Olen 19v nuori. Takanani on n vuosi sitten vuoden kestänyt suhde miehen kanssa. Erosin koska olin epävarma tunteistani, olin nimittäin ihastunut parhaimpaan ystävääni. Kerroin tälle omista tunteistani eikä hän silloin kommentoinut asiaan yhtään millään tavalla. Nyt vuosi tapahtumien jälkeen sain jotenkin ystäväni kuvioihini mukaan. Tosin hän vaikuttaa jokseenkin vaisulta koko asian suhteen, joten en voi väittää että seurustelisin hänen kanssaan. Olen yrittänyt puhua asioista suoraan (hmm jo vuoden verran), mutta en ole saanut selvää vastausta mihinkään. Eli hän on kai siis epätietoinen, jonka seurauksena minä olen epätietoinen. En ole yrittänyt painostaa häntä yhtään mihinkään, olen sanonut että pelkkä ei riittää, mutta hän ei ole sanonut sitäkään..
Ottaa nyt noista naisista selvää..
Ottaa nyt noista naisista selvää..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onkos kellään vastaavan laisia kokemuksia?? Mitä mun pitäis tehdä asian suhteen, ehdotuksia??
... että ystäväsi, siis nainen? on "kuvioissa" mukana, mutta et voi sanoa seurustelevasi?
Vähän vaikea antaa minkäänlaista vinkkiä, kun ei ihan täysin selvinnyt millainen suhde teillä on?
Jos teillä ei ole mitään "sellaista" ollutkaan, ja ystäväsi ei halua asiasta nyt puhua, niin anna asian olla. Anna ystäväsi rauhassa miettiä ja punnita omia tunteitaan. Onko niitä tunteita olemassa - sinua kohtaan, vai onko kyseessä vain ystävyys. Liika vastausten vaatiminen ja väkisin asioista puhuminen saa minut ainakin takajaloilleni varsinkin, jos mitään tunnetason juttua ei ole ollutkaan.
Jos teillä taas on ollut jotain säpinää tunne tasolla, niin sitten vain puhutte. Ei ystäväsi voi loputtomiin asiaa vältellä ja sinun on syytä esittää asia juuri siltä kantilta, että puhumattomuus ja epätietoisuus ahdistaa.
Jep nainen on. Ollaan ainakin parhaita kavereita.
Oikeastaan mun on vaikea itsekkään kuvailla millanen suhde meillä on.. Olen vähän ulkona tilanteesta..
Yleensä kaikki keskustelut päättyy siihen et "kaverini"(?) vastaa -emmätiiä, tai ei tule mitään selvää vastausta. ..Puhuu taitavasti ympäripyöreitä kuin poliitikko.
En todella ole tivannut vastausta väkisin. Enkä tosiaan ole joka viikko jauhamassa samaa asiaa. Olen puhunut asioista suoraan ja sanonut epätietoisuuden ahdistavan, mutta vastausta ei tule.
Ehkä mun on viisainta päättää itse koko juttu ja antaa kaverin olla omassa rauhassa.. Tiedä häntä.(?)
Tee se. Jos et voi vain olla "ystäviä" hänen kanssaan, niin sano se hänelle ja pidä suhteessanne tauko. Pyydä soittamaan jos tulee ikävä. Onneksi olkoon sinulle siitä että olet itse ollut avoin ja rehellinen, minä en ole siihen kyennyt ... Ehkäpä ystäväsikään ei voi, ainakaan vielä?
Saatat särkeä sydämesi, mutta toinen vaihtoehto on elää vuosikausia "ystävinä" kaiken aikaa pohtien mitä hän oikeasti tuntee ja ajattelee...
.. miettinyt asiaa enemmän, huomaan ja oikeilla jäljillä olet siinä, että jospa antaisi asian olla.
Olet hänelle oman kantasi kertonut ja muuta et voi tässä tilanteessa. Mielestäni pallo on hänellä ja elä sinä taas omia juttujasi eteenpäin äläkä hirveästi jää venaamaan hänen ratkaisuaan. Näitä venaamisjuttuja kuuluu olevan niin paljon ja sitten ollaan tunnetasolla kiinni jossain kenties vuosikausia ja loppupelissä hajotetaan vain oma sydän liiassa toivossa eläen.
Oot nuori, joten ant mennä etiäpäin ja pidä silmät auki ja deittaile myös muiden kanssa. Onneksi naisia riittää pilvin pimein ja ei kannata jäädä yhden perään itkemään.
Ihan kokemuksen rintaäänellä tässä jutustelen ;)
Sinä olet sen verran nuori, että ei kannattaisi kovin pitkäksi aikaa jäädä haikailemaan ja odottelemaan toisen mielen muutoksia.
Pidä tauko hänen tapaamisessaan tekemättä asiasta mitään numeroa -- ei mitään draamaa tai tapaamattomuusehdotuksia. Yksinkertaisesti ole vähän aikaa passiivinen yhteydenottojen suhteen, ja käy vaikka tutustumassa paikallisiin homo/lesbo ympyröihin. En tiedä, missä kaupungissa asustat, mutta jos sieltä löytyy ikäisiäsi bi-henkisiä nuoria, heidän seuraansa hakeutuminen voisi olla kaikkein hedelmällisintä.
Toki pystyn olemaan hänen kanssaan myös kaveri. Pitää vain unohtaa hänet. Tuo pieni tauko tapaamisis vois tehä terää.. Toisaalta se on toisen testaamista, mitä hän oikein ajattelee musta.
Mua vähän kummastuttaa myös se et mä joudun kokoajan olemaan aloitteen tekijä asias kuin asias..