Merimuseo Kotkan Kantasatamaan
Kotka sijoittaa Suomen merimuseon Kantasatamaan, joko satamassa olemassa oleviin rakennuksiin tai aivan uuteen rakennukseen. Kotkan Kantasatama sijaitsee kaupungin keskustassa Kotkansaarella.
Osa 130 vuotta vanhasta satamasta on silti vastakin tarkoitus säilyttää lasti- ja matkustajaliikenteelle. Kantasataman kokonaispinta-ala on noin 30 hehtaaria, josta 6,5 hehtaaria on varattu merimuseolle ja alueelle sijoittuvalle muulle kulttuuritoiminnalle.
Kotkan merimuseon hankesuunnitelmassa todetaan, että Kantasataman museokeskuksesta tulee koko Kymenlaakson ykkösmuseokohde ja yksi tärkeimmistä matkailullisista vetovoimatekijöistä Kotkassa ja koko maakunnassa.
Paljon toimintoja
Kantasatamassa on jo nyt näyttävä kokoelma museoaluksia. Museojäänmurtaja Tarmon perän takana on ravintolana toimiva majakkalaiva Relandersgrund. Kaijassa on myös kotisatama perinnelaivarekisteriin kuuluvalla entisellä hiekkajaalalla Vivanilla.
Viime kesänä satamaan hinattiin Tallinnasta museoitavaksi merivartioalus Telkkä, jonka Suomen valtio lahjoitti Virolle sen itsenäistyessä. Perinteikäs, laajalti tunnettu "Suomen vanhin" merimieskapakka Kairo jatkaa satamakadun varrella vireänä toimintaansa.
Kotkassa on jo myös Ahtausmuseo, Museovenehalli ja Rajavartiolaitoksen merivartiomuseo. Kotkan merikirjasto, joka avattiin vuonna 1999, sisältää merenkulun ammattikirjallisuuden lisäksi myös tutkimuksellista ja historiallista aineistoa.
Merikirjaston yhteydessä toimii virtuaalikirjasto Majakka. Kantasataman vieressä sijaitsee Kotkan puuvenekeskus, jossa nuoret veistäjät jatkavat perinteisten puuveneiden rakentamista. Kantasatamaan museovieras pääsee junalla, laivalla, bussilla, autolla ja myös omalla veneellä.
Kotkassa on pantu painopiste kaupungin merelliseen kulttuuriin. Yhdessä museoviraston kanssa on suunniteltu mm. kaupungin edustalla sijaitsevien linnakesaarien matkailullista kehittämistä.
Seuraava Ruotsinsalmen merilinnoituksen kunnostettava kohde on Katariinan linnake Kotkansaarella.
Kotkan edustan merialue tarjoaa tutkimukselle haasteellisen kohdealueen. Ruotsinsalmessa käytiin kaksi suurta meritaistelua 1700-luvun lopulla. Salmen hylkykeskittymä on edelleen suurelta osin kartoittamatta.
Merimuseon laboratoriotilat, esinehuolto ja esinevarasto on tarkoitus sijoittaa joko Kantasatamaan tai viedä Langinkoskelle, jossa on jo museon erikoistarpeisiin muutettua tilaa.
Merimuseon sijoittuminen Kotkaan maksaa noin 13 miljoonaa euroa. Arvio sisältää sekä Kantasatamaan kunnostettavat tilat että uudisrakennustilat. Rahoitukseen vaikuttaa keventävästi mahdollinen EU-tuki. Kotka kuuluu EU:n tavoite 2 -alueeseen.
Kotka sijoittaa Suomen merimuseon Kantasatamaan, joko satamassa olemassa oleviin rakennuksiin tai aivan uuteen rakennukseen. Kotkan Kantasatama sijaitsee kaupungin keskustassa Kotkansaarella.
