SUOMENPYSTYKORVA vain metsästykseen??!

nuita mettäkoiria muillaki lemmikeinä..
kunhan muistat että se haukkuminen on sen työtä, vähän niinku jollai rotweilerilla vahtiminen..
jos kuitenki haluatta suomen pystykorvan sisäkoiraksi ja pelekästään lemmikiksi kannattaa ehkä katella semmosta millä ei kovasti ois tuota metsästysviettiä..

Meillä on kohta 13v Suomen pystykorva. Pentuna se haukkui ihan kaikkea, mikä vain liikkui. Sillä jäi ikäänkuin haukku päälle ja saattoi haukkua ihan kevyesti vuorokauden putkeen, eikä mikään komentelu auttanut. Keskellä yötä jouduttiin monta monituista kertaa se viemään (maalaistalon pihapiiri) navetan tms taa kiinni, ettei haukku kuulu sisälle. Sitruunapanta auttoi huimasti, koira leikattiin (uros) ja ikä auttaa myös haukkumiseen. Vanhemmiten ei enää hauku paljoa. Itse en missään tapauksessa, koskaan, ottaisi ko. rotua kerrostaloon. Onhan niitä muitakin koirarotuja.

kannattaa vaan hyväksyä se tosiasia että se koira jonka haluaa soveltuu toisiin oloihin.
jos tuuri käy niin se koira sopeutuu ja jos huono tuuri käy niin kestätte sitä haukkumista sitten seuraavat 15-vuotta :-((
eikö kannttaisi kuienkin miettiä jotakin muuta rotua? teillä on jo sylikoira niin ottakaa sen seuraksi toinen sylikoira.
joitakin pystykorvia kyllä on jotka ovat enemmän seurakoiria kun metsästyskoiria. koita hakea se rotu joka sopisi paremmin.

yksilöitä.
Se pystäri joka tuli toimeen, ei tarkoita sitä että kaikki kyseisen rodun edustajat tulevat. :/
Suomen pystykorva tosiaan on metsästyskoirarotu, ja olisihan se hyvä, jos se luonnettaan pääsisi toteuttamaan. En itse ainakaan viitsisi sellaista koiraa ottaa jolle ei pysty tarjoamaan sille parasta elinympäristöä.
Ne viihtyvät erittäin paljon ulkona, ja sisäkoiraksi opettaminen on mahdollista, mutta työtähän se vaatiin. Ja se haukkumatta opettaminen on erittäin tuskallinen ja vaikea tie.
Tämän koiran luonne on sellainen, kuten jo itsekkin totesit :)

Sanoisin että älkää ottako metsästyskoirarotua, jos ette sitä metsällä käytä. mieluummin suosittelisin teille juuri sylikoiran kaveriksi toista pientä sylikoiraa. :)

suomenpystiksiä, jotka ne tosin otti metsästyskoiriksi, mutta koska eivät osanneet kouluttaa niitä siihen, niistä molemmista tuli vaan sohvaperunoita. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että metsästysvietin takia koira saattaa karkailla riistan perään, eikä sitä voi pitää pihalla tai lenkillä irti. Nartut yleensä pysyvät paremmin.

Kannattaa kysellä, jos saisitte joltain metsämieheltä koiran, joka ei olekaan toiminut metsällä. Voisitte saada koiran halvalla tai ilmaiseksi. Jos haluatte ehdottomasti pennun, kannattaa etsiä pystykorvaa, jolla ei ole molemmat vanhemmat tuplatripla käyttövalioita ja sanoa muutenkin reilusti kasvattajalle, ettei metsästetä. Silloin kasvattaja ei anna teille sitä rämäpäisintä pentua.

HUOM! Suomenpystykorvilla esiintyy epilepsiaa ikävän paljon. Varmistakaa kennelliitosta pentunne suku ja terveystausta!

ei suomenpystykorva pelkkä metsäkoira oo kunhan vaan liikkuu metsässä lenkkeilee ja leikkii niin sekin riittää mutta metsästykseen se on tarkotettu ei sillä oo pakko mettästää jos ei halua hyvä se on pelkkänä näyttely/seurakoirana

mutta se on totta että se haukkuu paljon ja ei sovi kerrostalokoiraksi

Kuinkahan monta prosenttia/promillea "metsästyskoiran" elinajasta kuluu metsällä? Ei kovinkaan montaa. Aika paljon näkee turhautuneita koiria räkyttämässä häkissä/sisällä.

Kansalliskoiramme on hieno rotu, ja ideaalitapauksessa sen tulisi saada liikkua vapaana pihapiirissä. Silloin kun pystis saa vapaana kulkea isännän/emännän mukana askareissa, se on aivan eri koira kun yksin jätettynä hermorauniona.

Ts. metsästäminen ei mielestäni ole se oleellinen juttu, vaan tärkeää on, että on jotain mielekästä toimintaa, ja ettei jätetä yksin pitkiksi ajoiksi.