Jos talossa on saostuskaivo ja umpisäiliö niin mitä siitä voi päätellä? Mikä tuo järjestelmä on? Eli meneekö kaikki talosta tuleva vesi ja putkien kautta kulkeva jäte siis lopulta tuohon umpisäiliöön vai onko saostuskaivo jokin järjestelmä, jonka kautta osa lasketaan tontille ja vain osa menee umpisäiliöön?
Jos umpisäiliöön menee vain osa niin kuinka usein se pitää tyhjätä? Siitähän se kustannus kai tulee. Eli se mikä lasketaan tontille ei kai maksa mitään.
Jos umpisäiliöön menee vain osa niin kuinka usein se pitää tyhjätä? Siitähän se kustannus kai tulee. Eli se mikä lasketaan tontille ei kai maksa mitään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
6 kertaa vuosi a 100 euroa. Ja sakokaivoille joudut lisäämään lähivuosina lisäkäsittelyn n. 10000 eurolla.
Siis onko sakokaivot jotenkin vanhentunutta tekniikkaa? Katselen tuossa yhtä tällä vuosituhannella rakennettua kohdetta. Miksi ihmeessä on sakokaivo, jos kerran on jo vanhentunutta tekniikkaa...
vaan jo viimevuonna vaan piti noutttaa uusia määräyksiä uusissa luvissa. Ja kaikki vanhat pitää muuttaa parin vuoden päästä vastaamaan uusia määräyksiä.
Saostuskaivot ovat aivan hyväksytty ja käytetty ratkaisu nyt ja huomennakin. Saostuksen jälkeistä käsittelyä tehostetaan nykyisin maasuodatuksella tai maahan imeyttämisellä. Eiköhän kaikissa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa ole imeytyskenttä sakojen perässä. Harmaille vesille riittää 2-osainen ja wc-vesille tarvitaan 3-osainen sako.
Lisäät fosforinpoiston ja näytteiden ottomahdollisuudet ennen ja jälkeen puhdistuksen.
Tuli varmaankin selväksi että kyseessä umpi sako. Kun WC-vedet viemäröidään umpikaivoon, ei maasuodattamoa tarvitse tehostaa fosforinpoistolla.
eli kaikki fosforinpoistot maasuodattamon jälkeen on tarpeettomia. On kai nyt ympäristöviranomaisilla todellisiakin ongelmia ihan riittävästi.