Taidan tosiaan olla tämän maan päällä ainoa, jolle on noussut hirmuinen vauvakuume, vaikka olen jo näin himuisen vanha!!!
Onko kukaan saanut lapsia näin vanhana, tuntuu kyllä että ei??!!
Onko kukaan saanut lapsia näin vanhana, tuntuu kyllä että ei??!!
Vastaukset 28
Vanhimmat
kieltää, kauhuesimerkkejä sellaisista, ketkä on maailmaan saatteneet tuossa iässä lapsia, täysin pieleen menee monen ihmisen elämä...
terveiset vapaamieliseen Tampereeseen
tarkoitat Tampereen vapaamielisyydellä?
ettei tule ongelmia...
Hei kuumeinen....mä jopa ymmärrän, mut "proppa" ei ehkä tajua...Mä menin naimisiin 43v tokaa kertaa...arvaa vaan, mikä vauvakuume iski:)järki voitti...ei enään jaksa niitä yövalvomisia kun nuorenpani..puhumattakaan murkkuikää :> ota koira, niin me tehtiin :)
ensimmäinen nainen joka tuossa kypsässä iässä vielä lapsen tekaisisi, niin että rohkeasti vaan jos tajuat kaikki ne ongelmat ja vaaratkin mitä kypsällä iällä synnyttämiseen tulee. Takuutahan ei siitä ole koskaan, että lapsi syntyisi terveenä, ja riski kasvaa naisen ikääntyessä.
Mutta muuten, en mä ainakaan ketään ala tuomitsemaan jos lapsen haluaa vielä 40 ikäisenä. Itselläkin välillä vauvakuume iskee, tosin olen sua useita vuosia nuorempi, mutta kuitenkin 40-ikä minullakin häämöttää jo. Kuopus meillä vasta 3 vuotias, että jo senkin puolesta yhden voisi ihan hyvin vielä yrittää saada, jos tämä kuume tästä nyt kauheasti yltyy.. Onnea sinulle vain työstämisessä jos vauvelin "tekoon" vielä päädyt.. On ne vaan niin ihania =)))
Me saimme nuorimmaisemme kaksi vuotta vanhempana kuin sinä nyt ihana lapsi, joka on tuonut onnea elämäämme.
Vuotavia neniä' ja sitä pa*kanhajua kun syövät sopimatonta jossakin ja meillä tulostavat sen sitten,sitä huutoa kun pitäs nukkua ja ei halua,eikä laiteta päälle ja otetaan entisetkin pois,kuskataan kaikki tavarat pois ja leikitään eteisesäää...uuhhh taidan pitää vapaapäivän...
oelt hakeutunut alalle jollet pidä siitä?
Sen nimittäin huoma tuosta txt ;)))
Kurssitoveri sai vasta kaksoset, 46 vuoden iässä.
Rankkaa tulee varmasti oelmaan, mut se oli tietoinen valinta, ennestään oli jo neljä lasta ;)
Että siitä vaan, lapsia ja tulevaisuutta tää maailma tarvitsee ;)
Tarkoitus oli kertoa karseimmillaan tilanne pienten lasten kanssa,että se ei ole yhtä nasua ja hali-nallea vaan raakaa työtä!
Ymmärrän kyllä sen jo vuosien työkokemuksenikin perusteella samoin kuin sen tähden, että esikoiseni oli atoopikko (ihon mieletön kutina) ja heti synnytysosastolla saatu ihobakteeri (vaati viikon sairaalahoidon eristyksissä heti syntymän jälkeen), koliikki (allergioita)ja heti sen jälkeen 4 kk:n iässä alkoivat hampaat tupsahdella rykelmissä suuhun, jolloin myös se aiheutti itkua ja unettomia öitä! Ts. tiedostan kyllä mielestäni aika hyvin sen, että lapset VOIVAT OLLA hyvinkin raskaita hoidettavia aina tuonne 2 ikävuoteen asti! Mutta silti, näin jälkikäteen en hetkeäkään muuttaisi, koska nykyinen ainokaiseni on maailman tärkein ja ihanin asia maailmassa!
Jos elämäntilanteesi ja perhetilanteesi on kunnossa niin miksei. Riskejä on paljon ja otathan huomioon, että vauvasi saattaa olla vammainen (tätä on pakko miettiä vaikka en kauhukuvia haluaisi luoda).
Asiaan tietysti vaikuttaa myös isän ikä ja kunto. Yksin ei lasta tuossa iässä ehkä ole viisasta maailmaan saattaa, ainakaan lapsen kannalta ajatellen.
Minulla oli samassa iässä vauvakuume ja kaduin muutaman vuoden etten sittenkin ryhtynyt ajatuksista tekoihin. Nyt toki mummina saan taas toteuttaa noita haaveita täysillä ja minulle tämä ehkä oli se oikea tapa nauttia vauvaelämästä, joka on yllättävän raskasta.
