Parikymmentä vuotta kitkarenkailla ajaneena olen miettinyt, että milloin tähän asvalttiteiden kulumiseen oikein puututaan vakavasti.
Tuntuu ihan mahdottomalle kun kaupunkien ympäristössä tiet ovat parin vuoden välein paikkapaikoin melkein vaarallisessa kunnossa.
Turvallisuuden maksimointia haetaan nastoilla, mutta ajotapaan kiinnittäminen olisi hyödyllisempää, jotta voisi siirtyä käyttämään kitkarenkaita. Kitkoilla ajaminen tulee yksilölle kalliimmaksi, koska ne kuluvat nopeammin kuin nastoilla varustetut. Eräs tuttavani sanoikin minulle, että hän kolistelee nastarenkailla sulilla teillä parhaassa tapauksessa kymmenen vuotta. Tässä tapauksessa kaveri siirtää teiden kuluttamisen yhteiskunnan ja kaikkien veronaksajien maksettavaksi.
Kuljettajien taso mitataan usein nastojen lukumäärällä, joten olisiko sitten ainoa keino siirtää kulut niiden aiheuttajien kontolle, eli säätää ns. nastavero.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon nastoista aiheutunut yhden talven teiden kuluminen maksaa.
Tuntuu ihan mahdottomalle kun kaupunkien ympäristössä tiet ovat parin vuoden välein paikkapaikoin melkein vaarallisessa kunnossa.
Turvallisuuden maksimointia haetaan nastoilla, mutta ajotapaan kiinnittäminen olisi hyödyllisempää, jotta voisi siirtyä käyttämään kitkarenkaita. Kitkoilla ajaminen tulee yksilölle kalliimmaksi, koska ne kuluvat nopeammin kuin nastoilla varustetut. Eräs tuttavani sanoikin minulle, että hän kolistelee nastarenkailla sulilla teillä parhaassa tapauksessa kymmenen vuotta. Tässä tapauksessa kaveri siirtää teiden kuluttamisen yhteiskunnan ja kaikkien veronaksajien maksettavaksi.
Kuljettajien taso mitataan usein nastojen lukumäärällä, joten olisiko sitten ainoa keino siirtää kulut niiden aiheuttajien kontolle, eli säätää ns. nastavero.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon nastoista aiheutunut yhden talven teiden kuluminen maksaa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kirjoitin kattavan kirjoitelman aiheesta pk-seudun Vihreille.
Sain vastauksen että he ottavat asian esille hallituksessaan.
Kyllä asiassa kannattaa olla kansalaisaktiivinen, muuten ei muutosta tapahdu.
Norjasta ja pian Ruotsistakin saamme esimerkin, toivottavasti muutos tapahtuu piakkoin meillä Suomessakin.
Piikkirenkaiden määrä pk-seudulla pitää saada alas . Turhia ovat ja haitat paljon suuremmat kuin hyödyt.
Ostettuani edellisen auton siinä tuli mukana hyvät Nokialaiset kitkarenkaat. Olin niihin erittäin tyytyväinen. Pitävämmäthän ne olivat kuin edellisessä autossani olleet vanhat nastarenkaat. Siisä kehuin kaikille tuttavillekin, että hyvin kitkoilla pärjää. Varsinkin, kun on abs-jarrut ja muutenkin ennakoi tilanteet sen mukaan. Alkuun tahtoi tulla yllätyksiä risteyksiin ajettaessa.
Jos nyt olisi ollut kunnon talvi, niin puhuisin edelleen kitkojen puolesta nastoja vastaan. Lumisella tiellä kitka on nastarengasta parempi. Päätiet ovat usein miten sulia, joten siellä pärjäisi vaikka kesärenkailla. Mutta tänä talvena täällä nämä sivutiet ovat olleet useimmin jäisiä. Liukas kuin sian selkä sanotaan. Tie viettää ojiin päin ja on liukas. Tämän kelin sietää muutaman kerran vuodessa, mutta nyt näitä liukkaita on ollut koko ajan, ellei sitten ole ollut niin sulaa, että kura lentää. Siinäpä kävikin niin, että karautin autoni metsään. Täytyy tosin myöntää, että ihan omasta ajovirheestä johtuen. Siitä ei ole epäselvää. Mutta mieleen kyllä tuli ajatus, että jos olisi ollut nastat alla, niin olisivatko ne kenties pelastanet tekemäni virheen seuraamuksilta. Jossittelua - tiedän, mutta silti luulisin, ettei se auto olisi lähtenyt niin herkästi pyörimään. Tien pinta ei näyttänyt jäiseltä mutta oli sitä kuitenkin. Ulosajopaikalla kun jalkaisin kokeilin tien pintaa.
