Morjens!
Teen tieteellistä raporttia, jossa lasketaan erilaisille mittaustuloksille keskiarvoja, keskihajontaa ja variaatiokertoimia. Tiedän kyllä kaavat, joilla ne lasketaan, mutta mitä ihmettä teen kun variaatiokertoimiksi tulee tuhansia prosentteja? Variaatiokerroin voi olla nollasta ylöspäin, mutta ei kai se yli 100 prosenttiin voi mennä?
Entä ne, joissa kerroin on alle 0? Miten ne kuuluu merkitä?
Variaatiokerroin
12
3710
Vastaukset
- ffffs
Variaatioita voidaan laskea vain suhdeasteikollisille muuttujille. Ei siis intervalliasteikollisille.
Eli sinulla täytyy olla tilanne, jossa on järkevää tulkita kahta arvoa tyyliin: A on kaksinkertainen B:n nähden.
Tällöin arvot ovat pakosti positiivisia, joten variaatio joka on keskihajonta/keskiarvo on myös suurempi kuin 0, koska keskiarvo on positiivinen ja keskihajonta on aina positiivinen. Luku voi olla suurempi kuin 100%, jos arvot ovat erittäin hajaantuneita ja keskiarvo pieni, lisäksi tilanteen pitäisi olla aika harvinainen: mediaani suurempi kuin keskiarvo tms.
Variaatio mittaa suhteellista hajontaa. Ja sinun täytyy miettiä onko kaikille tunnusluville mielekäs tulkinta, aina näöin ei ole. Jos ei ole, älä käytä kyseisiä tunnuslukuja ollenkaan.
Kerropa hieman tarkemmin millaisesta datasta on kyse, niin voidaan neuvoa tarkemmin.- aloittaja
Olen tehnyt testauksia erilaisille materiaaleille ja niistä saadut mittaustulokset ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Keskiarvot ovat pieniä, -0,3:sta 0,5:een.
Näissä testauksissa pitää laskea kyseiset tunnusluvut, raportti on virheellinen jos ne jättää pois.
Olen kysellyt opettajilta apua, mutta kukaan ei ehdi vastaamaan sähköpostitse ja itsellänikin alkaa olla jo kiire tuon palautuksen kanssa. - aloittaja
aloittaja kirjoitti:
Olen tehnyt testauksia erilaisille materiaaleille ja niistä saadut mittaustulokset ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Keskiarvot ovat pieniä, -0,3:sta 0,5:een.
Näissä testauksissa pitää laskea kyseiset tunnusluvut, raportti on virheellinen jos ne jättää pois.
Olen kysellyt opettajilta apua, mutta kukaan ei ehdi vastaamaan sähköpostitse ja itsellänikin alkaa olla jo kiire tuon palautuksen kanssa.Yhden mittaussarjan tulokset ovat 0, 2, -3 ja 1,5. Keskiarvoksi saan 0,1 ja keskihajonnaksi 2,3. Eikös variaatiokerroin siten ole 2300 %??
- fffs
aloittaja kirjoitti:
Olen tehnyt testauksia erilaisille materiaaleille ja niistä saadut mittaustulokset ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Keskiarvot ovat pieniä, -0,3:sta 0,5:een.
Näissä testauksissa pitää laskea kyseiset tunnusluvut, raportti on virheellinen jos ne jättää pois.
Olen kysellyt opettajilta apua, mutta kukaan ei ehdi vastaamaan sähköpostitse ja itsellänikin alkaa olla jo kiire tuon palautuksen kanssa.Eli materiaalien ominaisuudet voivat olla negatiivisia, silloin et voi sanoa esim., että materiaali -0.3 arvolla on X% parempi kuin arvolla 0,5 tai vastaavaa.
Koska kyse ei ole suhdeasteikosta, niin ainakaan perinteinen variaatio keskihajonta/keskiarvolla ei toimi. Onko teille annettu toista kaavaa käytettäväksi intervalliasteikolla.
Mitä arvoja mittaustulokset voivat saada ja onko esim. mittaustulosten A 0,5 ja B 0,8 erotukselle 0,3 jokin mielekäs tulkinta. Vai tulkitaanko sitä mielummin B on 60% suurempi kuin A.
Keskiarvo ja keskihajonta ovat luonnollisia, mutta variaatio tässä tilanteessa vaikuttaa hyödyttömältä. - ffffs
aloittaja kirjoitti:
Yhden mittaussarjan tulokset ovat 0, 2, -3 ja 1,5. Keskiarvoksi saan 0,1 ja keskihajonnaksi 2,3. Eikös variaatiokerroin siten ole 2300 %??
Laskusi on mennyt oikein, mutta edelleen sinulla on ongelma siinä, että mittaustuloksesi eivät ole suhdeasteikollisia vaan intervalliasteikollisia, joten kaavaa ei voi soveltaa. Joko löytyy intervalliasteikolle tämän kanssa analoginen kaava tai asteikko on muunnettavissa suhdeasteikolliseksi jollakin tapaa (jota en kyllä tähän hätään keksi)
- fffs
ffffs kirjoitti:
Laskusi on mennyt oikein, mutta edelleen sinulla on ongelma siinä, että mittaustuloksesi eivät ole suhdeasteikollisia vaan intervalliasteikollisia, joten kaavaa ei voi soveltaa. Joko löytyy intervalliasteikolle tämän kanssa analoginen kaava tai asteikko on muunnettavissa suhdeasteikolliseksi jollakin tapaa (jota en kyllä tähän hätään keksi)
Eräs mahdollisuus muuttaa intervalliasteikko suhdeasteikoksi on mittayksikkö muunnos, esim.
