Bioanalyytikon ammatista

... alalla ollut sellaiset 18 vuotta, tykännyt olen. Ikävä kyllä tämä ala on niitä "kuolevia" aloja, sillä työ automatisoituu kovaa vauhtia. Jos olet ihminen joka haluaa esim tehdä käsillänsä töitä niin tämä labrahomma alkaa ainakin tuolla kemian puolella mennä siihen että painat vaan hyväksy nappia eikä aina tarvi sitäkään kun normaalit vastaukset automatiikka hyväksyy itsekseen.. Jossain mikrobiologialla vielä saa näperellä. Itse päivystän eli teen vuorotöitä ja se tietty tuo mukanaan sitä vaihtelua, koskaan ei voi tietää esim millainen yövuoro on edessä mutta työ esim hormonilabrassa on kyllä aika puuduttavaa. Jos tykkäät olla tekemisissä ihmisten parissa ja olet sosiaalinen niin sitten sovellut näytteenottoon.. mutta se on kyllä ajan myötä aika raskasta kuten asiakaspalvelu aina on. Isoimmissa laboratorioissa työ todellakin on aika tehdasmaista, tunnet olevasti jollain linjastolla vaan valvojan ominaisuudessa.. puuduttavaa..puuduttavaa.. Nyt jos olisin ammattiani valitsemassa, niin valitsisin ehkä toisin, mutta eihän sitä koskaan voi tietää miten työ muuttuu. Silloin kun itse valmistuin ei automaatio ollut vielä niin IN kuin nykyään.

Stressaavuus tai keveys riippuu tietenkin siitä, missä on töissä... En osaa verrata hoitotyöhön, kun en siellä ole ollut töissä. Ja vaihtelevuus ja yksitoikkoisuus riippuu myös työpaikasta... Terveysasemilla työ alkaa olla jo monesti pelkästään näytteenottoa, mutta sairaaloissa työ on sekä näytteenottoa että analytiikkaa. Olen itse töissä erikoistuneessa laboratoriossa, jossa ei oteta näytteitä. Mutta työ voi olla todella erilaista eri paikoissa; esim. fysiologian laboratorio on ihan eri paikka kuin mikrobiologian laboratorio. Työssä vaaditaan erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, matikkapäätäkin ehkä jonkun verran... Olen joskus laskenut sairaanhoitajien lääkelaskuja ja ne on tuntuneet välillä lähes helpoilta. Mutta itse olen oppinut laimennoksien ym. laskemista töissä ihan tarpeeksi (eikä joka paikassa tarvitse laskuja paljon laskeskella). Jos tykkää näpräillä kaikenlaista (käsityöt, palapelit...), niin voisi olla ainesta. Jos saat helposti jännetuppitulehduksen, niin en suosittele ;) Mutta työ voi olla hyvin erilaista, eli ei ehkä ollenkaan pipetointia ja paljon asiakaspalvelua tai sitten vaihtoehtoisesti paljon laboratorioanalyysejä eikä juurikaan asiakaspalvelua. Itse koen työn hyvin mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Yksitoikkoista ei työ ole mielestäni ole ollut missään, missä olen ollut harjoittelussa tai töissä. Alun perin satuin alalle melkein vahingossa... Olin kiinnostunut biologiasta, kemiasta ja mikrobiologiasta; ja satuin hakuoppaan sivulle, jossa oli laboratoriohoitajan tutkinnon kuvaus. Hain yliopistoonkin, mutta lopulta tajusin, että haluan nimen omaan olla "käsityöläinen". Ja tyytyväinen olen ollut valintaani.

Monesti on puhuttu siitä, ettei näytteenottoa enää arvosteta eikä sille saralle siksi saada työntekijöitä, mutta mielestäni juuri se työ on arvokasta ja usein vaikeaakin. Siellä työntekijöiden pitäisi saada parempaa palkkaa. Itse en koe olevani asiakaspalveluihminen ja siksi arvostankin ihmisiä, jotka ovat hoitotyössä ja asiakaspalvelussa. Eli lähihoitajan ammattisi on varmasti myös upea! Mutta onnea sinulle sille tielle, jonka valitset!