Nyt ostettuani toisen auton, sen mukana tuli nastarenkaat. En laittanut hanttiin. Mutta jos näitä jääkelejä ei olisi nyt ollut näin usein, niin olisin varmaan vaatinut kitkat alle. Nyt vaan tahdon, että pitoa läytyy näillä keleillä sivukulman teilläkin, enkä törttöile uutta kertaa autoa metsähallituksen puolelle.
Ja uudemman auton hommattuani huomasin sellaisen seikan, että ohjaus on tehostettu niin tunnottomaksi, että kuljettajalle ei välity paljon tietoa tien pinnasta. Huono ominaisuus kitkarenkaan kanssa. Tunnokkaammassa autossa kitka toimii varmasti paremmin. Toisaalta silloin, kun ei tarvitse pelätä liukkautta, niin auto antaa kyllä niin helpon, hiljaisen ja mukavan kyydin, että olen jopa ollut hyvilläni, että edellinen meni lunastukseen.
Maalaisjärjellä ajateltuna tunnottoman ohjauksen kanssa nastarengas on tunnon puolesta heikompi valinta. Nastat lisäävät asfaltilla liukkautta verrattuna kitka- tai kesärenkaisiin.
Tämän voi auton paikalla ollessaan kokeilla ja todeta rattia pyörittämällä: nastat ovat kovalla pinnalla melkein kuin laakerit, ja siten liukkaampia ja tunnottomampia. Kitka- ja kesärenkaassa vastus on suurempi ja niin ollen tunnokkaampi.
Ohjausvastus saattaa tunnokkuutta ajatellen muuttua jäällä nastojen hyväksi, mutta ero ei liene kovin suuri. Tämäkin siis tunnotonta ohjausta silmällä pitäen.
Sellainen juttu, että jos autonne tehostimessa on ns. cityasento; sitä ei tarvita juuri muuten kuin ahtaaseen tilaan pysäköitäessä. Harvoin silloinkaan. Ajon aikana ja etenkin nastarenkailla ajettaessa se saattaa herättää kuskissa ihmetystä.
Omat kokemukset ovat lainakäytössä olleesta Fiatista ja sen cityasento ei herättänyt luottamusta missään tilanteessa. Normaaliasetuksella pärjäsi joka paikassa. Ohjaustehostimen cityasento lieneekin tarkoitettu sanoma- ja autolehtien testaajille, joilla hauis ei ole kehittynyt normaalimiehen tasolle.
naisille ja homoille. Ellei riitä voimat kääntää auton rattia ilman tehostinta, ei pitäisi olla asiaa liikenteeseen.
Maalaisjärki on sitten yhtä hukassa kuin sontiainen lehmänpaskassa. Nastarengas on testeissäkin todettu olevan jopa asfaltillakin huomattavasti parempi kuin kitka. Kitka on asfaltilla se kaikkein heikoin rengas. Kitkarenkaassa vastus suurempi. Paskaa. Kitka on asfaltilla liukkain ja tunnottomin ja vielä vetelä.
Asvaltti sidosaineet lähteneet kiven ympäriltä pois kohta alkaa kivisade miljardi lasku kansalaisille tulossa nastojen aiheuttamista vaurioista.Turha kysellä onko hiljaista kesäkummia näkynyt ei oo.
Kannattaa lukea maa- vesi- ja tienrakennuksen oppikirjoista vaikkapa päällysteen ja tierungon kulumisen dynamiikkaa, niin jää pois turhat haihattelut ja nastojen syyllistämiset.
Koko tiestön kulumisessa nastoilla on n. 2% osuus, joka hukkuu jo virhemarginaalillaan muuhun kulumiseen ja ylläpidon silkkaan laiminlyöntiin.
