Ilmoitimme kiinteistönvälittäjälle ostamastamme talosta löytyneestä viasta. Hän ilmoitti myyjälle. Myyjä ei ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin, lähettivät vain jonkun sukulaisen käväsemään paikalle. He vaativat kirjallista reklamaatiota. Eikö suullinen riitä? Emmekö voi vaatia heiltä muita toimenpiteitä ennen kirjallisen reklamaation tekemistä? Emme oikeen tiedä vielä itsekään paljonko remontti tulee maksamaan, ja mitä pitäisi vaatia heiltä..
Reklamaatiosta jälleen
mitään ei tapahdu!
7688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Virheen pitää olla merkittävä hintaan nähden ennen kuin myyjällä on vastuu viasta.
Ota itsellesi asianajaja ja ala hoitamaan sen välityksellä virallisesti sitä kosteusongelmaa. Muuten käy helposti niin, että et saa mitään ja hommat ei ole oikealla tavalla hoidettu eteenpäin.
Kiinteistövälittäjä on vain kauppias teidän välikätenä, eikä vastaa mistään!!!
Voi äiti teitin uusavuttomien kanssa. Et kai tosissasi kuvitellut jotta te vain ostatte talon löydätte sieltä kaikkea mahdollista kivaa piilovirhettä josta vaan soitellaan myyjälle ja odotetaan hinnanalennuksien tulevan tilille.
Eli tietenkin teette kirjallisen reklamaation ja jos senkin jälkeen vaikuttaa että aihetta on enempiin toiminpiteisiin niin sitten jatketaan lisää.
taas aika onnetonta toimintaa. Eikö suullinen reklamaatio riitä ??????? HALOOOO MUUTA NYT KERROSTALOON VUOKRALLE !!!!!!!!!
siinä ei tarvitse vielä yksilöidä vaurioita tai arvioida niiden kustannuksia. Riittää kun reklamoitti siitä että tulette esittämää myöhemmin yksilöidyt vaateenne x ja x suhteen.
"He vaativat kirjallista reklamaatiota."
Eikös se olis kaikkien kannalta fiksua tehdä. Hitollako todistat mitä kukin on "sanonut", jos juttu menee oikeuteen. Myyjähän voi korjata vian, mikä on varmaan hänelle halvinta..
25 §
Virheestä ilmoittaminen
Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Sama on voimassa, jos ostaja haluaa vedota 23 tai 24 §:ssä tarkoitettuihin sopimusrikkomuksiin.
Jollei ostaja ilmoita laatuvirheestä taikka 23 §:n 1 momentissa tai 24 §:ssä tarkoitetusta sopimusrikkomuksesta myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu, hän menettää oikeutensa vedota siihen.
Myyjä ei vapaudu vastuusta 1 tai 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.
PYKÄLÄN SELVENNYKSET:
Virheilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta ja viimeistään viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan saamisesta. Viiden vuoden määräajan jälkeen myyjään voidaan kohdistaa vain sellaisia vaatimuksia, jotka johtuvat hänen vilpillisestä toiminnastaan.
Reklamoidessaan ostajan tulee ilmoittaa, mitä virheellisyys koskee ja kuinka se ilmenee. Ostajan on myös ilmoitettava, minkälaisia vaatimuksia hän tulee esittämään. Vaatimusten ei vielä tässä vaiheessa tarvitse olla yksilöityjä.
Vahingonkorvaus- tai hinnanalennusvaatimuksen markkamääräinen suuruus selviää tavallisesti vasta myöhemmin esimerkiksi korjaustöiden valmistuttua. Virheilmoitusta voidaan myöhemmin täydentää. Ostaja voi tehdä ilmoituksen haluamallaan tavalla. Suositeltavaa on reklamoida kirjallisesti tai muutoin niin, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin todistaa.
Laatuvirheen osalta ilmoitusvelvollisuudelle on 2 momentissa asetettu kiinteä aikaraja. Ostaja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen, jollei hän ole ilmoittanut siitä myyjälle viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan luovuttamisesta. Säännöksen tarkoituksena on turvata kiinteistön myyjää, joka useimmissa tapauksissa on yksityinen henkilö, yllättäviltä usean vuoden kuluttua esitettäviltä vaatimuksilta. Vaikka kiinteistössä olevat laatuvirheet voivat tulla ilmi pitkänkin ajan kuluttua, on kohtuullista, että vastuu jossain vaiheessa lopullisesti siirtyy ostajalle. Kiinteän aikarajan asettamisen käytännön merkitystä vähentävät näyttövaikeudet. Vuosien jälkeen on usein mahdotonta esittää näyttöä siitä, millainen kiinteistö on kaupantekohetkellä ollut ja mitä osapuolten kesken on kiinteistön laadusta sovittu.