Mutta jos parisuhteesi on ok ja elämässä kaikki kunnossa sekä olet valmis ottamaan vastaan vammaisenkin lapsen, niin ette te lapsen isän kanssa muiden lupaa tarvitse. Onnea !
Minulla ei ole yhtään lasta vieläkään kun niitä ei kovin helpolla tunnu tuleva.Täytyy tänä vuonna pistää vähän vauhtia asiaan ja koettaa hoitoja.Kyllä se vauvakuume voi naiselle tulla minkä ikäisenä hyvänsä.Turha ainakaan sellaisten on arvostella asiaa jotka ovat saaneet äitiyden jo kokea ja nähdä uuden elämän alkavan.
äiti 47v, nuorimmaiseni on 1,5 vuotias vesseli. Ongelmat samoja kuin nyt jo aikuisten lasten kanssa
heidän ollessaan pieniä ( yövalvomisia ja nuhakuumeita). En ole katunut, vaan nauttinut sydämestäni ja ollut vähemmän kiireinen suhteessa muihin asioihin kuin nuorena äitinä.
Useimmat vastaajat ovat olleet hyvin myönteisiä viestini suhteen - tuhannet kiitokset siitä!
Kiitos myös negatiivisen palautteen antajille, on totta, että myös omassa mielessäni välillä häilyy ajatuksia, että onkohan se kuitenkaan enää viisasta, ts. vastaukset peilaavat kokolailla hyvin myös omia mielenliikkeitäni!
Olen kuitenkin asian päättänyt jo jonkin aikaa sitten mielessäni, haluan kuitenkin vielä tarkkaan harkita sitä päätöstä puolelta jos toiselta ja siksi halusi muidenkin mielipiteitä esiin!
Kotiasiani ovat ok, mieheni tukee minua, etenkin koska lapsi olisi hänen ensimmäinen (minulla toki on aiemmin jo yksi, murrosikäinen)
eli se taustapuoli on oikenkin kunnossa! Olen myös hyvin tietoinen lapsen mahdollisesa vammaisuuden riskistä, minulla on myös kokemusta lastenhoidosta jo ammattinikin puolesta aikaisempina vuosinani.
Ja luulenpa, että tulevaisuudessa myös avarakatseisuus pikkuhiljaa leviää, eikä iäkkäämmät äiditkään ole mikään syy hävetä...
Anna mennä! Tee se! Miksi kysellä muilta mitä mieltä he ovat.
Tuun tarvittaessa kummiksi.
Sinun ikäiselläsi naisella on tietynlainen, oikeastaan melko korkea, todennäköisyys saada vammainen lapsi. Downin syndrooma on ehkä yleisin näistä. Pitää miettiä ennakkoon sitä, mitä tulee tekemään, jos tiedossa kehitysvammainen lapsi. Lapsivesitutkimus paljastaa tilanteen hyvissä ajoin ja silloin sitten tehtävä päätös, otetaanko vastaan kehitysvammainen vai tehdäänkö abortti.
Tällaiset vammaiset iäkkäämpien naisten synnyttämät lapset elävät siinä 20 vuotta tai usein alle.
Mitä olen asioita seurannut, niin varsin monet naiset ovat silti halunneet saada lapsen, joka on etukäteen lapsivesitutkimuksilla todettu vammaiseksi.
Jokainen tekee oman valintansa.
Tiedoksi muuten vaan. Kantaa ottamatta suuntaan tai toiseen.
Tommy Tabermannin sanoin:
"Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään Jättää käyttämättä."
UUTTA PÄIN.EIKÖHÄN TÄSSÄ YHETISKUNNASSA PAAPOTA IHMISIÄ MUUTENKIN JO LIIKAA JOTEN OLE ROHKEA JA TEE PÄÄTÖKSESI ITSE JA NAUTI VAAVISTASI JOS SIIHEN PÄÄTÖKSEEN TULET. TUNNEN MUUTAMAN YLI 40V PIENEN VAAVIN ÄIDIN ENKÄ VOI MUUTA SANOA KUN SIINÄ SE ONNI JA AUTUUS NÄKYY VAAVIN JA IÄKKÄÄMMÄN ÄIDIN VÄLILLÄ. HE SELVÄSTIKKIN NAUTTIVAT TOISISTAAN.
"liian vanha" mutta et tietenkään maailman vanhin.Paras on pennut tehä ennen 30 v. ikää!
puhuttu, mutta lähdetään ensimmäiseksi kritisoi-
maan lääketieteen tutkimusten päivitystarpeesta.
Itse olen sitä mieltä, että ihmisen elinajan odo-
tusten ja sairauksien hallinta ovat mahdollista-
neet myös myöhemmän iän raskaudet.