Muuta kulumista ovat painorasitus, veden ja ennenkaikkea suolan aiheuttama eroosio, puhdas mekaaninen kuluminen renkaan ja tienpinnan kosketuksesta ja vierintävastuksesta, mekaanisen kulumisen ja vesieroosion yhdistelmä tienpinnan kohtaavan renkaan alta pakenevan veden ansiosta...
Lista on pitkä.
Päällyste ja tien runko on liikenteen alaisena myös jatkuvassa liikkeessä vaikka sitä ei maallikko silminensä näekään eikä näin usko: Jokaisen ajoneuvon edellä tienpinnassa ja rungossa kulkee mitattavissa oleva aalto. Voit kuvitella mitä tämä jatkuva liike tekee ennenpitkää mekaanisesti päällysteelle, vieläpä kun eri nopuksilla kulkevien ajoneuvojen saatikka vastaantulevien ajoneuvojen aikaansaamat liikkeet kohtaavat, kertautuvat ja resonoivat.
Kyseessä on todellakin HIEMAN monimutkaisempi asia kuin joidenkin nasta- ja kitkakiihkoilijoiden yksinkertaiset käsitykset ja vääntö asiasta.
Ei nämä vänkääjät jaksa tai viitsi ottaa selvää, tai eivät tyhmyyttään osaa. Tai sitten tietävät että kyse on muustakin kuin nasta ja kitkarenkaista mutta väittely ja vänkääminen on kivempaa.
Siksikö nastattomien renkaiden maissa tiet ovat paljon paremmassa kuosissa kuin Suomessa?
Nastarenkaat irrottaa 15 g asfalttia/hlöauto/km, paljonko kitkat/kesärenkaat?
Jos olet olevinasi alan ammattilainen, et kovin pätevä sellainen :)
"Nastarenkaat irrottaa 15 g asfalttia/hlöauto/km, paljonko kitkat/kesärenkaat?"
Laskepas laskelmiesi pohjalta vaikkapa vuorokauden liikennemäärän perusteella esim. kehä 3:n kuluminen vuorokaudessa. Asfalttipäällysteen keskimääräinen vahvuus yhdessä päällystekerroksessa on noin 60-70mm. Senjälkeen vaikkapa viikossa, kuukaudessa, jne.. Tuolla laskelmalla asfalttia ei olisi enää aikoihin ollut ollenkaan, tai uutta pintaa tulisi tehdä viikoittain. Tuo 15g/Km/henkilöauto on täysin tuulesta temmattua. Aikakin yhtälöstä puuttuu.
"Siksikö nastattomien renkaiden maissa tiet ovat paljon paremmassa kuosissa kuin Suomessa?"
Jos olet huomannut, niin "nastattomat maat" ovat huomattavasti paljon etelämpänä, keli- ja lämpötilavaihtelut lievempiä, sekä suolankäyttötarve sekä käyttö huomattavasti vähäisempiä.
Ja ennenkaikkea tiestöä, "tiePÄÄOMAA" huolletaan ja pidetään kunnossa moninkertaisilla panostuksilla, toisin kuin täällä jossa vastuu tiestön kulumisesta sysätään yksittäisille käyttäjille jotka ovat koko tiestön kustantaneet. Rahat vain ovat matkan varrella kadonneet...
Sinuna en lähtisi bullshittejä huutelemaan noin heikoilla tiedoilla.
"toisin kuin täällä jossa vastuu tiestön kulumisesta sysätään yksittäisille käyttäjille jotka ovat koko tiestön kustantaneet. Rahat vain ovat matkan varrella kadonneet..."
Käteväähän se päättäjien kannalta on saada autoilijat tappelemaan keskenään ja syyttelemään tiestön rappeutumisesta samaan aikaan kun asiasta vastuulliset luikkivat hämärissä kabineteissaan nekin rahat taskuissaan.
Suomalaisen alamaisen on helpompaakin tapella rahvaan kesken keskenään, kuin tehdä elämänsä hankalaksi ja saada turpaansa virkamiehiltä.
http://www.mintc.fi/oliver/upl134-Julkaisuja 72_2004.pdf
Taulukko 4. Ominaiskuluttavuus g/ajoneuvokilometri 9) ja 10). Grammoja lähtee asfaltista ihan kiitettävästi, 15g on ihan realistinen lukema.
