Näin seitsemää eri unta viimeyönä, pistän tähän niistä minulle merkittävimmät..
1. Olin jossain oudossa maassa, vaikutti vietnamilta tms. Olin itseäni nuorempi tyttö, ja minulla oli semmoiset "ozin dorothy"-tyyliset vaatteet, essumekko, sukat ja kengät. Minut raahattii joittenki aseistettujen armeijapukuisten vartijoiden toimesta korkealla verkkoaidalla ympäröidyn aitauksen luo, ja paiskattiin sisään. Ovi lukittiin perässä. Vastustelin. Aitaus oli täynnä nuoria vietnamilaisia (tai mikä maa nyt olikaan, olkoot vietnamilaisia..) tyttöjä, ja pari poikaa, ja he näyttivät siltä, että olivat olleet siellä todella kauan. Kaikki tekivät jotain työtä nöyrästi. Aitauksen maa oli mutainen ja soinen, ja siellä kasvoi lämpäreittäin jotain viljaa. Vilja kerättiin käsin sankoihin, jotkut keräsivät sitä lyhteittäin. Sitte lyhteitä paiskottiin tahdissa jotain semmosta sahapukkia muistuttavaa telinettä vasten, ja vedettiin, niin ne jyvät riipiyty niistä irti. (semmoinen vanhan suomen aikainen juttu) pojat kantoivat vettä pienestä kuralammikosta ja kastelivat niillä kasvavia viljoja kokoajan. Sitten viljat vissiin pistettiin jonnekkin talteen, vartijat hakivat ne myöhemmin, ja sitte sama hommma jatkui taas aamusta iltaan. Kaikki olivat todella laihoja, väsyneitä, kuraisia, heillä oli repaleiset vaatteet, takkuiset tukat ja liasta tumma naama. Heillä oli yksi johtaja tyttö, jonka kanssa minulla tuli heti kärhämää, vaikka yritin sopeutua joukkoon. Nuken näkönen, länsimaalainen pitkä tyttö, jolla oli kiharat vaaleenruskeat hiukset. Hän vaikutti pomottavan muita. Tyttö kiusasi minua, kaatoi minut mutaan, vaikeutti työtäni ja pisti ne pojatkin tekemään elämästäni tavallista hankalampaa. Tyttö otti sankoni ja heitti sen pitkälle aidan yli. Jouduin keräämään siemeniä käsin. Kompuroin mutaan ja vaatteni menivät ihan ruskeiksi. Vartijat eivät hirveesti piitanneet. Kyselin muilta tytöiltä kaikenlaista aina välillä, mutta muut olivat varsin vähäpuheisia. Sitten seuraavana päivänä minulla tuli kränää toisen aitauksessa olevan pojan kanssa, joka valmistautui lyömään minua. Syntyi tappelu, jonka voitin tyylillä. Arvostukseni muiden silmissä nousi heti. Huomattiin että häkin ovi oli jäänyt auki. Kukaan ei silti uskaltanut paeta, tulisi vartijoiden luoteja niskaan. Näin sankoni aitauksen ulkopuolella. Johtajatyttö tuli viereeni, ja haastoin sen nyökkäämällä ja hymyilemällä ilkeästi. Aioimme siis kisata kumpi ehtii ensimmäisenä hakemaan sangon, ja tulemaan takaisin, ja pistämään portin kiinni toisen nenän edestä, jolloin vartijat tulisivat viemään toisen, ja tulisi seuraamuksia karkaamisyrityksestä. Minua vähän hirvitti, mutta sitten tuli sellainen outo de-ja-vu tunne, että tämän olen tehnyt ennenkin, tiedän että voitan. :D Lähdimme juoksemaan. Sangolle oli matkaa joku 20metriä, mutta jos vartijat huomaisivat meidät häkin ulkopuolella, tulisi loppu. Nappasin sangon käteeni, ja käännyin juoksemaan takaisin. Se toinen tyttö johti minua, mutta nappasin häntä olkapäästä ja kiskasin nurin. Sitten tyttö teki saman minulle, ja minä taas saman hänelle, kunnes pääsin viimehetkellä takaisin häkin sisälle ja paiskasin oven kiinni tytön edestä. Tuijotin häntä pitkään verkon läpi, ja päästin lopulta hänetkin kuitenkin sisälle, en odottanut että vartijat veisivät hänet, niin veemäinen kuin tyttö olikin. Sen jälkeen kaikki kohtelivat minua erilailla, ja seuraavana päivänä aloimme pikkuhiljaa hautoa pakosuunnitelmaa koko porukka.
