kaloja kuolee

kirjoittelin tuossa aikaisemmin
otsikolla "kalakuolemia", ja joku neuvoi
testaamaan karbonaattikovuuden. Nyt on testattu,
se on 5. Kokonaiskovuus on 6 (dH?).. Kalojahan
oli neon- ja kardinaalitetrat, kuparimonniset,
kääpiörihmakala, kirsikkabarbit, partikset,
sinirihma ja helmirihma. Tässä kesän aikana on
siis kuollut kuparimonninen, 3 kääpiörihmaa,
neontetra, kirsikkabarbi ja 2 kardinaalitetraa.
PH on n. 7 ja nitraattia n.17 mg. Mikä siis on
vialla? Kovuudet ovat nyt uutta tietoa, ja
käsittääkseni molempien pitäisi olla ihan ok,
vai? Niin, vettä vaihdan kerran viikossa n. 30 l,
kasveja on paljon.

Mitäs vielä.. Siinä taisi tulla tärkeimmät :) !
Ai joo, ylikansoitustahan on jonkin verran sillä
akvaario on 100 l, luultavasti osa kaloista
(ainakin toinen iso rihma) saa pian siirron
toiseen saman kokoiseen.
9759
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Nämä voisit vielä tarkistaa:

- älä koskaan ota hanasta lämmintä vaihtovettä,
vaan aina pelkästään pelkkää kylmää, koska
kuumaan veteen on liuenneena paljon enemmän
epäpuhtauksia putkistosta kuin kylmään

- älä käytä pesuaineita akvaarion kanssa
tekemisiin joutuvien välineiden kanssa - ämpärit
mukaanlukien! Kätesi muista huuhdella TOSI hyvin
sekä ennen että jälkeen työskentelyn.

- tarkista, ettei teillä ole kuparista
vesivaraaja tai putkistoa, sillä monniset ovat
kuparille erityisen herkkiä

- ota vaihtovesi mieluiten illalla esim. suihkun
jälkeen, jolloin se ei ole seissyt putkistossa
yön yli

- valuta vettä hanasta ainakin pari minuuttia
viemäriin ennen veden ottoa

- anna vaihtoveden ilmastua mahdollisen
ilmastimen kera useita tunteja, tai ainakin
seistä puoliavoimessa ämpärissä 1-2 vuorokautta
ennen akvaarioon laittamista

- käytä aina varmuuden vuoksi
vedenparannusainetta (AquaSafe on hyvä)

- älä päästä ämpärin pohjalle mahdollisesti
kertynyttä sakkaa akvaarioon, vaan kaada "pohjat"
lopuksi viemäriin; kun laitat veden
kiertoliikkeeseen lisättyäsi vedenparannusaineen,
niin sakka kasaantuu keskelle ämpärin pohjaa ja
on helppo havaita

- varmista, että vaihtoveden lämpö on parin
asteen tarkkuudella sama kuin akvaarion

- laita akvaarioon lisäsuodin (esim. Eheim 2010),
jonka ilmastuksen säädät täysille (pumppausteho
minimillä em. laitteella) ja puhalluksen
mahdollisimman pintaan; itselläni on näitä kaksi
rinnakkain, joiden patruunat vaihdan vuorotellen

- pintavirtauksen lisääminen on tärkeämpää, kuin
ilmastuksen, mutta sekin parantaa kalojen oloa,
kun niiden on helpompi saada happea

- hapen saanti paranee myös, jos lasket vähän
lämpötilaa

- katso, ettei akvaariosi kansi ole aivan
umpinainen; jos siinä on pieniäkin aukkoja, niin
ilmastimen/suotimen akvaarion ulkopuolelta ottama
ilma riittää ilmanvaihdoksi

- kysy vesijohtovetesi arvot ja soveltuvuus
akvaariokäyttöön paikkakuntasi vesilaitokselta

