Koska siinähän tapetaan ympäriltä muita tiloja
ja ihmiset lähtevät muualle.
Maaseutua kehitetään parhaiten pikkutiloja ylläpitämällä-ja käymällä lisäksi muualla töissä
tai harjoittamalla tilanpidon ohessa jotakin muuta bisnestä.
ja ihmiset lähtevät muualle.
Maaseutua kehitetään parhaiten pikkutiloja ylläpitämällä-ja käymällä lisäksi muualla töissä
tai harjoittamalla tilanpidon ohessa jotakin muuta bisnestä.
Vastaukset 97
Vanhimmat
vahingonteko lopetettaisiin.
Näitä rakennekehityksen pyhiä lehmiä eli laajentajia tuetaan ja elätetään yhteiskunnan varoilla suunnattomin rahasummin, teurastamot ja meijerit maksaa näille täysin perusteettomasti korkeampaa hintaa.
Miksi ihmeessä pitäsi pikkutilatouhua paapoa. Sen aika ja paapominen loppu jo 80-luvulla kekkos kökön myötä! Lopettakaa
Eletään sillä tilatuella,jota suurtilat halajavat.
lähimpään naapuriin. Onko se sitten mukavaa kun kilometrien säteellä ei ole aasuttuja taloja kuin oma.
Sama se lienee kaupungissakin ettei monia naapureita edes ulkonäöltä tunne vuosien jälkeenkään. Toivottavasti sentään maaseudulla ei ihan tähän pisteeseen jouduta ettei naapuriakaan enää tunnisteta naapuriksi.
Siinä vaan tahtoo käydä niin, että kun kaikki pienet toimijat ja asujat karkoitetaan maalta, pellot annetaan yhden suuren tilan haltuun, niin siltä ainoaltakin jäljelle jääneeltä toimijlta lähtee akka kälppimään, kun ei siinä korpikylässä enää asu muita.
Siellä se isäntä sitten yksin miettii autiokylässä, että kukahan tätäkin hommaa jatkaisi ...
Kait täällä maalla voi silti asua, vaikkei viljelekkään, ei maalla asuminen ole meidän viljelijöiden yksinoikeus.
No ei olekkaan, eikä maaseutu pysy asuttuna, mikäli siitä yritetään tehdä muutaman suurtilan erityisaluetta.
Sitähän minä juuri tarkoitin, täälläkin nimenomaan ne kylät tyhjenee, jotka on kaukana kuntakeskuksista.
Maalle pitäisi kaavoittaa lisää tonttimaata ja antaa sitä kohtuuhinnalla ihmisille.
Koska kaikki on sitten pitkien matkojen takana:koulut,työpaikat.päivähoitopaikat,
harrastusmahdollisuudet-ja kapakat!
Kun asuu keskuksissa,voi pörrätä silläkin rahalla,
joka menee taksiin...
Itse en kyllä enää kaipaa mitään noista-ja viihdyn hyvin harva-asutuksillisella
maaseudulla.
Täällä meilläpäin on tuommonen 40-45 kilometriä, jonkinlaisena kipurajana, sitä kauempana asuvat muuttavat kaupunkiin ja kylät tyhjenee rytinällä.
Tuossa 25-30 kilometrin päässä kaupungista näkyy huonotkin talot menevän kaupaksi ja sitä lähempänä maata pidetään jo sijoituksena.
Asutus tiivistyy, mutta ei se maaseutu kokonaan tyhjene ...
Luuletko että joku haluaa asua kaltaistesi öykkäreiden kanssa maalla joa ei ole mitään velvoitetta.
Jos minä joutuisin luopumaan 14 hehtaarin viljatilastani kaltaisesi moukan hyödyksi, niin kuvitteletko tosiaa että jäisin sinne maaseudulle katselemaan moista touhua.
Otappa joskus järki käteen ja ajattele muitakin kuin omahyväistä itseäsi. Kollo ihminen karkottaa muut läheltään.
Mikä minusta tekee öykkärin ja moukan?
Sekö, että maksan verojakin ja teen töitäkin?
Kolloudesta en tiedä, mutta täällä meidän kylällä on jokainen talo asuttuna, vaikken kaikkien maita ole vuokrannutkaan....
PS. Kyllä me kaikki joskus luovumme viljelystä, ennemmin tai myöhemmin...
Se tekee sinusta öykkärin kun ylimielisesti vähättelet keskikokoisia ja sitä pienempiä tiloja. Yhtälailla siellä voidaan tehdä työtä, enemmänkin ja monensuuntaista.
Kaikki eivät ole saaneet sitä 40 hehtaarin tilaa ostaa/lahjaksi, vaan voi olla että on se 10 hehtaaria.
No itte ostin vanhemmilta 20 hehtaaria ja loput sitten muualta vuokrasin ja ihan vähä olen ostanutkin. Minua voi ihan vapaasti pitää öykkärinä, mutta jatkossakin kyllä vähättelen 14 hehtaarin viljatilan työmäärää, karjatilat ovat sitten asia erikseen.
Minusta peltotukia pitäisi kiireesti laskea, niin todelliselle yrittäjyydelle tulisi tilaa harrastustoiminnan sijaan!
Niin muuten mikä on keskikokoinen tila?
Minusta se 40 hehtaaria on pieni tila.
Nelisenkymmentä hehtaaria on iso tila. SInulla on kumma käsitys asioista. Täälläpäin keskim. tilakoko on 30 ha luokkaa, ja valtaosa toimivista tiloista on haarukassa 15-50 ha.
Olet tyypillinen ylimielinen kusipää, joka haluaa alistaa pienemmän tilan viljelijää. Kaikilla ei ole sellaista määrää peltoa kuin sinulla.
Siinä olet oikeassa että 14 hehtaarin viljatilan työmäärä on vähäinen, toisaalta oletko koskaan ajatellut mitä kyseiset isännät tekevät talvisin? Ehkäpä jotain muutakin kuin istuvat netissä jauhaen paskaa ja källäten muita ihmisiä.
Pidätkö esimerkiksi minua jonain vitun harrastelijana, jos viljelen keskikokoa pienempää tilaa? Voin kertoa sulle että hoidan tilaani tehokkaammin kuin moni muu ja satoni ovat huippuluokkaa. Pienllä alalla on pyrittävä maksimaaliseen tuottoon, vaikka se vähän enemmän aikaa vaatisikin.
En alista ketään, mutta on itsepetosta väittää 40 ha tilaa isoksi.
Olen joskus miettinyt sitäkin, mitä ne viljanviljelijät tekevät kesäisin, seuraatte vissiin kasvun ihmettä?
Noi sinun kommenttisikin todistavat sinun todella olevan "joku vitun harrastelija"...