_____________________________________
2. Olin joku rikollinen tai mikä lie vastaava, ja suorittamassa tilattua keikkaa. Minulla oli muovisia mallinukkeja, joilla kuitenkin oli ihmisen iho. Ne piti viedä jonkun ostoskeskuksen parkkipaikalle yöllä, lavastaa näyttämään ihmisiltä, ja saada pahikset ampumaan niitä nukkeja minun sijastani.. Keikka meni pieleen, tulin paikalle autolla tai mopolla, joka piti liikaa meteliä ja jota oli huono ohjata. Piilouduin nukkejen kanssa auton taakse, ja minua ammuttiin. Miulla oli jossain joku työpari, joka huuteli välillä jotain toisesta piilopaikasta. Yritin jättää nuket näkösälle ja lähteä pois tilanteesta, mutta rosvot eivät menneet enää halpaan, että oisivat luulleet nukkeja oikeiksi ihmisiksi.
____________________________
3. Olin perheeni ja tuttujeni kanssa jollain rannalla viettämässä iltaa. Oli hämärää, melkein pimeää. Uimme järvessä, ja jotkut satunnaiset ilkeät ihmiset alkoivat jahdata meitä veneillä . Sitten minusta alkoi jotenkin tuntua, että järvessä liikkui jokin elävä, jota ei kuitenkaan voinut nähdä. Pyysin hiljaa mielessäni sitä elävää suojelemaan meitä. Juuri kun olimme jäämässä kiinni jahtaajillemme, järvestä nousi vesipatsaita joiden huipulla me kelluimme turvassa. Sitten jokin näkymätön murskasi ne veneet ja tappoi meitä jahdanneet pahikset. Ihmettelimme pelästyneinä. Mutta sitten kuitenkin koimme se järviolennon jotenkin positiiviseksi, kun se vaikutti olevan meidän puolellamme. Aloimme leikkiä sen kanssa, ja alkoi tuntua, että koko se järvi, se vesi oli yksi, elävä olento. Pystyimme välillä kävelemään veden päällä ja tekemään kaikkea kivaa ja hassua. Välillä järven pintaan ilmestyi aukko, pieni, about katuviemärin kannen kokoinen pyörre, jolla oli kultaiset hohtavat reunat. Aukko oli sen otuksen suu, ja se söi välillä asioita, kaloja vissiin, ja muuta järvellä kelluvaa.. Meille alkoi tulla olo, että kaikki ei ehkä ollutkaan niin hyvin kuin kuvittelimme. Kaikki rupesivat pikkuhiljaa hiippailemaan rantahiekalle päin. Kultainen rengas veden päällä ei haihtunut. Istuksittiin vähän aikaa hiekalla, osa porukasta söi eväitä. Kävin heittelmässä ranskalaisia pastilleja siihen kultaisen renkaan sisälle. Se vesi näytti pitävän niistä. Tulin takaisin muiden luo, jotka oli tosissaan alkaneet epäillä vesiolennon vaarallisuutta. Katselin järveä, ja äkkiä se kultainen kehä laajeni koko sen järven kokoiseksi, niin että se reunusti kaikkia rantaa nuolevia aaltoja, koko sitä vettä. Tajusimme että se järvi tosissaan oli yksi, tietoinen olento, mutta emme kerenneet tehdä mitään, kun valtava aalto nousi järvestä, heittäytyi meidän ylitsemme, ja veti meidät mukanaan, sisällään, kuin hyytelössä, sinne järveen. Se järvi siis söi meidät.
Siinäpä teille, jos tulee jotain tulkintoja mieleen, olisin kiinnostunut kuulemaan..