Teiden kuluminen on suoraan verrannollinen liikennemääriin. Etenkin pääkaupunkiseudulla suurin osa ajosta on ns. turhaa, joka voitaisiin korvata joukkoliikenteellä.
Paras tapa ehkäistä teiden kulumista liikenneturvallisuuden kärsimättä on ohjata ihmiset joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tässä asiassa ei porkkana auta. Tarvitaan keppiä.
Tietullit sekä polttoaineveron radikaali nostaminen ovat parhaat lääkkeet turhanpäiväisen ajelun vähentämiseksi. Nastarenkaat ovat tässä tienkulumisasiassa marginaalinen tekijä. 99%:ssa Suomea tiestön kulumista ei edes havaitse, ts. nastarenkaiden "haittavaikutus" ei tule edes ilmi.
Nimittäin suurimmalle osalle autoilijoita. En halua saada peräkonttiin tai poikittain keulaani kitkapyörillä ajamaan opettelevaa autoilijaa.
Ja niin sanotut "ajonvakautukset" eivät estä kolareita, ainoastaan nostavat onnettomuuksien tapahtumanopeuksia.
Ainoa toimiva "kolarinestojärjestelmä" olisi irrottaa autosta pyörät ja sitoa se ketjulla tuvannurkkaan, jos sekään...
Ellette pärjää kesärenkailla talvikelillä, olette ajotaidottomia pellejä, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa tieliikenteeseen.
Joku kertoili, että nastat kuluttaa vain vähän teitä.
Olen kuitenkin 50 vuotta jo sahannut maanteitä ja pannut merkille, että kesän aikana tiet eivät kulu silminnähden juuri ollenkaan.
Heti syksyllä kun ihmiset alkavat käyttää nastallisia talvirenkaita ajourat vaalenevat ja alkavat kulua niin, että sen voi havaita ilman mittareita. Kun nastat irrottaa pitumin kivien ympäriltä, niin totta kai se kivi sitten irtoaa muidenkin renkaiden vaikutuksesta.
"..ja pannut merkille, että kesän aikana tiet eivät kulu silminnähden juuri ollenkaan."
Silminnähden niin. Oletkos pannut merkille talvi- ja kesäsuolauksen vaikutukset?
Kun tähän asiaan vaikuttaa monikin seikka mitä silmin ei näe.
Bitumi on kesäkeleillä muokkautuvampaa ja siloittuu samalla kuin kuluu, antaen vaikutelman kulumattomuudesta. Kuitenkin tiet urautuvat myös kesäisin. Kuluminen talvella on kuitenkin voimakkaampaa ja luonteeltaan karkeampaa vesieroosion sekä suolan aiheuttaman syöpymisen myötä, sekä sen että alhaisemmissa lämpötiloissa bitumi on rakenteeltaan brisanttisempaa, eli lohkeilevampaa, säröytyvää. Väkevä suolaliuos syövyttää autojen lisäksi myös bitumia haurastuttaen sitä.
Eli ei tässäkään asiasa ole olemassa mitään ilmaisia lounaita, tai autoilijan paratiisia joidenkin rengasfanaatikkojen nastakieltounelmien mukanaantuomana, vaan suolauksen pakollinen voimakas lisääminen liikenneturvallisuuden pitämiseksi ainakin samalla tasolla tai vain onnettomuustiheyden hillitsemiseksi söisi ne kuvitellut edut piankin pois, elleivät jopa sitten vain pahentaisi kulumisilmiötä.
Vesieroosiossa on kyse samasta ilmiöstä kuin hiekkateille kasvavissa kuopissa, vain pienemmässä mittakaavassa mutta kokonaisuudessaan ja laajuudessaan merkittävänä.
Pölise, niin kuin eräs brikantteineen. Kumivasaralla on huonoa mennä piha-asfatin läpi, piikki vasaralla homma hoituu kymmenessä minuutissa. Nim. Kokemusta on.
Eikä halutakaan ymmärtää.