Koitappa nyt jo ymmärtää se tosiasia ettei kaikki synny isolle tilalle, vaan lähtökohdat voi olla hyvinkin ankeet.
Kerroppa miten se keskipa on sitten tuolla kolmenkympin tienoilla ja etteikö 40 ha ole selvästi keskim. suurempi.
Kuten jo aiemmin sanoin, hoidan tilaani paljon tehokkaamin ja täsmällisemmin kuin moni isomman tilan viljelijä. Se on pakon sanelemaa jos tästä meinaa saada jäämään jotain viivan alle. Näennäisviljelyyn ei kertakaikkiaan ole varaa.
Millä perusteella leimaat toimintani harrasteluksi? Otan merkittävän osan tuloistani viljelyllä ja tuotan huippulaadukkaan sadon.
Ite viljanviljelijänä vietän kesän kesälomaa ja keskityn tilan hoitamiseen, kuten sanoinkin jo, talvet tehdään jotain ihan muuta.
Juu ehkä vaan kadehdin teidän viljanviljelijöiden reilun kahden kuukauden kesälomaa, ku itte kärvistelen senkin ajan rattorin kopissa.
Mieltä kyllä "lämmittää" kuulla syntyneensä "isolle" 20 hehtaarin tilalle...
Asia on täsmälleen päinvastoin. Ainoat tilat joilla on jotakin älyllistä elämää jäljellä, ovat jatkavat suuret tilat. Pikkutiloilta on lähtenyt lapset Helsinkiin ja niillä asuu enää mökkihöperöitä mummoja ja vaareja joilla ei ole mitään kiinnostusta esim. kylän yhteistoimintaan. Elämä pyörii tosi pienissä ympyröissä ja kuihtuu lopulta kokonaan.
Kun taas kylän parilla suurtilalla on useampia pikkulapsia ja yrittäjäpari jonka kanssa voi puhua järkevästi muustakin kuin siitä miten se EU on niin kauhia kun se meidät tappoi. Joka päivä on jotain aktiviteettia ja tilalla käy monenlaista sidosryhmää: rehuautoja, eläinlääkäreitä, tavarantoimittajia, urakoitsijoita, rakennusmiehiä, jne... jne...
Tiedän joitakin kyliä joissa on paljon laajentavia tiloja ja nuoria yrittäjiä, ja täytyy sanoa että on noilla kylillä ihan toisenlainen tunnelma ja tekemisen meininki kuin joillain kuihtuvilla seuduilla joissa pappojen pyörittämät 15 ha ruputilat kadehtivat kilpaa toisiaan.
Höpöhöpö!
Saasan sitä uskoa olevansa "tehokas" Pikkutiloilla kalustoa hehtaaria kohtia älyttömästi. Pääoma tehottomasti "sukutilalla" piruuttan jemmassa asenteella. Korkoa/tuottoa ei lasketa. Kunhan viljellään... Lisäksi tehdään kaikki itse periaattella tunteja säästelemättä. Pääoman ja työkäytön osalta tehotonta suojatyötä!!!
No kyllä minä viljelen tilani tehokkaasti, ei siinä oo mitään uskottelun tarvetta. Uskallan tarvittaessa pistää hehtaarisatoni näytille hlpainoineen. Enkä tuota mitään rehuviljaa vaan elintarvikekäyttöön menevää korkeelaatuista tavaraa. Siinä on turha isontilan alkaa mun kanssa kilpaileen siitä kumpi tuottaa koko alalta parhaimman ja laadukkaimman sadon.
Millä perkeleen sukutilapiruuttaan-asenteella jemmassa?? Eikai sitä ny kukaan työtään piruuttaan tee vaan hankkiakseen toimeentuloa! Kalusto mulla on ihan linjassa, ei mikää yltiöpäinen mut ei tod. mitään romujakaan. Sanosinkin et näillä yli 50ha suurtiloilla se kalusto on yleisesti yliampuvaa, suhteutan sitä työmenekkiä ja käyttöastetta siellä tähän mun tilaani. Tottakai korot ja tuotto lasketaan, oon varma et tilallani tuotto hehtaaria kohden on nii kova et harva isotila pääsee samaan summaan.
Tottakai kaikki työt tehään ite, jos meinaa saada huippulaadukkaan sadon talteen, ei töihin voi ottaa suurpiirteisiä laajaperä-rötvänöitä hukkakauranlevittäjineen. Työtunteja on pakko säästellä, ei se kesäloma-aika nyt nii hirmu pitkä oo... nelisen viikkoo ja siitä jää tilanhoidon jälkeen viel lomaakin. Se on sitä työnkäytön tehokkuutta, poikaseni!
Oot ihan hakoteillä ton tehottomuuden suhteen. Tehottomiksi luen ite semmoset laajaperäset suur(luomu)viljelijät jokka viljelee vaan tukien vuoksi sil periaatteel et sadolle ei lasketa mitään. Semmosesta touhusta ei oo mun mielest mitää hyötyy yhteiskunnalle, haittaa vain.
No voi perkele, eikai mula ny 2 kuukauden kesälomaa voi olla. Sivuelinkeinosta on se kuukauden kesäloma talvilomaviikko, joista käytän pari kolme viikkoo päätoimen eli viljelyn hoitamiseen.
Todellista kesälomaa jäänee vuodesta riippuen 0-3 viikkoo. Eipä syytä kateuteen, tätä on mahollisuus jokaisen kokeilla.
Nytkö sulla on sitten 20 hehtaarii vaikka toisaalla väität että 100?
Mulla oli aloittaes vuonna 2004 12 hehtaarii, pari hehtaarii oon saanu ostettua ja henkilökohtanen tavoite olis et ennen kun täytän 35 wee mulla ois semmoset 20-23 hehtaarii omaa peltoa.
No nyt kyl oot tasan väärässä näkemykses kans.
Mää aloitin 12 ha viljatilalla muutama vuos sitten parinkymmenen ikäisenä. Nyt mulla on sun halveksima 14 ha viljeltyä. Oot eri perkele jos väität mua mökkihöperöksi ja vanhaks vaariks. Mulla elämä ainakin pyörii aikas laajois ympyröis koska päätoimisen tilanpidon ohella puuhailen kaikkee muutakin, tässä ei tod. ehdi höpertyä kotona.
Oon ite huomannu tässä muutaman vuoden ollessani maanviljelijä, et ne pahimmat kadehtijat ja halveksujat löytyykin sieltä suurtilallisten joukosta. Ainaki mua kohtaan on nää suurviljelijät ollu aika röyhkeitä ja hyökkäävii, en tiiä sit mistä moinen kateus johtuu. Mun mielestä mun tilantees ei oo ollu mitää kadehdittavaa tai halveksittavaa, on tässä niin heikosta liikkeelle lähetty. No ehkäpä se voi olla jollain tavoin kadehdittavaa et mulla on ammattitaito ja tilanhoito aika korkeella tasolla.