1. Olin jossain oudossa maassa, vaikutti vietnamilta tms. Olin itseäni nuorempi tyttö, ja minulla oli semmoiset "ozin dorothy"-tyyliset vaatteet, essumekko, sukat ja kengät. Minut raahattii joittenki aseistettujen armeijapukuisten vartijoiden toimesta korkealla verkkoaidalla ympäröidyn aitauksen luo, ja paiskattiin sisään. Ovi lukittiin perässä. Vastustelin. Aitaus oli täynnä nuoria vietnamilaisia (tai mikä maa nyt olikaan, olkoot vietnamilaisia..) tyttöjä, ja pari poikaa, ja he näyttivät siltä, että olivat olleet siellä todella kauan. Kaikki tekivät jotain työtä nöyrästi. Aitauksen maa oli mutainen ja soinen, ja siellä kasvoi lämpäreittäin jotain viljaa. Vilja kerättiin käsin sankoihin, jotkut keräsivät sitä lyhteittäin. Sitte lyhteitä paiskottiin tahdissa jotain semmosta sahapukkia muistuttavaa telinettä vasten, ja vedettiin, niin ne jyvät riipiyty niistä irti. (semmoinen vanhan suomen aikainen juttu) pojat kantoivat vettä pienestä kuralammikosta ja kastelivat niillä kasvavia viljoja kokoajan. Sitten viljat vissiin pistettiin jonnekkin talteen, vartijat hakivat ne myöhemmin, ja sitte sama hommma jatkui taas aamusta iltaan. Kaikki olivat todella laihoja, väsyneitä, kuraisia, heillä oli repaleiset vaatteet, takkuiset tukat ja liasta tumma naama. Heillä oli yksi johtaja tyttö, jonka kanssa minulla tuli heti kärhämää, vaikka yritin sopeutua joukkoon. Nuken näkönen, länsimaalainen pitkä tyttö, jolla oli kiharat vaaleenruskeat hiukset. Hän vaikutti pomottavan muita. Tyttö kiusasi minua, kaatoi minut mutaan, vaikeutti työtäni ja pisti ne pojatkin tekemään elämästäni tavallista hankalampaa. Tyttö otti sankoni ja heitti sen pitkälle aidan yli. Jouduin keräämään siemeniä käsin. Kompuroin mutaan ja vaatteni menivät ihan ruskeiksi. Vartijat eivät hirveesti piitanneet. Kyselin muilta tytöiltä kaikenlaista aina välillä, mutta muut olivat varsin vähäpuheisia. Sitten seuraavana päivänä minulla tuli kränää toisen aitauksessa olevan pojan kanssa, joka valmistautui lyömään minua. Syntyi tappelu, jonka voitin tyylillä. Arvostukseni muiden silmissä nousi heti. Huomattiin että häkin ovi oli jäänyt auki. Kukaan ei silti uskaltanut paeta, tulisi vartijoiden luoteja niskaan. Näin sankoni aitauksen ulkopuolella. Johtajatyttö tuli viereeni, ja haastoin sen nyökkäämällä ja hymyilemällä ilkeästi. Aioimme siis kisata kumpi ehtii ensimmäisenä hakemaan sangon, ja tulemaan takaisin, ja pistämään portin kiinni toisen nenän edestä, jolloin vartijat tulisivat viemään toisen, ja tulisi seuraamuksia karkaamisyrityksestä. Minua vähän hirvitti, mutta sitten tuli sellainen outo de-ja-vu tunne, että tämän olen tehnyt ennenkin, tiedän että voitan. :D Lähdimme juoksemaan. Sangolle oli matkaa joku 20metriä, mutta jos vartijat huomaisivat meidät häkin ulkopuolella, tulisi loppu. Nappasin sangon käteeni, ja käännyin juoksemaan takaisin. Se toinen tyttö johti minua, mutta nappasin häntä olkapäästä ja kiskasin nurin. Sitten tyttö teki saman minulle, ja minä taas saman hänelle, kunnes pääsin viimehetkellä takaisin häkin sisälle ja paiskasin oven kiinni tytön edestä. Tuijotin häntä pitkään verkon läpi, ja päästin lopulta hänetkin kuitenkin sisälle, en odottanut että vartijat veisivät hänet, niin veemäinen kuin tyttö olikin. Sen jälkeen kaikki kohtelivat minua erilailla, ja seuraavana päivänä aloimme pikkuhiljaa hautoa pakosuunnitelmaa koko porukka.
