Tein eilen raskaustestin ja antoi haalean viiva, eli raskaana taidetaan olla. Mieheni kanssa oltu kohta 3v yhdessä ja viimeisen vuoden aikana ollut paljon alamäkiä. Juuri saatiin asiat suht selviksi kun tämä raskaus pamahti ilmoille. Pillerit jätin pois vuosi sitten. Mieheni tietenkin tiesi tästä. Yhdessä lasta haluttiin. Nyt hän sitten jokunen viikko sitten ilmoitti, että ei halua tähän väliin lapsia. Noh, luonto päätti ilmeisesti toisin. Eilen ku näytin testi, mieheni käytös muuttui täysin käsittämättömäksi! Ei puhunut koko iltana mitään järkevää. Tiuski, möykkäsi yms. ja sanoi, ettei missään nimessä halua lasta! Hän ei ole valmis (mieheni siis 26v), ei voi ottaa sellaista vastuuta yms. Erokin tehtiin sitten tänään ainakin puheiden perusteella. Olen aivan maassa. Olin siitä haamuviivasta niin onnellinen, siis sen kaksi minuuttia, ennenkuin kerroin miehelleni.
Mieheni haluaisi, että teen abortin. En usko, että pystyn siihen. Hän ei kuitenkaan aijo olla normaali isä eikä viikonloppu isä. Ei suostu keskustelemaan tai mitään. Kaikki rakkaus näytti häviävän puolessa minuutissa.
En tiedä mitä teen. Oln niin kovasti halunnut lasta. Vuoden ajan pettys pettymyksen perään kun testit negaa. Nyt kun kaiken pitäisi olla ihanaa ja onnellista, niin kaikki onkin päin peetä.
Olin aina kuvitelmissani nähnyt, että kun kerron miehelle raskaudesta, hän on onnellinen, ehkä pienen alkujärkytyksen jälkeen :)
Onko teitä täällä, ketkä olette saman tyyppisessä tilanteessa päätäneet pitää lapsen? Tai ehkä päätyneet aborttiin? Onko suhde kestänyt kaiken tämän vai miten kävi?
Mieheni haluaisi, että teen abortin. En usko, että pystyn siihen. Hän ei kuitenkaan aijo olla normaali isä eikä viikonloppu isä. Ei suostu keskustelemaan tai mitään. Kaikki rakkaus näytti häviävän puolessa minuutissa.
En tiedä mitä teen. Oln niin kovasti halunnut lasta. Vuoden ajan pettys pettymyksen perään kun testit negaa. Nyt kun kaiken pitäisi olla ihanaa ja onnellista, niin kaikki onkin päin peetä.
Olin aina kuvitelmissani nähnyt, että kun kerron miehelle raskaudesta, hän on onnellinen, ehkä pienen alkujärkytyksen jälkeen :)
Onko teitä täällä, ketkä olette saman tyyppisessä tilanteessa päätäneet pitää lapsen? Tai ehkä päätyneet aborttiin? Onko suhde kestänyt kaiken tämän vai miten kävi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
täytyykin siirtää oikeaan :)