- "toiseksi viimeisenä" keinona kokeile
TurboCleaner'ia:

http://www.febi.de/engl/aqua/frame.htm

- viimeisenä keinona hanki käänteisosmoosisuodin:

http://www.ampac1.com/

- ennenkaikkea, perehdy veden kemiaan ja
suodatukseen:

http://webclub.solutions.fi/~elukka/aquindex.htm

http://www.liaani.net/akvaario/vesikem.html

http://www.liaani.net/akvaario/aquafaq/ffilter.htm
l

http://www.kolumbus.fi/pekka.sivander/sivut/suodat
us.htm

http://sivut.koti.soon.fi/samijokela/Horhottimet.h
tml

http://www.kolumbus.fi/pleco/720/tekniikka.html

http://www.thekrib.com/Filters/

Halvimmalla saat biologisen suodattimen K-
Raudasta (tai Etolasta), mikäli se ei häiritse
Feng Shuitasi tai esteettistä silmääsi
seuraavasti: osta akvaarion pituinen muovinen
parvekekukkalaatikko (oltava taipuisaa muovia, ei
sellaistä helposti särkyvää, kuten Etolassa
näyttää olevan - kokenut kaikki tietää!), kaksi
muovista läpivientikappaletta (toinen muutaman
millin muoviputkelle ja toinen
sormenpaksuiselle), iso palanen suodatin
vaahtomuovia akvaarioliikkeestä ja pieni Eheim
1005-vesipumppu ja pätkä siihen sopivaa
muoviputkea. Tee laatikon toiseen päähän
vierekkäin kaksi reikää ja ruuvaa läpiviennit
paikoilleen; leikkaa suodatinmateriaalista noin
15 sentin suikaleita niin, että ne puristumatta
sopivat laatikon pohjalle; jätä kunkin väliin
pari senttiä tyhjää; paksumpaan läpivientiin
laita ylöspäin tiiviisti yhtä pitkä muoviputken
pätkä, kuin mikä on suodatin materiaalin paksuus;
aseta pumppu akvaarioon, pumpun ulostuloletku
laatikkoon ja laatikko akvaarion takareunalle,
sekä käynnistä pumppu. Tarkoitus on, että vesi
täyttää koko suodatinmateriaalin ja virtaa sen
läpi jälleen takaisin akvaarioon. Paksumpi putki
toimii siis ylivuotoputkena ja ohuemman tulisi
olla niin ohut, että vesi todella nousee sen
tasalle. Pumpusta tulevan letkun voi helposti
kiinnittää laatikon päähän pienellä
ruuvikoukulla. Heti letkun alle kannattaa laittaa
pieni pala suodatinvaahtomuovia esisuodattimeksi,
jonka voi vaihtaa viikoittain sen likaannuttua.
Suurin kustannuserä on vesipumppu.
Kokonaisuudelle tulee hintaa noin 300mk. Laitetta
kannattaa kuitenkin vielä parannella siten, että
se toimii märkä/kuivasuodattimena kytkemälle
pumppu ajastimeen, joka on poissa päältä
senverran, että laatikko ehtii tyhjetä
kokonaisuudessaan. Tällöin bakteerit saavat
happea optimaalisesti. Ikävä puoli vain on, että
on hankittava digitaalinen ajastin joka maksaa
vielä toiset 300 mk lisää. Oma ajastimeni kykenee
tekemään ko. päälle/pois-kytkennän vain kymmenen
kertaa vuorokaudessa, joten se kytkee pumpun pois
päältä kahdeksi minuutiksi noin joka toinen
tunti. Paras ratkaisu olisi pitää pumppua päällä
minuutti tai pari, ja jälleen pois päältä
minuutti tai pari. Kuka jaksoi lukea tähän saakka
ja tietää mistä tälläisen yksinkertaisen on/off-
tyyppisen intervalliajastimen voisi ostaa,
kertokoon. Olisin kovasti kiitollinen tiedosta!