_____________________________________
2. Olin joku rikollinen tai mikä lie vastaava, ja suorittamassa tilattua keikkaa. Minulla oli muovisia mallinukkeja, joilla kuitenkin oli ihmisen iho. Ne piti viedä jonkun ostoskeskuksen parkkipaikalle yöllä, lavastaa näyttämään ihmisiltä, ja saada pahikset ampumaan niitä nukkeja minun sijastani.. Keikka meni pieleen, tulin paikalle autolla tai mopolla, joka piti liikaa meteliä ja jota oli huono ohjata. Piilouduin nukkejen kanssa auton taakse, ja minua ammuttiin. Miulla oli jossain joku työpari, joka huuteli välillä jotain toisesta piilopaikasta. Yritin jättää nuket näkösälle ja lähteä pois tilanteesta, mutta rosvot eivät menneet enää halpaan, että oisivat luulleet nukkeja oikeiksi ihmisiksi.
____________________________
3. Olin perheeni ja tuttujeni kanssa jollain rannalla viettämässä iltaa. Oli hämärää, melkein pimeää. Uimme järvessä, ja jotkut satunnaiset ilkeät ihmiset alkoivat jahdata meitä veneillä . Sitten minusta alkoi jotenkin tuntua, että järvessä liikkui jokin elävä, jota ei kuitenkaan voinut nähdä. Pyysin hiljaa mielessäni sitä elävää suojelemaan meitä. Juuri kun olimme jäämässä kiinni jahtaajillemme, järvestä nousi vesipatsaita joiden huipulla me kelluimme turvassa. Sitten jokin näkymätön murskasi ne veneet ja tappoi meitä jahdanneet pahikset. Ihmettelimme pelästyneinä. Mutta sitten kuitenkin koimme se järviolennon jotenkin positiiviseksi, kun se vaikutti olevan meidän puolellamme. Aloimme leikkiä sen kanssa, ja alkoi tuntua, että koko se järvi, se vesi oli yksi, elävä olento. Pystyimme välillä kävelemään veden päällä ja tekemään kaikkea kivaa ja hassua. Välillä järven pintaan ilmestyi aukko, pieni, about katuviemärin kannen kokoinen pyörre, jolla oli kultaiset hohtavat reunat. Aukko oli sen otuksen suu, ja se söi välillä asioita, kaloja vissiin, ja muuta järvellä kelluvaa.. Meille alkoi tulla olo, että kaikki ei ehkä ollutkaan niin hyvin kuin kuvittelimme. Kaikki rupesivat pikkuhiljaa hiippailemaan rantahiekalle päin. Kultainen rengas veden päällä ei haihtunut. Istuksittiin vähän aikaa hiekalla, osa porukasta söi eväitä. Kävin heittelmässä ranskalaisia pastilleja siihen kultaisen renkaan sisälle. Se vesi näytti pitävän niistä. Tulin takaisin muiden luo, jotka oli tosissaan alkaneet epäillä vesiolennon vaarallisuutta. Katselin järveä, ja äkkiä se kultainen kehä laajeni koko sen järven kokoiseksi, niin että se reunusti kaikkia rantaa nuolevia aaltoja, koko sitä vettä. Tajusimme että se järvi tosissaan oli yksi, tietoinen olento, mutta emme kerenneet tehdä mitään, kun valtava aalto nousi järvestä, heittäytyi meidän ylitsemme, ja veti meidät mukanaan, sisällään, kuin hyytelössä, sinne järveen. Se järvi siis söi meidät.
Siinäpä teille, jos tulee jotain tulkintoja mieleen, olisin kiinnostunut kuulemaan..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.