Olen parikymppinen nuori opiskelija tyttönen ja kärsinyt neuroottisista sairauspeloista koko pienen elämäni. Takana mm. 6 vuoden psykoanalyysi jonka lopetettuani pelot laantuivat lähes täysin.
Nyt vanha hiv pelko, peloista pahin nosti taas päätään.
Hengailin muutama kuukausi takaperin pariin kertaan mukavan jätkän kanssa kunnes ehkäisy petti ja vielä kahteen otteeseen! Kondomin käytössä olen ollut aina ehdoton näiden piinaavien pelkojeni takia.
Jätkä kertoi olevansa puhdas ja testeissä käynyt, mutta jokainenhan voi kertoa mitä haluaa. Jälkikäteen kuulin tyypistä yhtä sun toista epämääräistä.. Eikä tilannetta helpota yhtään että tämä kyseinen jätkä kertoi olleensa pari viikkoa rankalla antibiootti kuurilla jonkin epämääräisen ihotulehduksen takia josta tein tietysti heti johtopäätökseni tyypin hiv positiivisuudesta.
Nyt olen alkanut huolestua kielen päälle tulevasta vaaleasta väristä. Olen lukenut että se voi olla merkki mahdollisesta hiivatulehduksesta joka kuuluu Hivin ensioireisiin. Jostain syystä en ole aiemmin huomannut tätä vaaleata väriä kielen pinnalla ja olen täysin vakuuttunut tartunnasta ja tuijotan jatkuvasti vessan peilin edessä kieltäni melkein paniikin vallassa.
Kävin testeissä pari päivää sitten ja tulokset kuulen viikon kuluttua, miten kestän!
En saa mitään aikaiseksi. Pahin tenttikausi meneillään mutta ajatukset pyörivät vain tämän asian ympärillä eikä keskittymiskykyä löydy laisinkaan.
Syytän koko ajan itseäni ehkäisyn pettämisestä ja huolimattomuudesta, jolla saatoin romuttaa koko loppuelämäni, terveyteni sekä tulevan ammattini jota en voi harjoittaa jos minut todetaan positiiviseksi. Ajattelen jo nyt sitä häpeän, epäonnistumisen ja likaisuuden tunnetta jota en voisi ikinä kestää joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi varmaan hyppy mattoparvekkeelta alas, sekin olisi pienempi paha.
Selostus kuulostaa varmaan aika sekopäiseltä, mtta niin on olokin. En tiedä miten suhtautua. Onko tämä taas joku stressin aiheuttama ylilyönti vai realistinen huoli tapahtuneesta.
Kamala olo ja koko tuleva viikko testituloksia odotellessa meinaa sumentaa järjen lopullisesti.
Nyt vanha hiv pelko, peloista pahin nosti taas päätään.
Hengailin muutama kuukausi takaperin pariin kertaan mukavan jätkän kanssa kunnes ehkäisy petti ja vielä kahteen otteeseen! Kondomin käytössä olen ollut aina ehdoton näiden piinaavien pelkojeni takia.
Jätkä kertoi olevansa puhdas ja testeissä käynyt, mutta jokainenhan voi kertoa mitä haluaa. Jälkikäteen kuulin tyypistä yhtä sun toista epämääräistä.. Eikä tilannetta helpota yhtään että tämä kyseinen jätkä kertoi olleensa pari viikkoa rankalla antibiootti kuurilla jonkin epämääräisen ihotulehduksen takia josta tein tietysti heti johtopäätökseni tyypin hiv positiivisuudesta.
Nyt olen alkanut huolestua kielen päälle tulevasta vaaleasta väristä. Olen lukenut että se voi olla merkki mahdollisesta hiivatulehduksesta joka kuuluu Hivin ensioireisiin. Jostain syystä en ole aiemmin huomannut tätä vaaleata väriä kielen pinnalla ja olen täysin vakuuttunut tartunnasta ja tuijotan jatkuvasti vessan peilin edessä kieltäni melkein paniikin vallassa.
Kävin testeissä pari päivää sitten ja tulokset kuulen viikon kuluttua, miten kestän!
En saa mitään aikaiseksi. Pahin tenttikausi meneillään mutta ajatukset pyörivät vain tämän asian ympärillä eikä keskittymiskykyä löydy laisinkaan.
Syytän koko ajan itseäni ehkäisyn pettämisestä ja huolimattomuudesta, jolla saatoin romuttaa koko loppuelämäni, terveyteni sekä tulevan ammattini jota en voi harjoittaa jos minut todetaan positiiviseksi. Ajattelen jo nyt sitä häpeän, epäonnistumisen ja likaisuuden tunnetta jota en voisi ikinä kestää joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi varmaan hyppy mattoparvekkeelta alas, sekin olisi pienempi paha.
Selostus kuulostaa varmaan aika sekopäiseltä, mtta niin on olokin. En tiedä miten suhtautua. Onko tämä taas joku stressin aiheuttama ylilyönti vai realistinen huoli tapahtuneesta.
Kamala olo ja koko tuleva viikko testituloksia odotellessa meinaa sumentaa järjen lopullisesti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1. Rankka kahden viikon antibioottikuuri ei mitenkään viittaa HIV:iin. Antibiootteja käytetään bakteeritulehdusten hoitooon, ei virustautien.
2. Valkoinen peite kielesi päällä on sammasta. Sitä löytyy aina silloin tällöin jokaisen ihmisen suusta. Se on täysin normaalia.
3. HIV on onneksi vielä suhteellisen harvinainen Suomessa paljon suurempi riski on saada esim. klamydia (joka on täysin hoidettavissa)
Olen kyllä sitä mieltä, että sinä nyt ylireagoit. Tsemiä tentteihin:)
Hei! Täällä kans parikymppinen hypokondriasta kärsivä tyttö. Tiedän tarkalleen mistä puhut, vaikka tosin itselläni pahin pelko on syöpä. Itsekkin kyllä pelkäsin hiviä yhteen aikaa, vaikka se käytännössä mahdotonta olisikin ollut, että olisin jostakin tartunnan saanut. Itse en todellakaan olisi uskaltanut mennä testeihin, mutta kävin verenluovutuksessa enkä tajunnut, että sen yhteydessä tietenkin tutkitaan mahdollinen hiv tartunta. Kun sen tajusin, pelkäsin monta viikkoa, että kohta soi puhelin ja siellä joku sairaanhoitaja kertoo, että mulla on hiv. Onneksi näin ei käynyt. :)
Mulla on muuten kans kielen päällä semmoista valkoista. Välillä se häviää melkein kokonaan, mutta melkein kokoajan sitä on. En olisi siitä niinkään huolissaan! On tosi hyvä juttu, että kumminkin olet käynyt testeissä. Kohtasit pahimman pelkosi
Se piti vielä sanoa, että positiivinen asia on se, että kohtasit pahimman pelkosi ja menit testeihin! :) Kohta hyppelet ilosta ja voit jatkaa elämääsi eteenpäin kun kuulet tulokset; Negatiivinen!
Tiedän, että tämän hypokondrian kanssa on välillä tosi vaikeaa ja raskasta elää. Onneksi tähän on apua saatavissa kun vain rohkeasti uskaltaa sitä lähteä hakemaan ammatti-ihmisiltä.
TSEMPPIÄ sinulle kovasti! :)
joka kärsii just noista samoista vaivoista. Syövän pelko on päällä. Minulla se alkoi vähän aikaa sitten ja tarkoitus olis mahdollisimman nopeesti mennä ainakin juttelemaan asiasta.Ensin alkoi stressi sitten sellaiset kiputilat ympäri kroppaa.. mm. alapäässä. Tietenkin ajattelen että minulla on kivessyöpä kun tuonne alapäähän vihloo välillä. Uskon sen johtuvan masennuksesta ja ahdistuksesta. Silti vaan pelkään että kyseessä on syöpä. Mun kroppa oireilee aina helposti just johonkin stressi tilanteeseen. Milloin on päänsärky, rintapistot, alapään kivut, lihasjännitys. Tulipa tässä viimeviikolla töissä ihan sellanen joku paniikkikohtauskin. Sitten kun pääsin kotiin piti ottaa rauhoittava lääke. Että tällasta tarinaa mulla. Hivin pelko on tuttu myös mullekin..
Se on kuoleman pelkoa ja samalla elämän. Mietipäs sitä.
Olen 51-vuotias nainen ja nuoresta tytöstä asti pelännyt sairauksia. Ensin oli syövät, sitten sydänvika, syöpä.. milloin mitäkin. Olen ollut joskus sairaalassa, lapsi syntyi sektiolla, sappikivi on leikattu ja sitten se tuli, syöpäleikkaus. Ei se kylläkään sitä ollut edes lääkärin mielestä, mutta minä valmistauduin siihen. Ei ollut syöpä, oli vain tulehduksen seuraus. Siis olen vieläkin hengissä :)
35 vuotta olen pelännyt.. Paitsi nyt viime vuosina olen tajunnut sen; minä pelkään elämää, juuri sitä mitä kaikkein eniten janoan ja haluan. Keksin aina tavan latistaa vapauden tunteen ja ilon, jota elämä tuottaisi.
Miettikää mitä pelkäätte, kohdatkaa se.. Älkää pilatko koko elämäänne peläten pahinta. Se paha tulee samalla lailla, vaikka ette odottaisikaan sitä koko aikaa. Tai sitten se ei tule.. tulee vain rauhallinen kuolema, sitten joskus. Miettikää mistä pelkonne ovat saaneet alkuunsa..
Nouskaa siiville :)!!!
Moi.
Olen itse huomannut kuuluvani muiden hypokondriasta potevien joukkoon. Olen mielestäni sairastanut mukamas rintasyöpää (eli luullut), hiviä, suolikasvainta ja tällähetkellä pelkään kohdunkaulan syöpää.
Tämä on typerä neuroottinen sairaus, ainakun käy lääkärissä ja saa terveen paperit, tulee mieleen uusi sairaus, joka on sitten seuraavana mielessä seuraavat 3-6 kk. Uskon, että omalla kohdalla syövän pelko juontaa juurensa siitä että kaikki äitini puolen sukulaisista on kuolleet syöpään ja äidillänikin on ollut syöpä. Nyt kun itselleni tulee pieninkin oire, niin olen varma, että minulla on syöpä. Tämä kuulostaa todella tyhmältä tytön suusta, joka on muuten todella fiksu ja pärjää elämässään hyvin.
Olen ymmärtänyt että hypokondria on yleistä varsinkin keskivertoa viisaamipien henkilöiden taito, ja sellaisten ihmisten, jotka ovat kykeneviä tarkkailemaan muutoksia itsessään ja muissaan. Ei sellaisia selviä, vaan sellaisia "hiljaisia".. esimerkiksi itse pystyn tuntemaan kuinka munasoluni kypsyy ja millon tapahtuu ovulaatio. Ja tämä on todistettu, että pystyn siihen.
On vielä typerämpää, että itse sisäistää olevansa luulotautinen, mutta viesti ei kuitenkaan mene perille. Olen 19-vuotias ja saisin olla melkoinen luonnonoikku jos minulla olisi kaikki sairaudet, jotka minulla on mielestäni ollut. Kaikista typerintä on se, että kaikki voimavarat ja resurssit, kuten raha menevät kalliisiin yksityislääkärin tutkimuksiin, jotta mikään ei jää tulkinnanvaraiseksi. Olen kuluttanut viimeisen vuoden aikana yli 600euroa pelkkiin lääkäreihin.
ityselläni hiv-pelko alkoi 2-vuotta sitten sairastuttuani pahan psykoosin. luulin että olen sairastanut jo yli 20-vuotta ja nyt aids vaiheessasa.pahinta oli että luulin lasteni syntyneen hiv-positiivisina..nyt jo toisen kerran sama uusiutui.uusi,ei niin paha psykoosi mutta tämä sama hiv-pelko.olen mm. tartuttanut sen ex-mieheeni ja kaikkiin tuttuihin ja työpaikalla..kävin uudessa testissä.ja tulos negatiivinen.varaan ajan aids tukikeskukseen psyk.sairhoitajalle joka pystyy auttamaan skitsoani.
Saitko tiedä ?
vanha ketju, mutta vastaampa ny kun on samanlaisia juttuja täällkäkin..
olin talvella ekaa kertaa sängyssä yhen tyypin kanssa ja se kyllä vakuutteli, ettei sillä mitään tauteja ole. kumia se käytti, mutta se oli semmoista sähellystä että ei ihme, jos sieltä joku hiv on päässyt minuun luikahtamaan.. No siitä se sitten lähti...
minulle tuli kamala stressi, en oikein jaksanut mitään ja kaikki tuntui turhalta. En tiedä johtuiko se tuosta tyypistä, joka paljastui aivan toisenlaiseksi mitä aluksi olin kuvitellut, vai oliko se hiv:in ensioireita.
Aamuisin minulla oli useasti kurkku vähän karheana, se saatoi johtua kylmästä talvesta, kun koko huone oli aina ihan jäässä tai sitten hiv..
Sit oli sitä lihasten pistelyä ja puutumista. luin että se voi johtua ahdistuksesta, mutta myös hiv... ms-tauti kävi myös mielessä ja itkin jo sitä monta päivää.
nyt tuli flunssa, joka on jatkunut jo viikon. olin päivää ennen tuota flunssaa koko päivän ulkona kevyissä vaatteissa, mutta se saattoi olla myös sitä hiviä, joka vaan sattumoisin puhkesi näkymään juuri tuon ulkoilun jälkeen.
ei juma, mulla on varmasti hiv nyt kun luin nuo kaikki juttuni! onneksi siitä alkaa olla se 3kk ja pääsen testeihin. siis se oli mun eka kerta ja heti iski kuolemantauti, muut panee menemään joka päivä ties keiden ulkomaalaisten kanssa eikä mitään ja minulle sit heti.... mun pitää vaan uskaltaa soittaa sinne tukikeskukseen ja puhua, jos ne ottais mut piakkoin testeisin, muuten tuun hulluksi tän asian kanssa.
Käy testeissä. Ja käytä kumia.
Hei olen lukion kolmatta käyvä nuori tyttö. Minulla on kauhea hivin pelko kans :( ja toisin kuin te muut kerrotte minulla on hiukan enemmän huolestumisen syytä.. Olen harrastanut suojaamatonta seksiä useaan otteeseen. Kesällä minut myös ikään kuin raiskattiin tai olin niin juopunut ja budipäissäni.. ja yksi kaveri sitten pani minua ilman kortsua.. se kaveri on pitkäaikainen huumettenkäyttäjä.. mutta ei kai suonensisäisiä ole käyttänyt.. kävin kolme päivää sitten hiv-testissä..neljä päivää pitäisi vielä odottaa.. kauheaa :(
Hei voisitteko kertoa tuloksia? Oon ihan varma että kellään teistä testeihin mennyttä ei oo hiviä, mut hyviä uutisia ois kiva kuulla :)
mitäs harrastat seksiä noin vapaasti
Testitulos oli negatiivinen. Tapahtumalla ja testinotolla oli tasan 3 kk välissä.. vonkohan siis luottaa testiin...? Irtosuhteet olen jättänyt.. kamala jatkuva pelko vaan piinaa.. pakko varmaankin mennä testiin uudelleen..
Ite pelkään HIV:tä vaikka koskaan en ole seksiä harrastanu, mutta kaikki oireet viittaa siihen että olisi, en kestä tätä stressiä. Oon 15v poika lääkäriin en uskalla mennä, enkä myös kertoa vanhemmilleni, MITÄ TÄSSÄ PITÄIS TEHÄ ?????
Mulla oli pari viikkoa sitten suojaamaton suuseksikontakti. Sen jälkeen aloin pelätä tauteja ja oireita alkoi ilmaantua:kirvelyä alapäässä ym. Sitten tajusin hiv vaaran ja heti tuli flunssa ja nyt valvon yöt ja hikoilen. Tuloksiin menee niin kauan, etten kestä.