Niin sitä omaa oli 10 v sitten 20 ja nelisen hehtaaria oon ostanu sittemmin. Peltoo viljelyssä on reilut 120, mutta suurimmaksi osaksi vuokrattuna. Lisäksi urakoin hieman isomman alan.
Vuokramaat ovat myös ihan kaikkien(myös pikkutilojen) saatavilla, täytyy vain tehdä isoin tarjous...
Minulla on YKSI traktori tehtyä sataa hehtaaria kohti, paljonko sinulla on?
Jooo, maataloudessa on vallalla yhden totuuden toimijat, poikkeavia näkemyksiä ei oikein suvaita.
Johtuu varmaan perinteistä, taloja on kehitetty aikalailla samalla lailla.
Muussa yritystoimoinnassa on joka toimintaan monia eri variaatioita ja usko yhteen ainoaan toimintapaan istuu enää vain SAK:ssa ...
Hyvä, hyvä ...
Niin sinulla on se yksi traktori ja sata hehtaaria heinäpeltoja ja laitumia.
Päätuotantoala olikin lihakarja.
Vaikea pistää paremmaksi ...
En tiedä tämän nuoren herran kalustoa mutta ajattelisin näin.
Eipä se taida olla niinkään olennaista miten monta niitä traktoreita lukumääräisesti on hehtaaria kohti. Enemmän määrää se koneisiin sitoutunut pääoma ja koneen oma tuntikustannus.
Sadan hehtaarin tilalla on usein traktoreissa kiinni 150 000 - 300 000 euroa. Tuollaisen 100 000 euron hintaisen koneen vuotuinen arvonpudotus on melkoinen.
10 hehtaarin tilalle riittää mainiosti 10000-15000 euron tarktori, esimerkiksi jokin 6810 Ford tai vastaava. Tuollaisen koneen vuotuinen arvonpudotus on enää mitätön ja teknisesti kunnossaolevana sillä tekee työt täysin. Lisäksi tuollainen kone on tuntia kohden paljon halvempi ylläpidettävä kuin jokin uusi suurtraktori.
Viljatilan töissä menee perustraktorikin ihan täysin, ellei sitten tarvi kilpailla naapurin kanssa.
Traktoreita on 3.5, päätuotantoala kasvinviljely ja urakointi, karja sivuroolissa.
Mulla 200 ha nautakarjatila ja kalustossa kiinni 115 kiloeskoa laske siitä kustannus hehtaarille ja kalusto muuten aika nuorta,loppu omistus ilo urakoitsijoilla... En ole löytänyt sadan hehtaarin yksinäisyyttä, päinvastoin.
En vain edes ymmärrä miksi pikkutiloja pitää suojella sekoittamaan jo orastuksella olevaa markkinaehtoisuuden aamunkoittoa Suomenkin maataloudessa.
Minun uusin traktori, 154/162 heppainen valtra T-131CH vuosimallia 2008 maksoi 63000 euroa. Muiden tämänhetkinen arvo yhteensä ehkä noin 75000 euroa. Traktoreissa on kiinni rahaa noin 113ooo euroa ilman alvia, eli ehkä 500 euroa hehtaaria kohti(korjuuala oli viime vuonna 350 hehtaaria, mutta eri hehtaareita oli reilut200). Se kymmitonninkin traktori tekee 10 hehtaarille tonnin per hehtaari.
Uusien traktorien huolto on kalliimpaa ja minulla niissä on myös kaskovakuutukset. Toisaalta se kymppitonnin traktorin meno lunastuskuntoon kirpaisee yhtä paljon kuin isomman tilan ison traktorin menetys hehtaaria kohti laskettuna.
Itsellä tuntuu olevan suhteellisen vähän traktoreissa rahaa kiinni, vaikka ne ovat nuorehkoja ja tehokkaita(154hv/08/0tuntia, 150hv/04/50%/3100tuntia ,120hv/00/5000tuntia ja 90hv/97/10000tuntia, kaikki ostettu uusina), mutta työkoneissa on jopa enemmän rahaa kiinni kuin traktoreissa. Toisaalta sillä isolla traktorilla ei tee mitään ilman tehokasta työkonetta.
Konehankinnat ovat myös työvoimapolitiikkaa, kukaan ei tahdo keriitä viraabelihommiin, jos traktorista ei löydy ilmapenkkiä, ilmastointia ja rokkikonetta, uusimmassa on myös ohjaamojousitus. Minulla traktoreihin tulee vuodessa pari tuhatta tuntia, eikä siellä itsekään viihdy jossei sitä ergonomiaakin vähän löydy.
Toisaalta jos minulla menee se 2 euroa mittarituntia päälle huoltoihin ja korjauksiin, niin siihen kymppisarjan voortin vastaaviin ei saisi mennä kahta satasta siellä kymmenen hehtaarin tilalla.
Niin tai näin niin toivottavasti jatkossa ei kovin monet rahoittaisi palkkatuloilla maatalousharrastuksiaan, niin päätoimisille tulisi paljon paremmat mahdollisuudet tuotantonsa kehittämiseen.
Ohhoh, nyt tuli aika erikoinen ajatelma P-pyörittäjältä: kadehdit tavallaan palkansaajia.
Jos kuvittelet että ns. viljatilallisilla, jotka kulkevat talvisin myös ansiossa olisi jotenkin yltiöpäinen kalusto niin olet väärässä.
Tuleppa vierailemaan tänne lounais-suomeen niin näet 25-150 hehtaarin broilertiloilla semmosta irtainta että huhhuh. Ja eivät takuulla hanki sitä peltokalustoa viljatileillään. Tässä yhteydessä voisikin ajatella ketkä tahot rahoittavat muilla tuloillaan viljelyharrastuksiaan. Meneppä heille saarnaamaan noita talousoppejasi, siellä niille olisi käyttöä.
Näillä tiloilla viljely on ns. komiaa, ja peltoa haalitaan ihan väkisin. Onko tämä sinusta jotenkin oikeutettua?
En käsitä tuota päässäsi jatkuvasti vellovaa paatosta jonka mukaan ulkopuolisesta työstä palkkaa nauttiva viljelijä olisi jollain tavalla harrasteviljelijä. Totuus on kuitenki se, että missään palkkatyössä ei saa tehdylle työlle niin hyvää hintaa kuin maata viljellessä saa. Näin sen itse lasken, sillä palkkatyöni vaatii vuodessa noin 2000 tuntia ja sieltä tulee verotettavaa noin 18000 euroa. Viljatilallani teen vuodessa noin 400 - 500 työtuntia ja otan sieltä 11000 euroa vuodessa.
Näinhän se on, tulo pitää jakaa tehdyille työtunneille, kuten muutkin yrittäjät toimivat.