Etkö ymmärtänyt "kesäsuolauksen" ironiaa ja kompaa koko kysymyksessä verraten edelliseen kirjoitukseen?
Kyseessä on nyt kuitenkin HIEMAN monimutkaisempi kulumisprosessi, kuin mitä mustavalkoisessa nasta/kitkaväittelyssä halutaan edes ymmärtää.
Oletteko uskaltaneet edes ajatella sitä, että syöttämällä median, lehtien ja television kautta tämänlainen maallikoille herkullinen aihe verisesti tapeltavaksi ilman todellista opintojen kautta tullutta tietoa, ne asiasta OIKEASTI VASTUULLISET pääsevät itse pälkähästä kansalaisten syytellessä toisiaan ja verisesti tapellessa typerinä ja ymmärtämättöminä kuin rakkikoirat, jollaisina ne tiestön kunnosta ja määrärahoista vastaavat kulisseissahiippailijat teitä oikeasti pitävät.
Maailman vanhin kusetus joka ei voisikaan upota enää mihinkään muuhun kansaan kuin Hölmöläisiin Suomalaisiin!
Että jos ja kun tämän kansan käsityskyky ei edes riitä ymmärtämään mekaanisen kulutuksen- ja kulumisen mekanismeja, niin kuinka voisi edes olettaa heidän ymmärtävän oman kulutuksensa mekanismeja, ja sitä kuinka tätä ohjaillaan.
Tähän perustuu se, että Eliitti elää omaa erillistä ja loistokasta elämäänsä, lampaiden ja rakkikoirien tapellessa keskenään, Eliitille harmittomasti ja tuottavasti.
Ja joka ikisessä vaalikierroksessa menevät samat yksinkertaiset vaalilauseet saman yksinkertaisen kansan otsaluuhun, ja valituksen kierre on valmis.
Toisianne syyllistämällä ette ikinä pääse kierteestä pois, ja siihen valtaapitävät, ja myös tiemäärärahoja hallussaan ja omiin tarkoituksiinsa pitävät pyrkivätkin. Tyhmä kansa maksaa itse oman kärsimyksensä ja syyttää siitä vertaistaan, alamaista.
Toisaalta, tyhmä kansa ansaitsee vain tyhmän kansan kohtalon.
"vaan suolauksen pakollinen voimakas lisääminen liikenneturvallisuuden pitämiseksi"
Mistä nastarengasfanaatikot ovat saaneet tuon idean että suolausta pitäisi lisätä jos nastoista luovutaan? Raskas liikenne määrittelee suolaustarpeen ja ne ajelevat jo nyt nastoitta. Henkilöautokitkojen osuuden voimakas kasvattaminen ei edellytä suolauksen määrän kasvattamista.
Puutteellinen havainnointi heikentää turvallisuutta. Suola heikentää havainnointia. Suolaamaton tie on henkilöautoliikenteelle monesti turvallisempi kuin suolattu oli talvirenkaat minkä tyyppisiä tahansa.
"Mistä nastarengasfanaatikot ovat saaneet tuon idean että suolausta pitäisi lisätä jos nastoista luovutaan?"
(Lue loppuun asti ennenkuin ölähdät)
Ensinnäkin, jos kitkarengasfanaatikko väittää että tiestö ei kulu, ja suorastaan siloittuu kitkarenkaiden käytön myötä, hän syö omaa väitettänsä pidosta omalla väitteellänsä.
Toisekseen tässä ketjussa on pyritty tuomaan esille hyvinkin asian tuntevaa näkökulmaa, jopa ihan fysiikan lakejakin maustamaan tätä mustavalkoista kitka/nasta- väittelyä jota niin monet kuten sinäkin edellinen kirjoittaja, käyvät asioista ja varsinaisesta kulumisen mekanismista ymmärtämättä.
Jos, ja kun et näköjään ymmärtänyt, niin oletetussa tilanteessa jossa nastoitetut talvirenkaat kiellettäisiin, olisi nykyisen jo valmiiksi huonon liikenneturvallisuuden ja onnettomuustilastojen kurissapitämiseksi suolaamista lisättävä reilusti.
Tämä söisi oletetun nastakiellon oletetut edut pois mikäli haluttaisiin että ei tulisi enää 170:nen liikennekuolonuhrin tilastotappiota kuten viime tilastokaudella.