Äänestä
  • ym. rutiinit ovat sujuneet samaan tapaan jo monta
    vuotta, joten jos kalat ovat ennenkin kestäneet
    suoraa hanasta päästetyn veden, niin vaikea
    kuvitella että vika olisi siinä. Nyt kesällä olen
    kyllä vaihtanut vettä vähän ahkerammin, varsinkin
    jos se on ollut ihan liian lämmintä.

    Pesuaineita en käytä, lisäsuodattinta ei luulisi
    tarvitsevan, kun on jo kaksi? Luotan niiden
    toimintaan, fluval ainakin kierrättää vettä
    hyvin, toinenkin sitten kun sen puhdistaa.
    Kannattaisikohan vaihtaa suodattimien paikkaa ja
    siirtää tehokkaampi fluval pinnan tuntumaan?

    Lämpötila alkaa olla aika sopiva, kun ei ole
    sisällä enää niin kuuma. Kansilasissakin on reiät
    ja toinen lasi on ylempänä niin että raosta
    pääsee kannen alle ilmaa.

    Äänestä

Jos vesiarvot näyttävät olevan kunnossa, voit
kokeilla vähentää vaihtoveden 20 litraan
viikossa. Minulla on sellainen tuntuma, että 1/3
on liikaa, vaikka monet sitä suosivatkin. Ainakin
omassa samankokoisessa akvaariossa asiat ovat
menneet paremmin, kun en vaihda liikaa kerralla.
Luultavasti vielä parempi olisi vaihtaa 10 litraa
viiden päivän välein, mene tiedä. Kaloja ei ole
sairastunut, kuten aiemmin, eikä kutinaakaan nyt
ilmene. Kokeile Bactozymiä suodattimen pesun
yhteydessä. Käytin sitä alkuun, mutta nyt olen
luopunut, kun vesiarvot pysyvät aina samoina -
ilmeisesti kerran luodun, vahvan Bactozym-
bakteerikannan ansiosta. Omatekokoinen
suodattimeni on ollut käytössä vasta
kuukaudenpäivät.

Äänestä
  • Tilanne vaihtelee juomaveden ominaisuuksista
    riippuen varmaan paljonkin. Jonkun vesi saattaa
    sellaisenaan kelvata kaloille, kun toiset
    joutuvat taistelemaan niiden hengen puolesta
    parhaan vedenpuhdistus- ja käsittelytekniikan
    avulla. On myös huomattava, että olen harventanut
    pohjan imuroinnin muutamaan viikkoon ja
    silloinkin teen sen hyvin hellävaroen, sillä
    hiekan seassa elää voimakas kotilokanta ja
    varmaan myöskin bakteerikanta, joka näyttää
    huolehtivan puhtaanapidosta täysin ilman
    apuanikin! Jos pohjan imuroi usein ja
    huolellisesti, ei tarpeellista kantaa pääse
    syntymään. Silloin on todennäköisesti myöskin
    tarpeen vaihtaa vettä luultavasi selvästi enemmän
    kuin 1/10-1/5 viikoittain. Pitemmän päälle olen
    kuitenkin sitä mieltä, että siinä ei ole mieltä.

    Äänestä

  • mainitsinkin juuri edellisessä vastauksessa että
    olen vaihtanut vettä vähän ahkerammin kesän
    aikana ja imuroinut pohjan aika huolellisesti.
    Vähän ristiriitaista, kun altaassa tuntuisi
    olevan ylikansoitusta, ja sen takia vettä
    suositellaan vaihdettavaksi useammin ja enemmän.
    Tekisinkö sitten niin, että vaihtaisin joskus
    vaan vettä, enkä imuroisi ollenkaan? Jos
    imuroinnin mukana lähtee pohjasta bakteeritkin?

    Oletko siis tehnyt itse oikein tavallisen
    suodattimen? Oliko vaikeaa ja tuliko kalliiksi?
    Eheimit ym. hyvät suodattimet maksaa niin paljon,
    ettei malta ostaa!