Höpinät jostakin sivutoimiviljelijöiden harrastelemisesta pitää heittää romukoppaan, kyse on siitä, että mikäli työaikaa jää ja tilalla töitä ei ole, niin niitä kannattaa tehdä silloin jossakin muualla.
täällä taas yrittää pätemisentarvettaan tyydyttää?
Tehokkuuden perään huutaa pilkkuja nussivat persekärpäset joita me tavalliset viljeliät joudumme elätämään itsemme lisäksi.
Tuon suuren tilan määrittäisin vielä niin, että ei se ole kiinni hehtaareista tai eläinmääristä. Vaan siitä yrittäjän toiminnasta ja asenteesta siellä tilalla. Varsinkin etelän tiloilla pienemmälläkin pelto alalla voi elää, kunhan heittää vanhat asenteet nurkkaan; eihän siellä pellolla aina tarvitse kasvaa sitä viljaa tms.
Mutta se vaatii asennetta. Ne tilat, joissa jäädään tupaan parkumaan sitä EU:n surkeutta ja halutaan orjallisesti noudattaa ajatusta ettei mikään saa muuttua ovat varmasti kuolevia tiloja.Ja kun oma mieli vielä myrkytetään kateudella niin aika äkkiä kuolinkellot soivat.
Työtä teet entistä enemmän ja palkka sama kuin pikkutilalla, no on se kuitenkin kiva leikkiä suunnattomilla tukiaisilla pystyssä pidettävää suurtilallista.
Mulla ainakin tulot moninkertaistuneet (4x), kun laskee vimeisten 13 laajentamisvuoden pitkän ajan trendin... Henkilökohtainentyömääräni pysynyt suurin piirtein samana kun 40ha pellemittakaavassakin, silloin vain tehtiin kaikki itse isän kanssa (omat pilipalikoneet). Nyt ulkoistettu monta työt ja keskitytään itse vain tärkeimpiin.
En valita. EU-aika on olut onneksi Suomen maataloudelle ja rakkaalle isänmaallemme yleensäkin!! Jäähyväiset pienperheviljelylle.
Juna meni jo talonpoikais-uskovat!!!
Kyllähän maatalouden konekanta on aika yleisesti vajaakäytössä koko maassa, kaikenlainen keskinäinen yhteistyö parantaa jokaisen ansiotasoa ja on edellytys perheviljelmien kannattavana pitämisessä.
Pitää keskittyä oleelliseen, sekä olla selkeästi enempi yrittäjähenkinen.
UCD vai UDC on siirtynyt tänne peräsuoli24:lle
Oletko proo-agrian neuvoja? Viljelijä tuskin olet, kommenttisi paljastaa sen.
Vai on se 40 hehtaaria pellemittakaavaa valtaosan tiloista ollessa kokoluokassa 20-30 ha.
Pienviljelylle on jätetty jäähyväiset jo liki 20 vuotta sitten, ei niitä enää juurikaan ole. Itse tiedän kaksi pientilaa, joiden viljelty ala on luokkaa 5-10 ha.
Meneppä ensi kesälomallasi tuulettumaan tuonne maakuntaan ja selvittelemään hieman niitä toimistossasi pölyttyneitä ajatuksia.
En kadehdi ketään, ei oikein löydy kohteita, mutta vituttaa kyllä viljelijät, jotka maksavat ylikorkeita vuokria tai maanhintoja ja tekevät nollatuloksen maataloudesta eläen palkka- tai joillain muilla tuloilla! Jos toiminnasta ei jää verotettavaa tuloa, niin silloin se on harrastustoimintaa! Hyvä esimerkki on muutaman hevosen harrastetilat. Miten se laskee elintarvikkeiden hintaa, jos muutamalle "pullahevoselle" ja niiden heinämaille maksetaan maataloustukia?????
Broilerituotanto on kaikesta päätellen kannattavaa touhua ja he maksavat myös veroja. Se on ihan yhtä ok kuin sinun sivutoimiviljelysi tai sitten minun mullinkasvatus.
Oletko muuten laskenut kummassa tienaat paremmin?
Palkkatyösi ansiotaso on jotain 11-12 euroa tunnilta brutto? Maataloutesi tulos on siis 11 tonttua ja työmäärä 400-500 tuntia. Muistaakseni olit velaton eli maatalouteen sijoitettuna on 15 peltohehtaaria, kymppisarjan voorti, peltokalut ja vanha sampon puimuri? Hihasta ravistettuna pellot 90 tonnia ja koneet ja kaluvajat vaikka 30 tonnia? Tästä seuraa kuuden tonnin pääoman tuottovaatimus, niin palkaksi jää se reilu kymppi tunnilta vähennettynä eläkemaksuilla ja muilla sivukuluilla, eli todelliseksi palkaksi maataloudesta jää noin 7 euroa tunnilta, eli ihan kohtuullisesti.
Päätoiminen maatalousyrittäjä vuodesta 1996 lähtien. 40 ha lähdetty ja 200 on mittarissa... joten kyllä rakennemuutos täysin mahdollista on, luopujia vaan pitää löytyä. Kaikille tässä ei tosiaan ole jaettavaa ja niihän sen pitääkin olla.
Mitä väärää tässä on siis tultu tehtyä? Kenekään maita en ole pakolla ostanu tai vuokrannu. Pellon hinta on meillä ihan keskivertoa, ei huippua mutta ei ilmastakaan... Tässä nykyisessä tilanteessa sitä pakostakin arvioi menneisyyden puuhamaatilat hieman tosiin kuin 10 v sitten....kokemus opettaa.
Miksi solvaat muita jokaisessa kirjoituksessasi?
Sulla on jäänyt pahasti kehitys sivistyneeksi ihmiseksi taka-alalle.
Ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Minä möyhennän vanhoja uskomuksia, perinteisiä totuuksia ja muuta maatalousperinnettä, joka haittaa kehitystä ja pitää ihmiset menneiden aikojen kaipuussa.
Muutosta ei synny ellei vanhat itkuvirret lopu
Jokainen sukupolvi toimii kulloistenkin olosuhteiden mukaan, miksi sinä solvaat ja halveksit vanhempaa sukupolvea.
Miksi solvaat ja halveksit?
Nykytuottajien asennetta pitääkin pöyhiä. Pitkällekö aijot suksia 70-80 luvun pieni on kaunista asenteella?
Minä vastaan: siihen asti kun 95 hl kuivaaja sanoo poks ja 15-20 lehmän parsinavetta menee eläinpitokieltoon. Nurkkia kun syödään, niin kannattaahan se ja hyvinkin.
Antaa eläkeläisten höpistä lämpimikseen pehmosia "oikeanlaisesta" maataloudesta, meillä muilla ei ole siihen vielä aikaa ja varaa...