Siis Suomeksi sanottuna 170 enemmän kuolonuhreja mitä viime kaudella, vaikka pyrkimys oli "nollatoleranssiin".
Ps. Itsekin ajan tällä hetkellä Ns. "kitkarenkailla", mutta tosiasiat tosiasioina ja paskapuheet sikseen, sotkette vain omaa uskottavuuttanne MuTu:lla ja pötypuheilla.
"tilanteessa jossa nastoitetut talvirenkaat kiellettäisiin, olisi nykyisen jo valmiiksi huonon liikenneturvallisuuden ja onnettomuustilastojen kurissapitämiseksi suolaamista lisättävä reilusti."
Tuo on sinun olettamuksesi (mutua ja pötypuhetta), mihin se perustuu? Ei mihinkään. Suolauksen lisääminen liikenneturvallisuuden ja onnettomuustilastojen kurissapitämiseksi on väärä lääke. Suolausta olisi jo lisätty reilusti jos se olisi oikea lääke, mutta trendi on ollut päinvastainen. Sama koskee nastoja, niiden määrää ja pistovoimaa olisi lisätty jos nastat olisivat oikea ratkaisu, mutta trendi on päinvastainen.
Kaikki liikenne kuluttaa tiestöä, mutta nastarenkaat kuluttavat kuitenkin eniten. Suolaus lisää tienpinnan kulutusta, mutta suolausta ei tehdä henkilöautokitkojen ehdoilla eikä ole tarvettakaan.
Yksi suurimmista liikenneturvallisuuteen vaikuttavista ongelmista tässä maassa on liikennekulttuuri ja asenteet. Niitä ei teknisin ratkaisuin kovinkaan helposti kompensoida ellei sitten suurella rahalla jota ei ole, ja väärä lääke sekin olisi.
Kaikille siinä tapauksessa kesärenkaat alle myös talvella, niin silloinhan kitkafanin mielestä liikenneturvallisuus vain paranee, kun pito vähenee. Silloinhan kaikki ajaisivat huomattavasti hiljempaa ja ennakoivammin. Ja jos kolari sattuu, niin vauhti olisi ainakin hiljainen. Aivan järjetöntä ajattelutapaa, mutta mitäpä muutakaan kitkafanaatikoilta voi odottaa. On se teiden kuluminen monesti sitten ihmeellinen asia kitkafanin mielestä, kun oma autoni ei sitten millään monestikkan sovi niihin paripyörien aiheuttamiin uriin. Ilmeisesti ne ovat sitten kitkafanien aiheuttamia.
Ei tilanne muutu nastoillakaan, ei suolausta tarvitse lisätä vaikka ajelisi nastoilla. Ei suolauksen lisäystarve ole kitka/nasta -kysymys.
Tämä talvi nyt on sellainen ollutkin, että eteläisimmässä suomessa olisi vallan mainiosti pärjännyt kesärenkailla ainakin pääteillä. Mieluummin kuitenkin kunnon talvi ja talvirenkaat, mutta makuasiahan tuo on, toiset tykkäävät suolaisemmasta (ymmärtämättä omaa parastaan).
Raskas liikenne (paripyörät) on toinen suuri tiestöä kuluttava tekijä, mutta ei yksi paha tee toista pahaa mitättömäksi, eli nastarenkaat kuluttavat edelleen tiestöä raskaasta liikenteestä riippumatta. Raskaasta liikenteestä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin nastoista joten helppo valita kummasta ensinnä kannattaa luopua.
Ei minunkaan autoni sovi paripyörien aiheuttamiin uriin kuin toisen puolen renkaat kerrallaan, joskus sekin on liikaa. Henkilöautoliikenteen uriin autoni sopii liiankin hyvin, ja se on fakta että nastoitettu rengas aiheuttaa enemmän uria teihin kuin nastattomat renkaat.
Et vaikuta kitkafanaatikolta, mutta ajattelutapasi on kiistatta järjetön (sen huomaa tekstistäsi).
"Raskaasta liikenteestä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin nastoista joten helppo valita kummasta ensinnä kannattaa luopua."