Vanha knoppitieto puhuu 40 ikävvuosien tuovan
lisäriskiä DNA:n ei-toivottuihin muutoksiin.
tuo tieto on kuitenkin ikiaikaisen vanhaa ja
silti nuoremmat pariskunnatkin saavat poikkeavia
lapsia. Siksi olisi kumuloitava ne kaikki riski-
tekijät, jotka voivat toimia katalyyttinä DNA:n
vahingoittumiseen. Tuntemattomat perintötekijät
ja jokin sairaus ennen raskautta ovat nekin ris-
kitekijöitä.
Jossain Etelä-Amerikassa (n. 70v.), Romaniassa
(n.66v.) saivat terveitä lapsia ja Suomessa jopa
ensisynnyttäjä 53 v.
Kyllä seulonta on niin tarkkaa nykyään, että ris-
kit saadaan selville jo sikiön alkuvaiheessa.
Mun työkaveri sai terveen tytön 45vuotiaana,tiedän myös toisenkin joka sai esikoisensa saman ikäisenä.Terve tyttö hänkin.Itse samanikäinen ja mielessä on käynyt mutta en tiedä jaksaisinko enää hoitaa....
Hormonit ne sulla vaan saa aikaan tuommoisia "aaltoja" että vauvaa vielä.... Vauvakuume helpottuu sun ikäisillä helpoiten paapomalla lastenlapsia.
Lapsi on vielä pieni kun sun kuukautiset loppuu ja mummovaihe alkaa kiihtyä, niin ei se sun pinnakaan kestä pikkulasta samalla tavalla kuin nuoremmilla naisilla. Hyväksy asia vanhenemisestasi.
Hei. Sain esikoiseni yksin yli nelikymppisenä ja minulla on maailman ihanin ja suloisin ja kiltein ja rakkain ja ja ja... Tähän kaikki positiiviset sanat jotka voi lapseen sitoa. Hän on downlapsi, yllätyslapsi, lääkäreiden ihmeeksi yleensä sain hänet. Lapsettomuuteen tuomittu äiti. Olen hänen kanssaan yksin, olut koko ajan. Sekunttiakaan en vaihtaisi pois. En vaikka olen öitä valvonut ja kaikenlaisia liitännäissairauksia pelännyt. Maailman kiltein ja aurinkoisin lapsi, jota kukaan ei voi olla rakastamatta. Kyllä Taivaan Isä tietää kelle mitäkin antaa... kuka mitäkin jaksaa kantaa ja hoitaa.
Jos raskaaksi tulet niin se joka sulle suodaan on sulle tarkoitettu. Anna palaa vaan;)
kun vanhempana tekee lapsen voipi myös vaihdevuosioireet hieman siirtyä myöhemmäksi. Itselleni kävi näin, eikä tiukasta pinnasta kärsi yhtään sen enempää kuin persoonaani on kuulunut aikaisemminkaan. Sitäpaitti hormonit on siihenkin vaivaan keksitty.
Luulekko sä, että nyky-miniät antavat koskea määräänsä enenpää lapseensa, että sais emonvaistonsa lapsenlapsillaan hoidetuksi?
Hormonien kiertämättömyys pisti sut provoon kuittaamaan? Ai ai, menopaussia elät.
Onko sulla entuudestaan lapsia ? Jos ei , niin nyt ne olisi sitten viimenen aika tehdä tosi pikaisesti. Mutta kannattaa miettiä millaista elämäsi on kun olet 60v ja sinulla on kotona kapinoiva teini....itse en jaksaisi. Olen kanssasi saman ikäinen ja enää 1 alaikäinen (16v.) kotona. Esikoisen vaimo odottaa nyt vauvaa ja ihan kivalta tuntuu että tulee vauva lähipiiriin ja varmaan saan hoitaa lasta kun siihen tarjoudun. Mummina olo varmaan ihan ok. Itse aikanani tein radikaalin päätöksen neljännen lapsen jälkeen ja päädyin sterilisaatioon 34 vuotiaana. Silloin sanoin jo että saattaa vauvakuume iskeä ja vauvan voin haluta, mutta en enää yhtään ``kakaraa`;) Nyt kun lapset on isoja, on aikaa keskittyä itseensä ja mukavuuden haluisena en todellakaan kestäisi esim kolmen kuukauden koliikki vauvan öistä tai päivittäistä huutoa, yösyöttöjä ym ym.Mieluiten olen avulias mummi silloin kun nuoriso haluaa hengähdys tauon. Tämä vain minun mielipiteeni.
tee itse ratkaisusi ilman muiden painostusta tai kieltoa. Itse tein toisen lapseni reilusti yli nelikymppisenä ja aivan ihanaa on ollut. Liioin päivääkään en vaihtaisi pois. En sitä kyllä keneltäkään kysynytkään ja se oli minun oma päätökseni, ei kenenkään muun. Äiti on kumminkin aina se, joka yleensä viime kädessä lapsesta vastaa.
Erja Häkkinen sai kuopuksensa sun iässäs. Anna palaa jos terveys kunnossa ja vehkeet pelaa.