Oon myös palkansaaja ja viljelen maata.
Tuohon työtuntiansioon en malta olla sanomatta jotta jos vaikka palkkatyöstä saa sen 10 euroa tunnilta, niin 5 euroa tunnilta on peltohommissa ihan hyvin. Työn kuormittavuus on kuitenki ihan jotain muuta tuolla vieraan renkinä kuin peltohommissa. On aivan eri asia olla 9 tuntia "oikeissa töissä" kuin 9 tuntia vaikkapa puimassa.
Mielelläni minäkin olisin pelkästään viljelijä, ettei tarvis muualla käydä lisähommissa mutta mutta...
Minä lasken myös saavani paremman ansion käytettyyn aikaan nähen tuolta pellolta, paljon paremman kuin ton esimerkin 5 euroo.
Kaikilla ei välttämättä ole taloudellisia rahkeita yltiöpäiseen suurentamiseen.
Silloin on mentävä eteenpäin pienin askelin ja etittävä muita tuloja lisäksi.
sulla on?
Ihan omiksitarpeiksi, mutta lisää on opittava joka vuosi... muuten leipääntyy.
Kun puhtaan rakennemuutoksesta, "kaikki" eivät todellakaan voi jatkaa. Nyt ei ole kyse tasapuolisesta mtk-tulonjaosta!
Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitäkään. Muiden liikaa tekemistä on kiva murehtia, kadehtia ja toivoa epäonnistumista, varsinkin kun itse makaa jöötiit housuissa pankolla.
arvaillaan että oot tyypillinen työhösi kyllästynyt agronomi joka purkaa turhautuneisuuttaan solvaamalla ja halveksimalla vanhempaa sukupolvea tyydyttääksesi pätemisentarvettasi.
Aika lahjakkaasti olette maineenne tahranneet.
Eikö asiassa riitä osaamista, kun alat kaivaa omia selityksiä kannaltasi vääränlaisille mielipiteille????
Tasapuolisuuden nimissä täytyy todeta, ettei asiat ihan noin yksioikoisia ole.
Verrataampa kuljetusalaa maatalouteen, Suomessa on yli 90 prosenttia kuljetuskalustosta yhden miehen yritysten omistuksessa, nämä rekkamiehet ajavat itse autojaan, eikä niillä ole töissä oikeastaan ketään.
Muualla Euroopassa näin ei ole, rekkafirmat on suuria yrityksiä ja näitä yhden miehen yrityksiä on suhteessa paljon vähempi.
Kukaan ei kumminkaan väitä, että näitä yhden miehen yrityksiä pitää ruveta lopettamaan, jotta tilaa tulisi suuremmille rekkafirmoille enempi.
Miksi maataloudessa olisi toisin, miksi jonkun ulkopuolisen pitää ruveta määrittelemään oikeaa tilakokoa ja toimijoiden oikeaa määrää.
Annetaan kilpailun hoitaa homman ja katsotaan ketkä jäävät jäljelle, itse oletan että tulevaisuudessa suurin osa Suomalaisista viljelijöistä on yhäkin näitä pieniä perhetiloja, isoja tulee enempi ja niiden kannattavuus on varmaan parempi, mutta ei ne pienet kokonaan lopu.
Ne erikoistuu yhä enempi paikallisiin tuotteisiin ja löytyy ns. lähiruuan ystäviä, jotka ostavat näiltä tiloilta.
Jokainen ratkaisee itse sen, miten tilaa tulee kehittämään.
Ei ole kysymys sinusta, vaan maaseudun tilasta yleensä. Ajele missäpäin Suomea tahansa maaseudulla niin selvästi näkee että elävä (ja tulevaisuudessakin elävä) maaseutu on siellä missä on nuoria ja investoineita yrittäjiä sekä voimakkaasti kasvavia tiloja. Käy ensin vaikka Kalajoella, Ilmajoella tai Huittisissa tutkimassa sitä maaseutua jossa on isoja investoivia tiloja, ja sitten ajelet joihinkin itärajan kuntiin samalla korkeudella niin tajuat että pelastaako maaseudun paikallaan polkeminen vaiko kehittyminen.
Juu molemmat alat maatalous ja kuljetus valittavat huonoa kannattavuutta, syykin on selvä yhden miehen yritykset eivät osaa laskea ja ajavat alle kustannusten ja ovat maalta kotoisin... Ja erona että maajussia lisäksi tuetaan veroeuroilla, joille pitää saada vastinetta ja loppukin näkymään
Kyllä yhden miehen autoilijat, osaavat laskea, niitä menee aika harvoin nurin, kun vertaa esim. rakennus- tai ravintola-alaan, jossa konkurssit on todella yleisiä.
Puhumattakaan ohjelmatoimisto ja viihde-aloista, jossa se jo kuuluu normaaliin liiketoimintaan verorästien kuolettamiseksi.
Suomalaiset yritykset toimivat yleensäkin pienemmillä katteilla ja voitoilla, kuin muut pohjoismaiset yritykset, puhumattakaan amerikkalaisista yrityksistä, jossa liikevoittoprosentit ja tulokset on yli kaksinkertaiset Suomeen nähden.
Tuo viljelyn mukavuus on sekä hyvä, että huono puoli! Rakennemuutos ei oikein etene, kun kaikki kynnelle kykenevät harrastelee maanviljelystä jäi sitten palkkaa tahi ei...
WC-poika ole b-rapun miehiä muutenkin.Kuten tämä toinen pätevä kaveri Adam Shit?
Voi saatana että oot ääliö. Oletko noin perkeleen kade ja katkera palkansaajia kohtaan? En kai minä nyt huvina ja harrasteena maata viljele, kyllä sieltä pitää saada se sama hinta kun muualtakin.
Se nyt vaan ei tunnu menevän sulle jakeluun että siitä saa myös sitä henkistä voimavaraa sen rahallisen ansion lisäksi. Olisikin aika turhauttavaa olla vain se palkansaaja, sekä taloudelliselta että henkiseltä kantilta.
Turhaa hyökkäät ns. palkansaajaviljelijän kimppuun tuolla rakennekehitysmantrallasi. Olisiko se sitten sun mielestä oikein että talvi lonnittaisiin kotona ja haukoteltaisiin? Oletko tosiaan noin saatanan ahdasmielinen ja kade toisia kohtaan? Kuitenkin käsittääkseni itsekin hankit niitä maatalouden ulkopuolisia tuloja lisäksi.
Minä en ainakaan aio olla erovuorossa maatalouden suhteen. Olen päinvastoin tässä pikkuhiljaa lisäillyt maa-alaani. Oikeastaan nää elukkatilalliset sais ite keskittyä kuksimaan siellä ökynavetassaan kun se eläintenhoitotyö on kerran niin perkeleen sitovaa ja myymään maansa esimerkiksi minulle. Tuotantosopparilla tuottaisin sitten huippulaadukasta rehuviljaa, varastoisin sen ja toimittaisin sovittuna aikana paikanpäälle. Erään tilan kanssa näin teenkin ja molemmat ovat olleet tyytyväisiä. Toki tuollainen toimintamalli ei kateiden ihmisten kanssa onnistu vaan tarvitaan se kauppaliike siihen väliin...
En todellakaan kadehdi osa-aikaviljelijöitä, mutta tiedän monia, jotka todella harrastavat viljelyä ehkä juuri sinunkin mainitseman henkisen hyvän takia. Harrastukseksi toiminnan tekee se, että tulos "poistetaan" nollaksi ja raha tulee muualta. Päätoiminen ei pysty vastaavaan ja näin ollen kilpailuasetelma vääristyy! Homma on vaan ikävä kyllä näin vaikka miksi hyvänsä haukkuisitkin. Eikö äiti muuten opettanut, että itse on se keneksi toista sanoo???
Pitääkö myös sinun mielestäsi tukea harrastuksia?
Itselläni on myös monenlaista yhteistyötä sekä karja- että viljatilojen kanssa, mutta karjan varaan en voi keskittyä, koska omista tuloistani noin kaksi kolmasosaa tulee omilta ja vuokratuilta pelloilta, 10 prossaa urakoinnista ja loput karjasta.
mieltä kun sinä, sinä olet yhden ja sen ainoan "oikean" totuuden julistaja.
Totta, näin on.
Ulkopuolisella työllä saa myös rahoitettua hommaa esim. oman elämänsä, eikä tarvitse ottaa riskejä velkojen kanssa, säilyy mielenrauhakin paremmin, kun on velaton talo alla.
Miksi kaikkien pitäisi toimia velkarahalla pankin ohjauksessa, itse kunnoitan näitä toimijoita jotka toimivat omilla rahoilla ja laajentavat sitä mukaa, kun "rahkeet riittää", eikä pelaa uhkapelejä.
Omalla rahalla ja nimenomaan maataloudesta tienatulla rahalla olen tilaani kehittänyt pienin askelin.
Noo turhaan minä täällä asiasta vaahtoan, etelä kotieläintalous on jo päätetty lopettaa ja pitää vaan tyytyä ajatukseen ja laittaa keväällä viljaa kasvuun enemmän.
Jos oot sitä mieltä että kaikki ei voi jatkaa, niinkun asia onkin, niin sun pitää myydä maas pois meille muille.
Kyllä meitä ottajia olis, se on ny sun vuoro lopettaa. Mä voin ostaa vaikka 4-8 hehtaaria.
"Rest in pieces", sano 200 hehtaarin viljelijä.
Joo, ilmoittele jos oot erovuorossa niin mää voisin ostaa sen sun Giga-Vitessen.
Olis senverran urakkaa tarjolla.
pikku tilat pysyvät hengissä nyky yhteiskunnassa?
Kerropa mitä tapahtuu, kun esimerkiksi pienellä kananmunia tuottavalla tilalla tulee perinteisten häkkien hävitys eteen 2012? Epäilen että vaihtamatta jää. Ja miksi vaihtaisi kun toimeentulo tulee kuitenkin muualta. Entä kun ne tilan muut koneet ja laitteet alkaa tulla tiensä päähän?
Kyllä se on kuule niin, että korkeintaan yksi sukupolvi jaksaa harrastaa maataloutta, seuraava harrastaa sitten jo golffia tai muuta.
Ja niin maataloudessa kuin muussakin yritystoiminnassa pitäisi koko ajan mennä innolla eteenpäin, kehittää toimintamalleja jne, mikäli mielii pysyä muiden eu-maiden tahdissa. Ja tuolla pienten/osa-aika tilojen suosimisella tuki politiikassa tapahtuu kyllä kaikkea muuta kuin eteenpäin menoa. Jos suomi ei pysy muiden tahdissa, niin me syömme täällä hyvin pian muualla tuotettua ruokaa.
ollut ja pärjättiin silti.
mutta mitenkäs paljon siitä taas olikaan aikaa? Ja onkohan se maailman meno pikkasen muuttunu sen jälkeen muutenkin?
Et vastannut varsinaiseen kysymykseen.
en minä kuitenkaan kehityksen jarruna halua olla. Maailma muuttuu. Sitkeinä sisseinä maatalouden harjoittajat sen mukana.
Minullakin oli muutama kana (eikä siten laskennallisesti kannattavaa tuotantoa, mutta kananmunat sai omasta kanalasta) ennen EU:ta ja sen määräyksiä.
asti vietynä tarkoittaa sitä,että elintarvikkeet
tuotetaan alueella jossa se on edullisinta.
Kasvuolosuhteet,logistiikkaa jne.
Esim maito on ns.lähituote jota kannattaa tuottaa
täällä.
Esim.sianlihan suhteen asia on jo erilainen,viidenneksen ylituotanto tuotanto-olosuhteiltaan epäedullisessa maassa ei missään
nimessä ole järkevää. Se on rasite yhteiskunnalle ja sitä pitää alentaa reippaasti.
Suurien yksikköjen ongelma on huono joustavuus
tilanteiden muuttuessa.
Toisaalta, sianlihan tuotanto, vaatii sikalan, joka on samanlainen kuin muissakin EU maissa, rehut on samoja, siat porsii yhtä paljon ja kasvaa yhtä nopeasti.
Periaatteessa homma on ihan yhtä kannattavaa kuin muuallakin EU alueella, ei se sika etelän auringossa sen nopeampaa tai suuremmaksi kasva.
Pitää suurentaa sikaloita ja viljelijöiden tuottaa rehua itse enempi, sekä poistaa tai alentaa sellaisia kustannuksia, mitä muiden maiden tuottajilla ei ole.
Mihin pohjoisia tukia tarvitaan, jos sade-/aurinkokatos maksaa saman kuin elementtisikala, lämmityksestä puhumattakaan. Kyllä se itsetuotettukin rehu maksaa vähintään senverran, mitä siitä rehusta myyden saisi. Halvan viljan aika on lopullisesti ohi.
Tanskan sianliha on tällä hetkellä edullista, koska tilat tekevät tappiota, mutta loppuu sekin sitten kun pankit viheltää pelin poikki...
Parrailla useita satoja.jotta pankaahan siellä Itäsuomessa vauhtia kehitykseen.Vuokratkaa tai myykää pellot sille laajentajalle,ja menkää töihin esim.konekuskeiksi.Niistä on huutava pula joka sektorilla.Itsekin kohta lähden jos poika vaan ottaa tämän tilan,eikä tämäkään mikään mökki ole.
lauhkeamman alueen maissa selkeästi kevytrakenteisempi,ei tarvita hyvää eristystä ja lämmityskustannus pienempi.
Satotasot suuremmat,rehu saadaan humattavasti pienemmältä alalta.
Sikatalous on ehkä menossa enemmän "teolliseen" tuotantoon,eli yksiköt tulevaisuudessa jättimäisiä vrt.kolhooseja.
Kyllä, mutta suurempi sikala tuottaa enempi paskaa, jolla voi lämmittää koko kylän, mikäli haluaa ja saada tuloja siitäkin.
Tanskasshan mennään juuri tähän suuntaan, maatilat tuottaa myös energiaa, miksei näille meidän metsävaroilla voisi tehdä samaa.
Yksikkökoot varmasti kasvaa tulevaisuudessa, se on kehityksen suunta.
Niin, yleistät nyt pikkuisen liikaa, pohjoisen tuki kompensoi rehukulujen eroa, pohjoisessa ollaan enempi ostorehujen varassa.
Mutta eihän sen itsetuotetun viljan hinta Suomessa etelässä mihinkään ole noussut, se maksaa sen mitä se maksoi ennenkin.
Tanskassa varmaan hehtaarilta saadaan suurempia satoja kuin Suomessa, eli eroahan siinä syntyy Tanskan hyväksi.
Mutta lihantuotannossa Suomi on ehkä jatkossakin kannattava alue, vaikka meillä on matalimmat tuottajahinnat Euroopassa.
Säähän puhut kuin lihatalon konsultti...
Rehuvilja maksaa juuri sen, mitä siitä olisi joku valmis maksamaan, jos ei omat mullit, niin sitten viljakauppa! On itsepetosta syöttää 50 tonnihintaista viljaa mulleille, vaikka kauppa maksaisi siitä 150 euroa! Eikös se rehuvilja maksa koko maassa ihan saman, korkeintaan rahti vaihtelee.
Kattotaan, mitä naudasta ja siasta maksetaan vaikka ensivuonna? Minun sivistynyt arvaukseni on se, että hinnan nousu ei kata edes puolta kustannusten noususta!
Sinun on helppo puhella kannattavasta lihantuotannosta matalilla hinnoilla ja korkeilla tuilla. Oulu on C3 aluetta ja emon kansallinen tuki teillä on yli 500 prosenttia B-alueen vastaava isompi! Laskeppa kokeeksi, paljonko sen hinnan tulee nousta, jos tuet vaikka puolittuu jatkossa ja kustannukset tuplaantuu?
Rehuviljan hinnanousu nostaa väkisinkin lihan hintaa jollakin viiveellä, tilat jotka pystyvät tuottamaan rehuviljaa itse saavat lihalleen paremman katteen, se on selvä seuraus.
Tällöin tukien merkitys sulaa, tuotanto on kannattavaa jopa ilman tukia kokonaan mikäli hinta nouse tarpeeksi.
Samajuttu, mikäli liharotu on sellainen, että sitä voi ruokkia korsirehulla, eli heinällä, hitaampi ja huonompi kasvu korvautuu sillä, että parempi lihan hinta ja pienemmät kulut kuin viljaruokinnassa, parantavat lopullista katetta.
Itse näen asian niin, että nouseva viljanhinta parantaa laiduntalouteen perustuvaa lihantuotantoa, näiden kilpailukyky paranee muihin tuottajiin nähden.
Tästähän on jo merkkejä olemassa, emolehmätilojen määrä on niitä harvoja tuotantoalueita, joiden määrä kasvaa maataloudessa.
Emolehmien määrä kasvaa nimenomaan C-alueella, ittekkin myin 54 hiehoa sinne marras-joulukuun vaihteessa. Mikähän merkitys on kansallisella tuella? Jos kansallinen tuki emoilta poistuu, kuten etelässä on pääosin tapahtunut, niin siinä ei auta laitumet eikä viljan hinnannousut.
Siitä rehuviljasta sen verran voi sanoa, että itse viljaa tuottava voi laskelmissaan valita tuottaako sitä lihaa paremmalla katteella vaiko tuottaa sen viljan paremmalla katteella...
Näin on, monet lypsykarjatilat on siirtyneet tai siirtymässä emolehmiin.
Syynä on se, ettei haluta sitoa itseä suurilla investoinneilla vuosiksi kiinni, sinänsä hyvin epävarmaan maitotalouteen, joka on edessä monilla pienillä tiloilla.
Tätä buumiahan sinäkin hyödynnät, myymällä hiehoja tänne, muutaman vuoden päästä niitä todennäköisesti saa puoleen hintaan siitä mitä nyt, kun kaikkialla on niitä tarjolla.
Kyllä lihanhinnan pitää nousta, ei se ole nyt oikeassa hinnoissa ja loppuu tuo etelän itku menetettyjen tukien perään ...
Vähiin käy ennenkuin loppuu...
LAitoin puolet karjasta pois ja todella hyödynsin sekä pohjoisen jäätävän korkeita tukia, että myös investointitukea. No investointituki loppui vuodenvaihteessa ja luultavasti hiehon hinnasta lähtee kolmannes pois. Noo onneksi Levifarm Oy ostaa vielä lehmävasikoita teuraskasvatukseen niin kauan kuin pohjoisessa tuessa riittää virtaa...
Jooo, investointituen lakkauttaminen lihahiehoilta todennäköisesti laskee niiden hintaa, mikä on kaikkien kannalta järkevää, paitsi tietenkin niiden kannalta, jotka näitä hiehoja myyvät.
Hiehon hinta pitäisi perustua sen tuottoon, eikä keinotekoisesti investointituella koroteta sen hintaa.
VAkuuttavaa puhetta tukien vähentämisen puolesta tuottajalta, jonka tuloista yli kaksikolmasosaa on tukea...
Ps. Kyllä se hiehon ostaja on sen investointituen saanut...
jo opetaan se, että viljan hinnaksi pitää laskea se hinta, minkä saisi siitä markkinoilta.
Tuolla sinun ajatusmallillasi ainoastaan pettää itseään.
Karkeasti sanottuna, miksi syöttää se vilja sioille, jos sen viljan arvo silloin laskee ja työmäärä ainoastaan nousee?
kirjoitat: "tilat jotka pystyvät tuottamaan rehuviljaa itse saavat lihalleen paremman katteen,"
Entäs miten sen viljan katteen käy sillä tilalla?
Eikös tällainen tila pitäisi kuitenkin olla kokonaisuus, ja koko tilan katteesta puhua?
No näinhän se on, laskennan alkeissa ...
Mutta jokainen elää sillä lopputuloksella minkä tila tuottaa, oman viljan syöttäminen eläimille laskee rehukustannuksia ja nostaa viljan "jalostusarvoa", eli viljasta tulee pitemmälle jalostettu tuote.