Aivan samalla tavalla voidaan väittää, että raskaasta liikenteestä on vähemmän haittaa kuin kitkarenkaista. Joten kitkarenkaat voidaan sen vuoksi kieltää ensiksi.
Suurin osa raskaasta kumipyöräliikenteestä on turhaa. On järjetöntä kuluttaa kansallisomaisuuttamme kaupunkien välisessä runkoliikenteessä, kun rautatiekin on keksitty. Tai miksi venäläiset kuluttavat itärajalle vieviä teitä. Maksutta.
Raskasta kalustoa ei tarvita oikeastaan muualla kuin puun ajamiseen metsäautoteiden varsilta radan varteen. Maitoauton tarvitsee toki käydä reissullaan myös. Mutta maaseudun ulkopuolella ainoa tarpeellinen käyttökohde on kenties maansiirto, mutta sekin on vain pieni osuus kokonaisliikenteestä. Kehäkolmosen sisällä ei ole yhtään järkevää perustetta raskaan kaluston käytölle.
Kappaletavaran jakelu rautateiden terminaaleista voidaan hoitaa kuten nykyäänkin kevyellä kuljetuskalustolla.
Suolaaminen voidaan hyvällä syyllä lopettaa ja siirtyä henkilöautoliikenteessä nastarengaspakkoon. Liikenneturvallisuus lisääntyy radikaalisti, kun turha suolaaminen ja turha raskas liikenne katoaa teiltämme.
...tuossa, että paljon kuljetuksia voisi siirtää rautateille. Kannatan sitä täysin, mutta se vaatii suuria muutoksia ja rahallistakin panostusta EU:n vielä pistäessä kapuloita rattaisiin kumipyöräkuljetuksia suosiessaan. Ei tule tapahtumaan kovinkaan helposti. Yhtä helppoa, ellei helpompaa, on siirtää henkilöliikenne raiteille tai raskaisiin kuljetuksiin (taksien toimiessa jakeluautoina).
Raskaan liikenteen siirtäminen raiteille on paljon vaikeampi prosessi kuin nastojen käytön merkittävä vähentäminen. Raskaasta liikenteestä on suurta hyötyä toteutettiin se miten tahansa (raiteilla tai maanteillä), mutta nastojen hyödyt ovat parhaimmillaankin marginaaliset kun varteenotettavia vaihtoehtoja on nykyään olemassa. Siksi kannattaa ensinnä luopua nastoista, ja sitten miettiä raskaan liikenteen uudelleenjärjestelyjä jos tarvetta vielä ilmenee.
Voidaan väittää, että raskaasta liikenteestä on vähemmän haittaa kuin kitkarenkaista, väittää voi mitä tahansa. Jos keskitytään tiestön kulumiseen ja turvallisuuteen maanteillä, on raskaasta liikenteestä huomattavasti enemmän haittaa kuin kitkarenkaista. Kokonaishyödyt raskaasta liikenteestä ovat kuitenkin merkittävät, ja toistaiseksi ne tuntuvat painavan vaakakupissa enemmän kuin haitat. Tilanne nastarenkailla on käänteinen, hyödyt ovat pienemmät kuin haitat, ja tasapaino saadaan nastojen käyttöä vähentämällä (joka ei tarkoita totaalista nastakieltoa).
Suolaaminen voidaan hyvällä syyllä lopettaa silloin kun raskas liikenne ei sitä enää tarvitse. Nastarengaspakko ei ole edellytys suolauksen lopettamiselle, nykykitkat eivät kaipaa suolaa yhtään sen enempää kuin nykynastatkaan. Pääkaupunkiseudun liikenne menee solmuun jos suolaus lopetetaan, oli kaikilla alla sitten nastat tai kitkat. Sen siitä saa kun autoilijat on opetettu ikuiseen kesään. Muutama vuosi siinä maksettaisiin oppirahoja ja sitten liikenne alkaisi taas sujua kun toivottomat tapaukset olisi poistettu liikenteestä ja muut olisivat oppineet ajamaan.
