Olin yli nejä viikooa ilamn pisaraakaan ja lauanaina aloin dodaa. Niin se on. En joutunu buduun, mutta lähellä on ollu ja taas tullu hölmöiltyä. Esim. hävitin röökiaskin eilen, en muista eilisestä illasta oikein mitään. Tein eilen niin tyhmi' juttuja ettern kehtaa ees kertoa.
''Ratkesin''
Oolofi
13839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...kaikenlaista! Itse asiassa, neljä viikkoa sinulta raittiina on aika hyvin!
Seuraavan kerran saatat saada jo viisikin viikkooa ilman viinaksia ;-))
Edellisen kerran olin viime elokuun ja pari päivää syyskuustakin raittiina, kunnes taas alkoi dokaaminen. Oon mä miettinyt vaikka mitä. Pahinta tässä on, että mä oon oikeastaan asunnoton, ja joudun elelemään toisten siivellä, muttakohta ei oo sekään enää mahdollista, kun ihmisillä menee hermot ja mä joudun sillan alle. Kans toi kapinamieliala on aika paha. Jos sanotaan lä ryyppää, niin sillonhan sitä vaSTA RYYPPÄÄKIN, VAIKKA IHAN VAAN PURUUTTAAN. Ja tänään ois kyllä tarkotus olla raittiina ainakin tunti kerrallaan. Rahaa ei ole ja litra on vielä olutta, mutta kun oon taas muutaman tunnin ollut raittiinba ja tärissyt koko yön krapuloissani ja nähnyt kauheita painajaisia, niin ei huvittais aloittaa samaa rumbaa taas alusta.
vaan sairas ja väärinymmärretty. Esim. mua on helppo käyttää hyväkseen, koska oon liian sinisilmänen. Taas toissapäivänä tuli yhelle vanhemmalle spurgulle lainattua enkä tietenkään tiedä saanko takas niitä rahoja koskaan.
nyt ehkä onni ja pysyvän raittiuden alku
Silloin on paljon helpompaa olla raittiina! Monelle raittiina pysyminen on vaikeata juuri siksi, etteivät osaa pysyä kaukana vanhoista juopoista. Tyhmintä on, mitä ikinä tehdä voi, on mennä tapailemaan kavereita kapakkaan muka limulasi kädessä. Ennemmin tai myöhemmin huomaat että lasissasi on ihan muuta kuin limua :-(
Selkeästi sulla olisi halu olla raittiina, vaan kyky käsitellä asioita on ihan hukassa....
Yritä nyt uudestaan, pystyt siihen kyllä jos on oikein kova halu!
Tänään olen ollutkin ihan selvillä. Kyllä tää on parempaa kun kännäys. En pysty enää suhtautumaan dokaamiseen niinkuin ennen, koska kaveripiirikin on muuttunut aika radikaalisti ja tunnen tosiaankin välillä olevani täysin hukassa. Mutta kyllä on onneks raittiitakin ihmisiä tavannut.
sinne, mistä tiedät löytäväsi tukea ja apua
On muuten kumma, että miehet aina hävittää röökiaskinsa kun ne on viihteellä. Meillä naisilla kun yleensä on käsilaukku, siellä pysyy tupakit ja kännykät hyvin tallessa. Tosin sytkäri tuppaa katoamaan kummasti; joku haluaa tulta ja sinne se sitten menikin.
Itse olin lauantaina vähän viihteellä iltapäivällä. Täällä kun sellaisia maanviljeliöiden pitämiä kievareita, joissa saa omatekoista omenaviiniä. Se maistuu niinkuin siideri mutta ilman hiilihappoja. Mutta tosi vahvaa, join kaksi puolen litran tuoppia ja olin jo pöhnässä. Ei ole kallistakaan, 2 euroa maksaa tuoppi.
pidin kahdenkin kuukauden pisarattomia kausia todistellen itselleni että en minä mikään alkoholisti ole...pystyn koska vain olemaan pitkähkön aikaa juomatta...
se oli sitä pakonomaista juomattomuutta...kunnes
päätti taas olevansa valmis kohtuukäyttäjä...