Sinulla on lämpötilamittauksia Celsius asteissa (positiivisia ja negatiivisia), tällöin sinulla on intervalliasteikko, mutta jos muutat lämpötilat kelvineiksi, niin se muuttuu suhdeasteikolliseki (koska on absoluuttinen nollapiste) jolloin on (tavallaan) mielekästä sanoa, että 27C=300K on 10% lämpimämpää kuin 10C=273K. - aloittaja
fffs kirjoitti:
Eli materiaalien ominaisuudet voivat olla negatiivisia, silloin et voi sanoa esim., että materiaali -0.3 arvolla on X% parempi kuin arvolla 0,5 tai vastaavaa.
Koska kyse ei ole suhdeasteikosta, niin ainakaan perinteinen variaatio keskihajonta/keskiarvolla ei toimi. Onko teille annettu toista kaavaa käytettäväksi intervalliasteikolla.
Mitä arvoja mittaustulokset voivat saada ja onko esim. mittaustulosten A 0,5 ja B 0,8 erotukselle 0,3 jokin mielekäs tulkinta. Vai tulkitaanko sitä mielummin B on 60% suurempi kuin A.
Keskiarvo ja keskihajonta ovat luonnollisia, mutta variaatio tässä tilanteessa vaikuttaa hyödyttömältä.Mittaustuloksia ei verrata toisiinsa, vaan kaikkia verrataan samaan lähtöarvoon.
Meille on sanottu että ne lasketaan juuri noin kuin olen laskenut, mutta tuloksissani on kuitenkin jotain vikaa. Muuta kaavaa ei ole.
Ärsyttävää. Toivottavasti joku osaa ensi viikolla koulussa ratkaista tämän.
Kiitos kuitenkin kun yritit auttaa! :) - nkorppi
aloittaja kirjoitti:
Mittaustuloksia ei verrata toisiinsa, vaan kaikkia verrataan samaan lähtöarvoon.
Meille on sanottu että ne lasketaan juuri noin kuin olen laskenut, mutta tuloksissani on kuitenkin jotain vikaa. Muuta kaavaa ei ole.
Ärsyttävää. Toivottavasti joku osaa ensi viikolla koulussa ratkaista tämän.
Kiitos kuitenkin kun yritit auttaa! :)Luku voi olla 1000% pienemmästä luvusta, jos se on kymmenkertainen. Siinä ei ole mennyt mikään pakosti pieleen!
- aloittaja
nkorppi kirjoitti:
Luku voi olla 1000% pienemmästä luvusta, jos se on kymmenkertainen. Siinä ei ole mennyt mikään pakosti pieleen!
Okei, kiitti!
Mä kysyn vielä koululta niiden mielipidettä.
- K. Arvonen
... miksi variaatiokerroin (keskihajonta/keskiarvo) pitää kertoa sadalla ja esittää muka jonkinlaisena prosenttitulkintana.
Mielestäni koko tunnusluku on täysin tarpeeton yhden muuttujan tarkasteluissa, kun tutkimusyksikköjä on yksi. Sen sijaan, jos verrataan useampia tutkimusyksikköjä yhden muuttujan suhteen tai usean muuttujan vaihtelua samalla tutkimusyksiköllä, variaatiokerroin on mielekäs.
Esim. vaihteleeko norsujen vai hiirien paino suhteellisesti enemmän? Tai vaihteeeko ihmisten pituus vai paino suhteellisesti enemmän? Keskihajonta saa vain positiivisia arvoja, mutta keskiarvo voi saada negatiivisia. Miksi variaatiokerroin ei siis voi olla negatiivinen? Tulkinnat on tehtävä itseisarvon avulla. - Doctöör
ja muista tilastollisista tunnusluvuista (kuten tämä variaatiokerroin) pari sanaa.
Itse suhtaudun aika skeptisesti tilastollisiin tunnuslukuihin (tai ainakin niitten absoluuttisten arvojen tulkintaan), varsinkin kun 'ei tiedetä etukäteen, kuinka otos on jakautunut'.
Yhtenä esimerkkinä jokin aika sitten lehdissä ollut keskustelu 'kansakuntien' älykkyydestä. - aloittaja
Täytyy tunnustaa, että en ymmärrä yhtään mitään mistään suhteellisuuksista tai siitä mitä kannattaa mihinkin verrata ja miksi tai miksi ei. En edes tiedä miksi tuohon tekeillä olevaan raporttiin täytyy sellainen variaatio laskea, koska sen merkityksiä ei kuitenkaan tarvitse selittää.
Ongelmani on vain se, että se on pakko siinä olla.
Korkeatasoisia insinöörejä siis tulossa meidänkin luokasta..
Kiitos nyt vielä kaikille auttamishalusta. Jätän asian tähän ja pakotan jonkun opettajan ratkaisemaan sen puolestani.
Hyvää kevään odotusta! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241576- 301426
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!731270- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761189Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 541008
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18992Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per179883