Mikä siinä on ettei pysty heittäytymään ja luottamaan toiseen ihmiseen, vaikka vahvasti rakastaa häntä? Koko ajan on tunne takaraivossa, "ettei tässä ole kaikki".
Miehen ihmissuhdehistoria on ollut enemmän kuin sekava ja myöntää avoimesti käyttäneensä ennen naisia hyväkseen. Minun pitäisi nyt vain USKOA, että hän AIDOSTI rakastaa minua ja on jättänyt kaiken vanhan taakseen...
Mielessä ja sydämmessä tunne, ettei kaikki kuitenkaan ole sitä, miltä sen haluaisi näyttävän...
...en ole sinisilmäinen, vaan uskon ihmisen mahdollisuuksiin muuttua...
Miehen ihmissuhdehistoria on ollut enemmän kuin sekava ja myöntää avoimesti käyttäneensä ennen naisia hyväkseen. Minun pitäisi nyt vain USKOA, että hän AIDOSTI rakastaa minua ja on jättänyt kaiken vanhan taakseen...
Mielessä ja sydämmessä tunne, ettei kaikki kuitenkaan ole sitä, miltä sen haluaisi näyttävän...
...en ole sinisilmäinen, vaan uskon ihmisen mahdollisuuksiin muuttua...
Vastaukset 7
Vanhimmat
muutkin naiset jotka sitten itkevät että eipäs se muuttunutkaan.=) Heh.
toisten ihmisten häikäilemätöntä hyväksikäyttöä ja muuta sekavaa, ei sitä muutosta taida tapahtua (jos ei tuo käytös ole loppunut murrosikään). Jo nuo omat tuntemuksesikin sen kertovat, että niin ei ole käynyt.
ennen samoin; jos murrosikään mennessä ei ole ymmärtänyt toisen ihmisen arvostusta ja oppinut sosiaalista käyttäytymistä, ei sitä vanhempana voisi oppiakaan.
Miksi sitten olen pyörtänyt sanani ja uskomukseni? En ole teini, enkä todellakaan sinisilmäinen, pikemminkin... koulun läpikäynyt.
Haluan uskoa siihen, että yhdessä se saattaisi olla mahdollista. Jos omassa mielessä kuitenkin häilyy epäilys, voiko sillloin antaa täydellisesti edes itseään toiselle. Silloinhan minäkin toimin väärin...?
vain ja annat itsesi niinkuin kaikki muutkin ennen sinua. Herääppä nyt.
epäilys. Ja mies kun oikein antaa itsestään kuvan naisten pyörittäjänä. Mietin voisiko se olla häneltä viesti, älä ala mun kanssa...
älä huulten heilutukseen. Ihminen voi muuttua tai väittää muuttuneensa.
Toiset tuntuvat pitävän idioottina, kun annan mahdollisuuden meille ja toiset taas ymmärtävät katsantokantani. Ymmärrän miten mahdottomalta tällaisen ihmisen muuttuminen voi tuntua.
Meillä kaikilla on varmasti karvaita pettymyksiä, mutta tarkoittaako se automaattisesti, että meidän pitäisi menettää uskomme mahdollisuuksiin ja toisen kykyyn muuttua. Tai kenties paremmin sanottuna kahden ihmisen kykyy tukea toistaan... tiedä häntä...
Olen kuitenkin päättänyt katsoa kortit loppuun saakka. Saapahan sitten mahdollisen eron jälkeen haavoja nuollessan todeta ainakin itse tehneensä kaikkensa.