    Äänestä

  • fish kirjoitti:

    mainitsinkin juuri edellisessä vastauksessa että
    olen vaihtanut vettä vähän ahkerammin kesän
    aikana ja imuroinut pohjan aika huolellisesti.
    Vähän ristiriitaista, kun altaassa tuntuisi
    olevan ylikansoitusta, ja sen takia vettä
    suositellaan vaihdettavaksi useammin ja enemmän.
    Tekisinkö sitten niin, että vaihtaisin joskus
    vaan vettä, enkä imuroisi ollenkaan? Jos
    imuroinnin mukana lähtee pohjasta bakteeritkin?

    Oletko siis tehnyt itse oikein tavallisen
    suodattimen? Oliko vaikeaa ja tuliko kalliiksi?
    Eheimit ym. hyvät suodattimet maksaa niin paljon,
    ettei malta ostaa!

    Kertomani mukaisen suodattimen teko on hyvin
    helppoa ja koko hommasta selviää muutamalla
    satasella! Kaupallinen märkä/kuivasuodatin maksaa
    lähes yhtä monta tonnia. Vaikein kohta oli tehdä
    pyöreät reiät läpivienneille linkkarilla, kun
    riittävän isoa poranterää ei ollut kotona
    tarjolla - mutta itseasiassa linkkarillakin
    kaikki kävi helpposti. Oikeastaan siinä on koko
    homma.

    Äänestä

Oletko mitannut nitriitti arvon? Meinaan sen
alhaisena pysyminen on aika olennainen osa, että
kalat pysyy hengissä.
Toinen asia mikä tulee mieleen on nää helteet.
Eli akvaarion veden lämpötila on voinut nousta
aika radikaalisti ja kaikki kalat ei sitä ole
kestänyt.

Äänestä
  • myös. Itse ihmettelin kalakuolemia ja mittasin
    nitriittiä, mutta ongelma olikin nitraatissa ja
    nyt kaikki polskuttaa hyvin

    Äänestä

  • eve kirjoitti:

    myös. Itse ihmettelin kalakuolemia ja mittasin
    nitriittiä, mutta ongelma olikin nitraatissa ja
    nyt kaikki polskuttaa hyvin

    on mitattu, mainitsin sen arvon ensimmäisessä
    kohdassa. Lämpötilasta tuskin on kyse, koska
    kovien helteiden aikaan kaloja ei kuollut, vaa
    sitten kun lämpötila oli jo palannut lähes
    normaalilukemiin. Täytynee sitten kai ostaa myös
    nitriittitesti, sitten pitäisi olla koossa koko
    testisarja :) !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fish kirjoitti:

kirjoittelin tuossa aikaisemmin
otsikolla "kalakuolemia", ja joku neuvoi
testaamaan karbonaattikovuuden. Nyt on testattu,
se on 5. Kokonaiskovuus on 6 (dH?).. Kalojahan
oli neon- ja kardinaalitetrat, kuparimonniset,
kääpiörihmakala, kirsikkabarbit, partikset,
sinirihma ja helmirihma. Tässä kesän aikana on
siis kuollut kuparimonninen, 3 kääpiörihmaa,
neontetra, kirsikkabarbi ja 2 kardinaalitetraa.
PH on n. 7 ja nitraattia n.17 mg. Mikä siis on
vialla? Kovuudet ovat nyt uutta tietoa, ja
käsittääkseni molempien pitäisi olla ihan ok,
vai? Niin, vettä vaihdan kerran viikossa n. 30 l,
kasveja on paljon.

Mitäs vielä.. Siinä taisi tulla tärkeimmät :) !
Ai joo, ylikansoitustahan on jonkin verran sillä
akvaario on 100 l, luultavasti osa kaloista
(ainakin toinen iso rihma) saa pian siirron
toiseen saman kokoiseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu