Koiruoho

Ohje siemenpussin kyljessä oli tiivistetympi, mutta tämä oli ainakin riittävän yksityiskohtainen. Yritän vielä. Kiitos.

//AA.

alkuperäinen arska kirjoitti:

Ohje siemenpussin kyljessä oli tiivistetympi, mutta tämä oli ainakin riittävän yksityiskohtainen. Yritän vielä. Kiitos.

//AA.

ja nopeasti kasvuun lähtivätkin... ellei sitten kukkamullassa ollut valmiiksi jonkin muun kasvin siemeniä. Koiruohon siemenet ovat niin pieniä, että hatunnoston ansaitsee se, joka niitä myytäväksi on kerännyt. Mahdoton sanoa, tulevatko idut juuri niistä.

Siis tosiaan, multaa ruukkuun ja siemenet pinnalle, ruukku (pieni) on lasipurkin alla pöydällä ikkunan luona. Toivottavasti valo riittää.

Ruukussa kirjoitti:

ja nopeasti kasvuun lähtivätkin... ellei sitten kukkamullassa ollut valmiiksi jonkin muun kasvin siemeniä. Koiruohon siemenet ovat niin pieniä, että hatunnoston ansaitsee se, joka niitä myytäväksi on kerännyt. Mahdoton sanoa, tulevatko idut juuri niistä.

Siis tosiaan, multaa ruukkuun ja siemenet pinnalle, ruukku (pieni) on lasipurkin alla pöydällä ikkunan luona. Toivottavasti valo riittää.

Lue lisää

Pieniä ovat vielä taimet, saa nähdä selviävätkö sitten avomaalle istutettuna talvesta.

Tällaiseen kuin alla on siis vielä matkaa, mutta emmehän ole Hollannissa:

http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=3533&view=findpost&p=155881

ruukussa ja parvekelaatikossa kirjoitti:

Pieniä ovat vielä taimet, saa nähdä selviävätkö sitten avomaalle istutettuna talvesta.

Tällaiseen kuin alla on siis vielä matkaa, mutta emmehän ole Hollannissa:

http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=3533&view=findpost&p=155881

Lue lisää

nyt ovat 15-20 cm korkeita, tosin aika leveälehtisiä ja vaaleita, eivät hopeanhohtoisen karvan peittämiä, vielä ainakaan. Ilmeisesti se oli valosta kiinni; aiemmin en ymmärtänyt ettei sitä voi kertakaikkiaan olla liikaa. Samaten mahdollisesti on mullan laatu vaikuttanut. Jatkuu...

rehopiikles kirjoitti:

nyt ovat 15-20 cm korkeita, tosin aika leveälehtisiä ja vaaleita, eivät hopeanhohtoisen karvan peittämiä, vielä ainakaan. Ilmeisesti se oli valosta kiinni; aiemmin en ymmärtänyt ettei sitä voi kertakaikkiaan olla liikaa. Samaten mahdollisesti on mullan laatu vaikuttanut. Jatkuu...

Lue lisää

Leikkelen silloin tällöin alempia lehtiä. Alkavat jo "harmaantua", varsinkin sumupullolla kastelun jälkeen kauniin hopeansävyisiä.

mahtua ruukkuunsa! kirjoitti:

Leikkelen silloin tällöin alempia lehtiä. Alkavat jo "harmaantua", varsinkin sumupullolla kastelun jälkeen kauniin hopeansävyisiä.

vasta, niin eivät kuki. Marketanpuistossa Espoossa kukkivat, mutteivät vaikuttaneet kovin aromaattisilta -- liekö ollut varjoisen kasvupaikan tai liian kosteuden syytä (alan olla asiantuntija kohta).

mahtua ruukkuunsa! kirjoitti:

Leikkelen silloin tällöin alempia lehtiä. Alkavat jo "harmaantua", varsinkin sumupullolla kastelun jälkeen kauniin hopeansävyisiä.

Ovat nyt 2. vuoden kasveja ja ennätyspitkiä, muttei merkkiäkään kukinnasta. Tarvitsisivat varmaankin vielä aurinkoisemman paikan kuin seinusta, jolla ne nyt kasvavat.

ensimmäinen vuosi kirjoitti:

vasta, niin eivät kuki. Marketanpuistossa Espoossa kukkivat, mutteivät vaikuttaneet kovin aromaattisilta -- liekö ollut varjoisen kasvupaikan tai liian kosteuden syytä (alan olla asiantuntija kohta).

Lue lisää

ja pituuttakin tuli noin 150 cm. Saa nähdä, kasvavatko ensi kesänä; osan leikkasin talteen ja loput jätin jänisten iloksi (söivät viime talvena).

mutteivät kuki kirjoitti:

Ovat nyt 2. vuoden kasveja ja ennätyspitkiä, muttei merkkiäkään kukinnasta. Tarvitsisivat varmaankin vielä aurinkoisemman paikan kuin seinusta, jolla ne nyt kasvavat.

Hyvin selvisivät talven lumikuormasta, nyt alkavat kukkia.

mutteivät kuki kirjoitti:

Ovat nyt 2. vuoden kasveja ja ennätyspitkiä, muttei merkkiäkään kukinnasta. Tarvitsisivat varmaankin vielä aurinkoisemman paikan kuin seinusta, jolla ne nyt kasvavat.

Saa nähdä miten selviävät, uudet taimet ovat kuitenkin jo odottamassa sisällä ruukussa kasvatettuna.

Kysyn:

Voitko osoittaa tarkan lähteen myrkytys- ja muille vaikutusväitteille?

Kaikenlaisia eteerisiä öljyjä voidaan eristää kasveista, ja niiden öljyjen juominen on vaarallista maksalle ja munuaisille. Esim. anisöljy (kysy apteekista vaikka). Kansanomaiset lähteetkin osaavat mainita A.a.:n haitallisuuden esim. raskaana oleville naisille. Mutta "tappavan"? Muuan Valentin Magnan antoi 1800-luvulla ko. öljyä koe-eläimille, jotka kuolivat. Kuinka monta A.a.-myrkytystapausta, vahvistettua, ilmoitetaan vuosittain myrkytyskeskukseen? Faktoja vain, kiitos.

Entä mitä tarkoittaa voimakas tässä yhteydessä?

60. leveyspiirillä kasvaneet suomesta poimimani ovat olleet ihan riittävän voimakasaromisia kuivakukiksi ja snapsin mausteeksi (kuivattua A.a:ta pieninä määrinä väkevään alkoholiin, annetaan liota ja suodatetaan pois)?

Mistä lähteestä tietonne ovat peräisin?

Miten sillä saa "nupin sekaisin"?

Kuka maustaa sillä ruokia? Ruotsalaiset snapseja, ovat maustaneet maailman sivu. Niin minäkin teen.


Tästä tulee hauskaa...

koikysyjä kirjoitti:

Mistä lähteestä tietonne ovat peräisin?

Miten sillä saa "nupin sekaisin"?

Kuka maustaa sillä ruokia? Ruotsalaiset snapseja, ovat maustaneet maailman sivu. Niin minäkin teen.


Tästä tulee hauskaa...

Lue lisää

on eräs absintin maustamisessa käytetyistä yrteistä.
Absintti on ranskalaista alkuperää ja oli aikoinaan varsin suosittu juoma etenkin taiteilijoiden keskuudessa. Jossain vaiheessa juoman valmistus kiellettiin, mutta on taas sallittua, mutta pitoisuuksia on muutettu. Ruotsalaiseten juomasekoitukset ovat punssiin käytetty arrakki ja toinen heidän tunnetuimmista mausteviinoistaan on akvaviitti, pääasiassa kuminaa mausteena.
Koiruoho on todella vaarallista uutettuna, etenkin alkoholiin sekoitettuna. Vastaavaan kokeeseen päästään kun sekoitetaan kärpässieniuutetta viinaan. Korjaava leikkaus kohdistuu vain maksaan.
Käytettäessä malia (koiruohoa) korjattavaksi joutuu pääkoppa, joita ei tiettävästi toistaiseksi voida leikkauksin vaihtaa toimiviin. Kehottaisin välttämään kokeilua. Alko myy turvallisempaa ainetta samasta aineesta valmistettuna.

uuttaaja kirjoitti:

on eräs absintin maustamisessa käytetyistä yrteistä.
Absintti on ranskalaista alkuperää ja oli aikoinaan varsin suosittu juoma etenkin taiteilijoiden keskuudessa. Jossain vaiheessa juoman valmistus kiellettiin, mutta on taas sallittua, mutta pitoisuuksia on muutettu. Ruotsalaiseten juomasekoitukset ovat punssiin käytetty arrakki ja toinen heidän tunnetuimmista mausteviinoistaan on akvaviitti, pääasiassa kuminaa mausteena.
Koiruoho on todella vaarallista uutettuna, etenkin alkoholiin sekoitettuna. Vastaavaan kokeeseen päästään kun sekoitetaan kärpässieniuutetta viinaan. Korjaava leikkaus kohdistuu vain maksaan.
Käytettäessä malia (koiruohoa) korjattavaksi joutuu pääkoppa, joita ei tiettävästi toistaiseksi voida leikkauksin vaihtaa toimiviin. Kehottaisin välttämään kokeilua. Alko myy turvallisempaa ainetta samasta aineesta valmistettuna.

Lue lisää

tiedot ovat peräisin?

mistä nämä kirjoitti:

tiedot ovat peräisin?

On ollut vaikea kysymys ennenkin ja jäänyt vastaamatta silloin, taitaa jäädä nytkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000001495&posting=22000000028089701


Anista on pastiksessa ja koiruohoa vermutissa, Fernet Brancassa, Unicumissa, Camparissa ym. satoja litroja maailmassa päivittäin ja niissä ylenmäärin nautittuna huumaustilan ja myrkytyksen aiheuttaa vain ja ainoastaan alkoholi.

Myyttejä hyödyntävät virheellisesti nimettyjen alkoholijuomien markkinoijat, jotka eivät saa roskaansa muuten myytyä. Ne juomat tunnistaa usein partavedensinisestä väristä, karvaasta mausta, Tsekin mainitsemisesta alkuperämaana. Saattaapa joku baarimikko vieläkin tarjota tulta siihen. Monissa webbikaupoissa valtaosa tuotteista on juuri näitä.

Myyttejä eivät taasen tarvitse ne aidon absintin nykyiset tuottajat, jotka tekevät tuotteensa tarkalleen 1800-luvun resepteillä, laitteilla ja raaka-aineista. Nuo tuotteet myyvät itse itsensä. Alkossa on myynnissä Kübler, aito sveitsiläinen, kirkas tosin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000001495&posting=22000000031840645#22000000031840645

Suomenkielisen Wikipedian absinttimerkkilista on ainakin tätä kirjoitettaessa tulvillaan roskalaatuja, mutta koska tarkkaa lainsäädäntöä absintin valmistusaineille ei ole, mitä tahansa myydään sen etiketin alla.

Siis kun saan koiruohoni kasvamaan, dippaan tulitikunmittaisen oksan minuutiksi viruvalgeepulloon, panen vihreää elintarvikeväriä sekaan ja tarjoan kavereille, voivat sanoa juoneensa absinttia.

absinttia absinthe PTFA kirjoitti:

On ollut vaikea kysymys ennenkin ja jäänyt vastaamatta silloin, taitaa jäädä nytkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000001495&posting=22000000028089701


Anista on pastiksessa ja koiruohoa vermutissa, Fernet Brancassa, Unicumissa, Camparissa ym. satoja litroja maailmassa päivittäin ja niissä ylenmäärin nautittuna huumaustilan ja myrkytyksen aiheuttaa vain ja ainoastaan alkoholi.

Myyttejä hyödyntävät virheellisesti nimettyjen alkoholijuomien markkinoijat, jotka eivät saa roskaansa muuten myytyä. Ne juomat tunnistaa usein partavedensinisestä väristä, karvaasta mausta, Tsekin mainitsemisesta alkuperämaana. Saattaapa joku baarimikko vieläkin tarjota tulta siihen. Monissa webbikaupoissa valtaosa tuotteista on juuri näitä.

Myyttejä eivät taasen tarvitse ne aidon absintin nykyiset tuottajat, jotka tekevät tuotteensa tarkalleen 1800-luvun resepteillä, laitteilla ja raaka-aineista. Nuo tuotteet myyvät itse itsensä. Alkossa on myynnissä Kübler, aito sveitsiläinen, kirkas tosin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000001495&posting=22000000031840645#22000000031840645

Suomenkielisen Wikipedian absinttimerkkilista on ainakin tätä kirjoitettaessa tulvillaan roskalaatuja, mutta koska tarkkaa lainsäädäntöä absintin valmistusaineille ei ole, mitä tahansa myydään sen etiketin alla.

Siis kun saan koiruohoni kasvamaan, dippaan tulitikunmittaisen oksan minuutiksi viruvalgeepulloon, panen vihreää elintarvikeväriä sekaan ja tarjoan kavereille, voivat sanoa juoneensa absinttia.

Lue lisää

...siis "juodaan satoja litroja päivittäin" piti sanoa. Taisi olla liian varovainen arvio, tuhansia pikemminkin. Missähän muuten kaikki se koiruoho kasvatetaan, joka esim. Campariin ja Fernet Brancaan tarvitaan?

aikaisin nappia painoin kirjoitti:

...siis "juodaan satoja litroja päivittäin" piti sanoa. Taisi olla liian varovainen arvio, tuhansia pikemminkin. Missähän muuten kaikki se koiruoho kasvatetaan, joka esim. Campariin ja Fernet Brancaan tarvitaan?

Lue lisää

Saa harmaatakaan käsitystä absintista. Halpa ja kehno yritys, varmaan kotoisin jostain ruotsinmaalaisen hienostorouvan kirjoittamasta yrttiliköörikirjasta. Vihreä keiju on vahva juoma ja se nautitaan hieman muista poiketen. Muuten, Absintti on edelleenkin ranskassa kiellettyjen listalla, mistähän syystä?

uuttaaja kirjoitti:

Saa harmaatakaan käsitystä absintista. Halpa ja kehno yritys, varmaan kotoisin jostain ruotsinmaalaisen hienostorouvan kirjoittamasta yrttiliköörikirjasta. Vihreä keiju on vahva juoma ja se nautitaan hieman muista poiketen. Muuten, Absintti on edelleenkin ranskassa kiellettyjen listalla, mistähän syystä?

Lue lisää

Kysymys koski koiruohon kasvatusta siemenistä, Suomessa puutarhaolosuhteissa. Sain hyviä neuvoja jo.

PS. tarkoitat kai olla "uuttaja"

uuttaaja kirjoitti:

Saa harmaatakaan käsitystä absintista. Halpa ja kehno yritys, varmaan kotoisin jostain ruotsinmaalaisen hienostorouvan kirjoittamasta yrttiliköörikirjasta. Vihreä keiju on vahva juoma ja se nautitaan hieman muista poiketen. Muuten, Absintti on edelleenkin ranskassa kiellettyjen listalla, mistähän syystä?

Lue lisää

astu kauppaan

http://www.vertdabsinthe.com/

Pariisissa sijaitsee

lue ja opi, merdre

Niin, miten on? Löytyykö faktoja, joihin huumaavuusolettamukset perustuvat?

uuttaaja kirjoitti:

Saa harmaatakaan käsitystä absintista. Halpa ja kehno yritys, varmaan kotoisin jostain ruotsinmaalaisen hienostorouvan kirjoittamasta yrttiliköörikirjasta. Vihreä keiju on vahva juoma ja se nautitaan hieman muista poiketen. Muuten, Absintti on edelleenkin ranskassa kiellettyjen listalla, mistähän syystä?

Lue lisää

Tässä käsitykseni yhdestä kirkkaasta, 53% ABV (pullossa):

http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=2287&view=findpost&p=145347

Mitä siis tarkoittaa "vahva" tässä yhteydessä?

Esim. Roquette 1797 on 75% pullossa ja noin 14% lasissani:

http://www.feeverte.net/forum/index.php?s=&showtopic=4457&view=findpost&p=142946

Tarvinnee kirjoittaa siitäkin jotakin. Upea Pontarlier'n koiruohon aromi, anista saisi olla enemmän.


-BR-

ei ei oink kirjoitti:

astu kauppaan

http://www.vertdabsinthe.com/

Pariisissa sijaitsee

lue ja opi, merdre

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=tPXPihV-AJ0

vastaus? kirjoitti:

Niin, miten on? Löytyykö faktoja, joihin huumaavuusolettamukset perustuvat?

kuin etelän.

Älä ainakaan tarjoile toisille, jos itsellesi keitätkin! Ei ole oikein altistaa toista elinikäiselle vammalle tai kuolemanuhkalle oman uhkarohkeutesi takia!

vastaus? kirjoitti:

Niin, miten on? Löytyykö faktoja, joihin huumaavuusolettamukset perustuvat?

Sisältää hermomyrkkyä nimeltään Tujoni, joka suurina pitoisuuksina tai jatkuvasti käytettynä saattaa aiheuttaa kouristuksia, pahoinvointia, oksentelua ja hourailua. Pienten lasten ja odottavien äitien tulee välttää koiruohoa. Koiruohoa tisleenä ei tule käyttää sisäisesti. Nämä ovat faktoja ja tarkistettavissa.

koikysyjä kirjoitti:

Mistä lähteestä tietonne ovat peräisin?

Miten sillä saa "nupin sekaisin"?

Kuka maustaa sillä ruokia? Ruotsalaiset snapseja, ovat maustaneet maailman sivu. Niin minäkin teen.


Tästä tulee hauskaa...

Lue lisää

Ovat kuitenkin yhtäkaikki sama kasvi. Sitä on joskus käytetty riistan ja vesilintujen maustamiseen, harvemmin nykyään. Koiruohoja on eri lajikkeita joista jotkut sisältävät runsaasti Tujonia jolla on huumaava vaikutus. Joissakin lajikkeissa ei ole taas lainkaan kyseistä hermomyrkkyä. Minä ainakin välttäisin moisen rehun käyttöä. Lähde: "Rohtokasvit".

vanha kokki kirjoitti:

Ovat kuitenkin yhtäkaikki sama kasvi. Sitä on joskus käytetty riistan ja vesilintujen maustamiseen, harvemmin nykyään. Koiruohoja on eri lajikkeita joista jotkut sisältävät runsaasti Tujonia jolla on huumaava vaikutus. Joissakin lajikkeissa ei ole taas lainkaan kyseistä hermomyrkkyä. Minä ainakin välttäisin moisen rehun käyttöä. Lähde: "Rohtokasvit".

Lue lisää

Kiitos lähteen mainitsemisesta, täytyy tutustua kyseiseen kirjaan.

Voisiko siinä kuitenkin olla väärinkäsitys: Koiso ja koiruoho ovat eri kasvi. Koisot ovat tarkemmin ottaen suku, johon kuuluvat myös peruna ja tomaatti. Esimerkiksi punakoiso, Solanum dulcamara, on myrkyllinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koisot

Koiruoho taas on sukua pujolle. Yrttitarha.comin koiruohosta kertova kappale Käyttö ravintona mainitsee huumaavuuden vuoksi käyttämisen, mikä juuri on se sitkeässä istuva myytti.

Esim. vanhat yrttioppaat eivät mainitse ominaisuuksista mitään senkaltaista:

http://botanical.com/botanical/mgmh/w/wormwo37.html#worcom

tehokkaampia kirjoitti:

kuin etelän.

Älä ainakaan tarjoile toisille, jos itsellesi keitätkin! Ei ole oikein altistaa toista elinikäiselle vammalle tai kuolemanuhkalle oman uhkarohkeutesi takia!

Lue lisää

jos jotakin keittelisin. Sen jätän "koulutetuille ammattilaisille" (tai itseoppineille, muilla mailla):

http://www.erlebnisbrennerei.ch

Heidän mielipiteensä Suomen puhtaassa luonnossa tuotetuista raaka-aineista olisi se, joka minua itse asiassa kiinnostaisikin. Osuit naulan kantaan "pohjoisen yrtit" -kommentilla: väinönputki näet on Lapista kotoisin ja yksi monien autenttisten absinttireseptien raaka-aineista.

Saa napata idean vapaasti minun puolestani, yrttien tuottajat...

uuttaaja kirjoitti:

Sisältää hermomyrkkyä nimeltään Tujoni, joka suurina pitoisuuksina tai jatkuvasti käytettynä saattaa aiheuttaa kouristuksia, pahoinvointia, oksentelua ja hourailua. Pienten lasten ja odottavien äitien tulee välttää koiruohoa. Koiruohoa tisleenä ei tule käyttää sisäisesti. Nämä ovat faktoja ja tarkistettavissa.

Lue lisää

Kerrotko vaikka yhden kirjallisen lähteen esimerkiksi?

uuttaaja kirjoitti:

Sisältää hermomyrkkyä nimeltään Tujoni, joka suurina pitoisuuksina tai jatkuvasti käytettynä saattaa aiheuttaa kouristuksia, pahoinvointia, oksentelua ja hourailua. Pienten lasten ja odottavien äitien tulee välttää koiruohoa. Koiruohoa tisleenä ei tule käyttää sisäisesti. Nämä ovat faktoja ja tarkistettavissa.

Lue lisää

(a) koiruohosta erotettu öljy, josta suuri osa on tujonia -- siihen väittämä myrkyllisyydestä varmasti sopii;

(b) absintti, joka valmistettu tislaamalla alkoholia, jossa on liotettu kuivattua koiruohoa ja muita reseptiin kuuluvia yrttejä, reseptin mukaisella tislauslaitteistolla.

Nykyiset autenttisesti valmistetut absintit (samat reseptit, raaka-aineet ja laitteet) kuten yli sata vuotta vanhat nykypäiviin säilyneet eivät sisällä käytännössä lainkaan tujonia. Ei ole voitu myöskään osoittaa, että näissä vanhoissa absinteissa, esim. kellareiden kätköistä löytyneissä, olisi alunalkaen ollut sen korkeampi tujonipitoisuus kuin nytkään.

Tässä viitteeksi muuan linkki, josta löytää uusia ja vanhoja tieteellisiä tutkimuksia ja historiaa aiheesta.

http://www.thujone.info

Aivan äskettäin, vuoden 2007 lopulla, USA:ssa sallittiin absintin valmistus ja myynti sillä edellytyksellä, ettei se sisällä mitattavissa olevia määriä tujonia ("no detectable thujone"). USA on ollut jokseenkin viimeinen maa, jossa absintti on ollut Food & Drug Administrationin (FDA) listalla "nautittavaksi kelpaamattomana" -- aivan eri asia kuin "kielletty" -- mm. joidenkin ranskalaisten juustojen kanssa. Asiaa selvitettyään USA:n elintarviketurvallisuusviranomaiset totesivat EU:ssa sallitun 10 mg/kg -rajan menevän mittausepätarkkuuden rajoihin.

On odotettavissa, että kun USA:n "lailliset" markkinat avautuvat kunnollisille, autenttisille tuotteille, tulee valmistuksessa tarvittavien puhtaiden ja korkealaatuisten yrttien kysyntä kasvamaan voimakkaasti. Jade Liquorsilla on jo nyt toimitusvaikeuksia ajoittain, ja mainitsevatkin, että heidän kysyttyjen tuotteidensa saatavuus on suoraan sidoksissa yrttien saatavuuteen.

Tieto voittaa luulot vähitellen ja toivon mukaan roskatuotteet poistuvat markkinoilta sen myötä. Roskatuotteen varmin merkki on juuri tujonin huuhaahuumausmaineella ratsastaminen. Monella suomalaisella ravintoloitsijalla lienee näitä pulloja hyllyssään pölyä keräämässä, silloin tällöin satunnaisille lärvishottailijoille tarjoiltavana ("vahvinta mitä löytyy").

Ihan eri alkoholijuomien ryhmä on sitten väkevät, jotka on maustettu koiruohoa liottamatta ja viinalikoa sen kummemmin tislaamatta. Ne tunnistaa yrttisen aromin lisäksi karvaasta mausta. Ruotsalainen Bäska droppar on hyvä esimerkki (Vin & Sprit AB).

Joten juu ei, älkäämme juoko mitään eteerisiä öljyjä tai sekoitelko niitä mihinkään juotavaksi tai syötäväksi tarkoitettuun jollemme ole täysin varmoja siitä, mitä olemme tekemässä. Mutta aidot absintit ovat vaarallisia tai turvallisia samasta syystä kuin muutkin alkoholijuomat: alkoholin takia.

seuraavat asiat: kirjoitti:

(a) koiruohosta erotettu öljy, josta suuri osa on tujonia -- siihen väittämä myrkyllisyydestä varmasti sopii;

(b) absintti, joka valmistettu tislaamalla alkoholia, jossa on liotettu kuivattua koiruohoa ja muita reseptiin kuuluvia yrttejä, reseptin mukaisella tislauslaitteistolla.

Nykyiset autenttisesti valmistetut absintit (samat reseptit, raaka-aineet ja laitteet) kuten yli sata vuotta vanhat nykypäiviin säilyneet eivät sisällä käytännössä lainkaan tujonia. Ei ole voitu myöskään osoittaa, että näissä vanhoissa absinteissa, esim. kellareiden kätköistä löytyneissä, olisi alunalkaen ollut sen korkeampi tujonipitoisuus kuin nytkään.

Tässä viitteeksi muuan linkki, josta löytää uusia ja vanhoja tieteellisiä tutkimuksia ja historiaa aiheesta.

http://www.thujone.info

Aivan äskettäin, vuoden 2007 lopulla, USA:ssa sallittiin absintin valmistus ja myynti sillä edellytyksellä, ettei se sisällä mitattavissa olevia määriä tujonia ("no detectable thujone"). USA on ollut jokseenkin viimeinen maa, jossa absintti on ollut Food & Drug Administrationin (FDA) listalla "nautittavaksi kelpaamattomana" -- aivan eri asia kuin "kielletty" -- mm. joidenkin ranskalaisten juustojen kanssa. Asiaa selvitettyään USA:n elintarviketurvallisuusviranomaiset totesivat EU:ssa sallitun 10 mg/kg -rajan menevän mittausepätarkkuuden rajoihin.

On odotettavissa, että kun USA:n "lailliset" markkinat avautuvat kunnollisille, autenttisille tuotteille, tulee valmistuksessa tarvittavien puhtaiden ja korkealaatuisten yrttien kysyntä kasvamaan voimakkaasti. Jade Liquorsilla on jo nyt toimitusvaikeuksia ajoittain, ja mainitsevatkin, että heidän kysyttyjen tuotteidensa saatavuus on suoraan sidoksissa yrttien saatavuuteen.

Tieto voittaa luulot vähitellen ja toivon mukaan roskatuotteet poistuvat markkinoilta sen myötä. Roskatuotteen varmin merkki on juuri tujonin huuhaahuumausmaineella ratsastaminen. Monella suomalaisella ravintoloitsijalla lienee näitä pulloja hyllyssään pölyä keräämässä, silloin tällöin satunnaisille lärvishottailijoille tarjoiltavana ("vahvinta mitä löytyy").

Ihan eri alkoholijuomien ryhmä on sitten väkevät, jotka on maustettu koiruohoa liottamatta ja viinalikoa sen kummemmin tislaamatta. Ne tunnistaa yrttisen aromin lisäksi karvaasta mausta. Ruotsalainen Bäska droppar on hyvä esimerkki (Vin & Sprit AB).

Joten juu ei, älkäämme juoko mitään eteerisiä öljyjä tai sekoitelko niitä mihinkään juotavaksi tai syötäväksi tarkoitettuun jollemme ole täysin varmoja siitä, mitä olemme tekemässä. Mutta aidot absintit ovat vaarallisia tai turvallisia samasta syystä kuin muutkin alkoholijuomat: alkoholin takia.

Lue lisää

sanoa "koiruohoa liottamalla" (Bäska droppar jne.).

Tässä muuten linkki siihen:

http://www.vinsprit.se/sv/Vara-drycker/Produkter/A-C/Baska-Droppar/Baska-Droppar-Hogtid-500ml/

ei ei oink kirjoitti:

astu kauppaan

http://www.vertdabsinthe.com/

Pariisissa sijaitsee

lue ja opi, merdre

Lue lisää

juoman nimessä ei edelleenkään saa käyttää "A-sanaa". Tarkkasilmäinen/asiantuntija huomaa VdA:n videossa tai nettikaupassa esiintyvien pullojen etiketeissä eroja muualla Euroopassa myytäviin. Esim. Montmartren etiketistä on teipattu selvästi alkuperäinen teksti yli. Sisältö pullossa on silti samaa kuin muuallakin.

A.a. & A.a. kirjoitti:

Kiitos lähteen mainitsemisesta, täytyy tutustua kyseiseen kirjaan.

Voisiko siinä kuitenkin olla väärinkäsitys: Koiso ja koiruoho ovat eri kasvi. Koisot ovat tarkemmin ottaen suku, johon kuuluvat myös peruna ja tomaatti. Esimerkiksi punakoiso, Solanum dulcamara, on myrkyllinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koisot

Koiruoho taas on sukua pujolle. Yrttitarha.comin koiruohosta kertova kappale Käyttö ravintona mainitsee huumaavuuden vuoksi käyttämisen, mikä juuri on se sitkeässä istuva myytti.

Esim. vanhat yrttioppaat eivät mainitse ominaisuuksista mitään senkaltaista:

http://botanical.com/botanical/mgmh/w/wormwo37.html#worcom

Lue lisää

"Sitt namn har den fått deraf, at man tror den fördrifwa Mal, hwarföre många än bruka at lägga torra Malörtsqwistar ibland yllekläder och pälswerk. Men ingen ting är falskare. Mal sky hwarken Malörtens lukt eller bitterhet, twärtom kan den göra skada genom mögel, om stället hwarest persedlarne förwaras, är något fucktigt, och man finner at Malen taga sin boning i sådane nerlagde wäxter..."

Ur Försök til en Flora Oeconomica Sveciæ av A. J. Retzius (1806)

http://linnaeus.nrm.se/flora/di/astera/artem/arteabs.html

ei varmaankaan lannoitetta, kalkki lienee hyvästä ja valoa tarvitaan myös.

vastaus että kirjoitti:

ei varmaankaan lannoitetta, kalkki lienee hyvästä ja valoa tarvitaan myös.

Meneekö minulla yrtit ja yrtit sekaisin, jos muistan , että tästä kasvista on löydetty apua malarian hoitoon?

muistikuva kirjoitti:

Meneekö minulla yrtit ja yrtit sekaisin, jos muistan , että tästä kasvista on löydetty apua malarian hoitoon?

on se, siitä oli Helsingin Sanomissa artikkelikin ehkä pari vuotta sitten. Artemisia absinthiumin, koiruohon, sukulaiskasvi kesämaruna (korjatkaa, jos erehdyn) Artemisia annua tuottaa jotakin (artemisiinia?), joka on lupaava/toimiva/halpa(?) malarialääke-ehdokas.

Sweet Annie kirjoitti:

on se, siitä oli Helsingin Sanomissa artikkelikin ehkä pari vuotta sitten. Artemisia absinthiumin, koiruohon, sukulaiskasvi kesämaruna (korjatkaa, jos erehdyn) Artemisia annua tuottaa jotakin (artemisiinia?), joka on lupaava/toimiva/halpa(?) malarialääke-ehdokas.

Lue lisää

http://www.anamed.net/English_Home/anamed_artemisia_programme/anamed_artemisia_programme.html

Sweet Annie kirjoitti:

on se, siitä oli Helsingin Sanomissa artikkelikin ehkä pari vuotta sitten. Artemisia absinthiumin, koiruohon, sukulaiskasvi kesämaruna (korjatkaa, jos erehdyn) Artemisia annua tuottaa jotakin (artemisiinia?), joka on lupaava/toimiva/halpa(?) malarialääke-ehdokas.

Lue lisää

Kesämaruna toimii malariaan ja myös koronaan. Siksi kiellettyjen kasvien listalla à la Maailman terveysjärjestö aka Big Pharman lobbausjärjestö ;)