alkoholistin kohtuus on mielenkiintoinen suure...
riippuen olosuhteista se oli minulla 2-4 pulloa punkkua melkein päivittäin...ja aina meni överiksi jossain vaiheessa ja tärkeitä asioita tuli sössittyä...
tuttu kaava kaikille...
sössittyäni taas kerran tosi rankasti ja miltei kuoltuani krapulaan ymmärsin vapisevana raatona että se on menoa jos koitan omin avuin eteenpäin...päätin hakeutua parhaaseen mahdolliseen minnesota-malliseen hoitoon josta oli kirjoitettu niin paljon hyvää...
ja totta vie...heti ensimmäisten sessioiden jälkeen syyllisyyden ja häpeän taakat hellittivät ja aloin todella ymmärtää kuinka pirullista sairautta olin yrittänyt nujertaa omavoimaisesti...
sain lyhyessä ajassa niin paljon työkaluja ja motivaatiota että retkahdus ei ole kuin painajaisissa tullut mieleenkään näiden kuluneiden 6 kk aikana...
päivä kerrallaan tässä kuitenkin mennään mutta jokainen vaan tuppaa maistumaan edellistä paremmalta...
Kun ennen ryyppäsin vuosia joka ikinen päivä! Ja kovia annoksia vähintän 12 annosta illassa.
Nyt olen ryypännyt muutaman kuukauden niin että otan keskimäärin kolmasti viikossa, olen kotona, en hölmöile, en vedä muistamattomiin vaan noin 1-8 annosta kerralla ja kaikki ovat nykyään tyytyväisiä, myös minä itse.
Ja voin kertoa että ennen tuli törttöiltyä kyllä!!
Tosin, voi olla että muutos johtuu osin myös siitä että katkaisin yhteyteni vanhoihin ryyppykavereihini ja uusia en ole hankkinut enkä aio hankkia!
Ja se hytinä joka oli aina ennen ensimmäisen oluen kittaamista on kadonnut lähes olemattomiin(ainoastaan sillon joskus tulee kun olen päätänyt vetää kovemman kännin).
Ennen olin kuin tulisilla hiililä jos oli olutta jääkaapissa, nytkään ei tunnu missään vaikka on kaapissa kylmää kaljaa?
Ja korostan että en ole missään vaiheessa lopettanut juomista täysin vain vähentänyt kovasti.
Ja itse pidän itseäni alkoholistina, koska juominen haittasi ennen ja en kyennyt kontrolloimaan sitä. Olenko sitten ilmeisesti lievemmin alkoholisoitunut kuin ihmiset yleensä jotka tunnustavat alkoholisminsa.
Tarkkailen kyllä itseäni, tunteitani ja juomisiani viikoittain, ettei juomiseni ajautuisi taas jokapäiväiseksi kännäilyksi.
kaks vuotta ilman viinan pisaraakaan.samat vinkeet toistuu jälleen kerran.himo juoda taju kankaalle.hirvee morkkis vielä päälle.se ensimmäinen ryyppy,sen jälkeen tulee toinen mies joka on tosi kova ryyppäämään viinaa.Eikö sitä koskaan opiedes hieman rajoittamaan.ilmeisesti ei
Oolofi, sinä varmasti pääset yhä pidempiin raittiusjaksoihin, näin uskon.
Minulle on muodostunut käsitys, että olet fiksu ja myös tunneälykäs ihminen.
Voimia toivotan!!!
Se on uutinen, että olit niinkin kauan juomatta tai kun hävitit röökiaskin. Juomisen alkaminen oli sen sijaan hyvin odotettua.
Mielestäni, jokainen joka kirjoittaa sinulle osaaottavia ja ymmärtäviä viestejä, auttaa vaan sinua juomaan lisää.
Annat mielelläsi neuvoja ja ohjeita muille, kuinka heidän tulisi suhtautua juomiseen. Mitähän jos täst'edes keskittyisit vain itseesi ja omaan juomiseesi, jooko.
"Ei millään hyvällä, mutta"