Silloin tila ei ole enää rehuviljan tuottaja, vaan sianlihan tuottaja.
Voit tietenkin myydä viljasi myös viljana, kysymys kuuluukin, että onko pinta-alaa niin paljon ja myyntiä niin paljon, että sillä saatavalla tulolla saat elintason, mikä sinua tyydyttää.
Mikäli näin ei ole niin ratkaisuja on neljä kappaletta, joko jalostaa tuotetta eteenpäin, muuttaa tuotantosuuntaa kokonaan, ostaa lisää peltoa eli laajentaa tuotantoa, tai hakea töitä tilan ulkopuolelta.
Mikäli tila tuottaa viljaa ja myyn sen, tuloa on riittävästi tästä toiminnasta, niin miksi se edes siirtyisi lihapuolelle.
Siitähän tulee vain lisää kuluja ja työtä.
Mikäli tilan tuotantosuuntana on lihantuotanto, niin rehut on tärkein ja suurin kustannuserä, jolloin rehun ostokustannus ratkkaisee sen, mikä on lihasta saatava kate.
Tekemällä rehut itse, saa tilansa kannattavaksi.
No sinähän se nimenomaan tunnet närrästystä, näistä "pohjoisen suurista tuista" ja kerta toisensa jälkeen palaat samaan asiaan.
Katsomatta mitään tarkemmin, yleistät kaiken saman otsikon alle.
Katsot asioita ihmeellisesti, hakemalla haet ne erot mitkä suosii pohjoista ja sitten toteat ykskantaan että se on väärin.
Mikäli joku tekijä suosii eteläsuomalaista viljelijää, niin sinun mielestä siinä ei ole mitää väärää ...
Vain se on väärin, että pohjoisella on jokin etu mitä etelällä ei ole.
Mikäli kasvattisin Limousin karjaa, niin homma olisi tappiolla ja raskaasti, sekä pysyvästi, kunnes jonain päivä loppuisi.
Mutta se ei ole sinun mielestä väärin.
Muuten, ei niitä tukia nyt sentään noin paljon tule, ehkä puolet on tukia ja tuloksesta puolet jää itselle, koska olen valinnut rodun jonka ylläpitokustannusket on kaikista matalimmat.
tehtäessä se rehu itsekin, pitää laskea viljan hinta markkina hinnalla, eikä millään muulla. Tällä laskutavalla saadaan se todellinen eläintuotannon kate.
Totta, laskea täytyy osata, jotta tietäisi sen, että kannataako yleensäkään tehdä rehua itse vai ostaako kaiken muilta.
Täytyy myös tietää se, että paljonko rehuntuottamiseen voi investoida, kalustona jne.
Niin täällä etelässä siitä siastakin täytyy saada muutakin kuin sen rehuviljan markkinahinta! Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei täällä ole jäätäviä kotieläintukia, jotka nostavat tyhmimmätkin tuotantomallit plussan puolelle!
Vaikea kommentoida, en oikeastaan tiedä näistä sikapuolen kuluista ja tuloista mitään ...
Joten tältä osin jätän jutun tähän.
No kerroppa nyt sitten niitä etelää suosivia juttuja tukijärjestelmässä?
Tiesitkö, että limpparilla on ihan sama tukitaso kuin sillä ylämaalaisellakin?
Limpparilla tietysti rehuhyötysuhde ja lihan laatu on parempi ja teurasluokituksesta ei voi pitkäkarvaisiin edes verrata.
Siitä tukiprosentista on helppo vääntää vaikka laskelma. Tukien osuus sinulla voi jäädä puoleen ainoastaan siten, ettei sinulla ole peltoa juuri ollenkaan, vaan toimit ostorehuilla? Toisaalta silloinhan tuotantosi on "tehdasmaista", koska "perheviljelmän" tunnusmerkkinä yleisesti pidetään omaa korsirehuntuotantoa.
Se miksi haen näitä eroja etelän ja pohjoisen välillä juontaa täysin siitä, että olen päätoiminen emokasvattaja etelässä, mutta peltomarkkinoilla joudun kilpailemaan juuri suuria pohjoisen tukia nauttivien viljelijöiden kanssa!!!! Seuraavaksi kysyt, miksi en hanki lisäpeltoa etelän suunnasta. No se johtuu ihan tilani maantieteellisestä sijainnista aivan B-alueen pohjoisimmassa laidassa ja tuossa etelämpänä ei kohtuuetäisyyksillä ole enää maatalousmaata juurikaan.
Käytännössä tuo 222 euron ero emopalkkiossa antaa C-alueen kolleegoille 200 euron edun vuokrakisoissa ja se on paljon se!!!!!!!
Ainahan löytyy näitä tekijöitä, jotka jossain paikallisesti suosivat toista kilpailutilanteessa.
Toimin luonnonlaitumilla haka- ja joutomailla, ostorehua käytän talvella, mikäli on tarvetta, ei sitä nyt niin paljon tarvitse ostaa.
Tähän asti sitä on ollut saatavilla hyvin huokeasti, paitsi viime vuonnakun oli niin perkuleen kuiva kesä, silloin hinnat nousi.
Mielestäni tilanteesi teilläpäin kertoo pikemminkin sen, että toiminta on hyvinkin kannattavaa, koska pellot menee noin hyvällä hintaa vuokralle.
Ei täälläpäin kukaan pysty maksamaan noita vuokria, nolla perästä pois, niin sitten löytyy ottaja.
Limppari tarvitsee enempi ja parempaa laidunta, tuki on kumminkin sama, hehtaari laidunta ei riitä limpparille, mutta riittää kolmelle ylämaalaiselle emolle, joten kummastahan tulee parempi tuotto, kun otetaan huomioon syntyneiden vasikoiden määrä ja saadut tuet, sekä vähennetään kulut ostorehuista mitä limppari vaatii.
Ylämaalainen tuottaa hehtaarille suhteutettuna enempi lihakiloja kuin limppari, tai ainakin saman verran.
Kulut on pienemmät ja tuet hehtaarille laskettuna suuremmat, kun otetaan huiomuioon minkä määrän elämiä pystyt laittamaan hehtaarille.
Itse olen miettinyt, etä olisiko dexteri vielä parempi rotu, lopullista tuottoa ajatellen.
Maaseutua elävöittää kaikenlainen asutus, ei vain pienet ja suuret maatilat. Siellähän sopii olemaan vanhuksia, työttömiä, työssäkäyviä, yrittäjiä, kesämökkiläisiä, joku mukava lurjus sopii myös... Niin ja kaikesta tärkein: lapsia syntyy varmasti enemmän, kun siellä on kaikenlaisia perheitä eikä vain suuria tiloja. Millä aikaa ne kiireiset suurtilalliset ehtivät tekemään lapsia?