lapsia tahdo, niin eihän sinua kukaan voi pakottaa niitä hankkimaan. Jos painostuksesta murrut, et ehkä ollut koskaan päätöksestäsi niin varma kuin luulit.

"eli miksi tosiaan teette ja sitten ootte aivan puhki?? "
Lapsissa on se hauska puoli, ettei sitä koskaan tiedä mitä on tulossa. Väsymys ja omat reaktiot tulevat aivan yllätyksenä. Varsinkin esikoisen kohdalla ei pysty mitenkään ennakoimaan, miten itse elämänsä suurimpaan muutokseen reagoi. Se että tietää, että voi väsyttää, ei kuitenkaan auta valmistautumaan siihen todellisuuteen kun se iskee. Paljon tapahtuu myös muita ennakoimattomia muutoksia, voi tukiverkko kadota, ero tulla, taloudellisia vaikeuksia yms.

Siinä olet kyllä ihan oikeassa, että "lapsentekoon" painostavat ihmiset voisivat hankkia kokemusta ensin siitä, mitä on kun ei kaikki olekaan niin vauvantuoksuista ja talkkipöllyistä.

jotkut esikoistaan odottavat eivät yksinkertaisesti tajua millainen vastuu heitä odottaa.kuvitellaan,että elämä on ruusuista!niin minäkin kuvittelin!onneksi vauva-aika jo ohi.täytyy vain muistaa,ettei ne huolet häviä lapsen kasvaessa.ne vain muuttuvat muotoaan.toivon, että saan iloa lapsestani elämän varrella,kun hän on jo aikuinen.ei tarttis yksin keikkus-tuolissa olla nököttää,vaan saisi lastenlapsien kanssa telmiä.joskus väsymys on hommansa väärtti!joillakin se polla ei vaan kestä lapsia ja nyky-yhteiskunta vaan suitsuttaa lisää pahaa oloa joka tuutista.malli sieltä.uusavuttomuus on asia erikseen!!!

Itselleni lapsi on maailman tärkein ja rakkain asia enkä koskaan kadu että lapsen tein vaikka elämä stressaakin (ei johdu vauvasta). Mutta asiaa ei voi ymmärtää ennen kuin itse kokee...