Nykyisen hoivapaapomistrendin mukaan oltaisiin jos vaan resursseja riittäisi varmaankin siinä, että teitä sekä suolattaisiin että kuivattaisiin ja lämmitettäisiin niillä osuuksilla joita ei olisi katettu. Siihen suuntaan tässä ollaan vuosikaudet menty, kun ratkaisevilta tekijöiltä (kuskeilta) vaaditaan aina vähemmän ja vähemmän ja yritetään kompensoida sitä teknisin ratkaisuin ajotaidon ja asenteiden rappeutuessa samaa tahtia.
Nykyisen kämpän vierestä kulkevaa tietä suunnitellaan lämmitettäväksi... Bussilinjaa varten.
Noo, onneksi pääsee täältäkin pois ennen kuin tuo alkaa. :)
...seuraavaksi rakennetaan katto päälle ja seinät, ettei lämpö karkaa harakoille...
"Yhtä helppoa, ellei helpompaa, on siirtää henkilöliikenne raiteille tai raskaisiin kuljetuksiin (taksien toimiessa jakeluautoina)."
Olet missannut pahasti pointin. Ihminen on hengissä ollessaan ns. elävä olento, jolla on tietty vuorokausirytmi - ja joka tarvitsee tietyn lepoajan.
Tavarat ja esineet kestävät yleensä paremmin ajasta riippumatonta käsittelyä. Elinkuljetus ja elintarvikekuljetus ovatkin jo herkempiä ajalle, jos aletaan saivartelemaan.
Tavaraa voidaan siis pitää matkalla pidempään kuin joka päivä samaa (tahi eri) reittiä kulkevaa ihmistä. Ihan vaan inhimillisistä syistä.
Tehokkuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa, joka haluaa toimia ihmisen puolesta, on kiinnitettävä huomiota arjen sujuvuuteen ja jokapäiväiseen turvallisuuteen.
Tavaraliikenne on se minkä pitää joustaa. Tavara ei ole jumala, jota pitää palvoa.
Suolavapaa nastarengasystävällinen liikennekulttuuri on mahdollista, mutta se vaatii toki suurta muutosta yhteiskunnalliseen ajattelutapaan.
...en vaan viitsinyt vääntää rautalangasta ja kirjoittaa asiasta kirjaa :)
Lyhyesti edelleen:
- Junassa/bussissa/taksissa voi levätä, henkilöautokuskille se ei ole kovinkaan suotavaa.
- Junassa/bussissa/taksissa voi syödä aamupalaa tai lukea päivän lehden matkan taittuessa eikä keittiönpöydän ääressä. Henkilöautossa tuokin on mahdollista, mutta ei suotavaa ainakaan kuskille.
- Junassa/bussissa/taksissa voi tehdä töitä, henkilöautokuskille se ei ole kovinkaan suotavaa.
==> Juna/bussi/taksi voi olla tehokas vaihtoehto jos osa siitä voidaan kirjata työajaksi. Ynnätään tähän vielä muut etätyöskentelymahdollisuudet niin havaitaan ettei aina tarvitsekaan lähteä kotoa päästäkseen töihin.
Ei se kaikille sovi, mutta eihän kaikkea tavaraakaan voida kuljettaa rautateitse.
Yllämainitut ideat eivät toimi lyhyellä työmatkalla, mutta silloin voi monesti vaikkapa pyöräillä töihin autoilun sijaan, niin ei tarvitse sitten töiden jälkeen ajaa salille polkemaan kuntopyörää.
Missä luuraa nyt Mr Nasta? Vai oletko nyt testaamassa nastojen pitoa "talvikelillä"?
poliisia ja palokuntaa kun käytetään nastoja. liikenteessä tulee niitä tilanteita jotka yllättävät, vaikka yrittäisikin ennakoida. tällöin nastat parantavat mahdollisuuksia vaikka väistää vaara tai saada auto pidettyä paremmin hallinnassa.
turvallisuutta saa maksimoida ympäristön päälle käyvällä tiesuolauksella, mutta ei nastarenkailla (jolloin suolaa ei tarvittaisi niin paljoa)??
Tuulilasin korjauksia, ainakin täällä eteläisessä Suomessa.
On se kummaa, että joillakin ei tuulilasit kestä. Itse olen käyttänyt jo 30 vuotta nastarenkaita ja kertaakaan ei ole tuulilasi hajonnut.