Osa 130 vuotta vanhasta satamasta on silti vastakin tarkoitus säilyttää lasti- ja matkustajaliikenteelle. Kantasataman kokonaispinta-ala on noin 30 hehtaaria, josta 6,5 hehtaaria on varattu merimuseolle ja alueelle sijoittuvalle muulle kulttuuritoiminnalle.
Kotkan merimuseon hankesuunnitelmassa todetaan, että Kantasataman museokeskuksesta tulee koko Kymenlaakson ykkösmuseokohde ja yksi tärkeimmistä matkailullisista vetovoimatekijöistä Kotkassa ja koko maakunnassa.
Paljon toimintoja
Kantasatamassa on jo nyt näyttävä kokoelma museoaluksia. Museojäänmurtaja Tarmon perän takana on ravintolana toimiva majakkalaiva Relandersgrund. Kaijassa on myös kotisatama perinnelaivarekisteriin kuuluvalla entisellä hiekkajaalalla Vivanilla.
Viime kesänä satamaan hinattiin Tallinnasta museoitavaksi merivartioalus Telkkä, jonka Suomen valtio lahjoitti Virolle sen itsenäistyessä. Perinteikäs, laajalti tunnettu "Suomen vanhin" merimieskapakka Kairo jatkaa satamakadun varrella vireänä toimintaansa.
Kotkassa on jo myös Ahtausmuseo, Museovenehalli ja Rajavartiolaitoksen merivartiomuseo. Kotkan merikirjasto, joka avattiin vuonna 1999, sisältää merenkulun ammattikirjallisuuden lisäksi myös tutkimuksellista ja historiallista aineistoa.
Merikirjaston yhteydessä toimii virtuaalikirjasto Majakka. Kantasataman vieressä sijaitsee Kotkan puuvenekeskus, jossa nuoret veistäjät jatkavat perinteisten puuveneiden rakentamista. Kantasatamaan museovieras pääsee junalla, laivalla, bussilla, autolla ja myös omalla veneellä.
Kotkassa on pantu painopiste kaupungin merelliseen kulttuuriin. Yhdessä museoviraston kanssa on suunniteltu mm. kaupungin edustalla sijaitsevien linnakesaarien matkailullista kehittämistä.
Seuraava Ruotsinsalmen merilinnoituksen kunnostettava kohde on Katariinan linnake Kotkansaarella.
Kotkan edustan merialue tarjoaa tutkimukselle haasteellisen kohdealueen. Ruotsinsalmessa käytiin kaksi suurta meritaistelua 1700-luvun lopulla. Salmen hylkykeskittymä on edelleen suurelta osin kartoittamatta.
Merimuseon laboratoriotilat, esinehuolto ja esinevarasto on tarkoitus sijoittaa joko Kantasatamaan tai viedä Langinkoskelle, jossa on jo museon erikoistarpeisiin muutettua tilaa.
Merimuseon sijoittuminen Kotkaan maksaa noin 13 miljoonaa euroa. Arvio sisältää sekä Kantasatamaan kunnostettavat tilat että uudisrakennustilat. Rahoitukseen vaikuttaa keventävästi mahdollinen EU-tuki. Kotka kuuluu EU:n tavoite 2 -alueeseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toisen arvion mukaan Merimuseon kustannusarvio oli 17 miljoonaa euroa. Paljonko oli toteutunut kustannus? 48 miljoonaa euroa (HS 7.7.2008). Neljäkymmentäkahdeksan miljoonaa euroa. Aikamoinen ero. Vaatimattomasti 31 miljoonaa. Kuka veti välistä? Miten meni tarjouskilpailu? Miksi arvioidussa budjetissa ei pysytty? Aika veikeää hommaa. Onko tuo nykyajan julkinen rakentaminen tuollaista? Kilpailu voitetaan valmiiksi jo reilusti alimitoitetulla budjetilla ja sitten rakentamisen edetessä summaa hilataan reilusti ylöspäin. Kuka tuon erotuksen oikein maksoi? Sinä? Minä? Me kuntalaisetko? Vai voiko EU-rahaa pumpata kaivosta ehtymättömästi?