Hei,
Olemme menossa ensi kesänä naimisiin ja tällä hetkellä tulevaisuus näyttää aivan ihanalta!
Mutta kuitenkin, olen suurella työllä saanut vuosien varrella lyhennettyä asuntovelkaani useammalla kymmenellä tuhannella eurolla ja tuleva mieheni on asunut omistamassani asunnossa ja vastaavasti maksanut ruokakulut vuoden ajan, jonka olemme asuneet yhdessä.
Mikäli kuitenkin jostain hirveästä syystä eroaisimme lyhyen ajan kuluttua, avioliitossa tulisi varmasti vastaan ositus, toki ymmärrän, että hän on maksanut elinkustannuksia ja siinä mielessä on oikeutettu osaan asunnon arvosta.
Mutta miten avioehto voitaisiin tehdä,
voiko määrittää että esim.
80% asunnon arvosta on minun?
Miten jatkossa jos ostamme uuden asunnon, jossa on kuitenkin kiinni paljon enemmän minun rahojani jos ero tulee miten avioehto kannattaisi laatia?
Kauhistuttaa miettiä tällaisia asioita etukäteen mutta jos tulisi jätetyksi ja rahat vietäisiin olisi tilanne vieläkin hirveämpi, kiitos avusta!
Olemme menossa ensi kesänä naimisiin ja tällä hetkellä tulevaisuus näyttää aivan ihanalta!
Mutta kuitenkin, olen suurella työllä saanut vuosien varrella lyhennettyä asuntovelkaani useammalla kymmenellä tuhannella eurolla ja tuleva mieheni on asunut omistamassani asunnossa ja vastaavasti maksanut ruokakulut vuoden ajan, jonka olemme asuneet yhdessä.
Mikäli kuitenkin jostain hirveästä syystä eroaisimme lyhyen ajan kuluttua, avioliitossa tulisi varmasti vastaan ositus, toki ymmärrän, että hän on maksanut elinkustannuksia ja siinä mielessä on oikeutettu osaan asunnon arvosta.
Mutta miten avioehto voitaisiin tehdä,
voiko määrittää että esim.
80% asunnon arvosta on minun?
Miten jatkossa jos ostamme uuden asunnon, jossa on kuitenkin kiinni paljon enemmän minun rahojani jos ero tulee miten avioehto kannattaisi laatia?
Kauhistuttaa miettiä tällaisia asioita etukäteen mutta jos tulisi jätetyksi ja rahat vietäisiin olisi tilanne vieläkin hirveämpi, kiitos avusta!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Riippuu ihan siitä, millaisia oikeusvaikutuksia haluatte sopimuksella olevan. Jos vaikka olet investoinut nyt enemmän kuin tuleva miehesi ja haluatte että se osuus säilyy sinulla, niin avioehtosopimus voisi olla tyypiltään sellainen, että osa omaisuudestasi sovitaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eron lisäksi toinen mahdollisuus päättää avioliitto on kuolema. Kannattaa miettiä myös, miten haluatte menetellä siinä tapauksessa. Lisäksi saatatte saada omaisuutta tienattua tai perittyä avioliiton aikana. Senkin kohtaloa on hyvä ennakoida nyt.
Kannattaa keskustella oikean juristin kanssa, että sopimuksesta tulee sellainen kuin haluatte.
>>Mutta miten avioehto voitaisiin tehdä,
voiko määrittää että esim.
80% asunnon arvosta on minun?>Mikäli kuitenkin jostain hirveästä syystä eroaisimme lyhyen ajan kuluttua, avioliitossa tulisi varmasti vastaan ositus>Miten jatkossa jos ostamme uuden asunnon, jossa on kuitenkin kiinni paljon enemmän minun rahojani
"Sekään ei ole mahdollista, että avioehdolla sopisitte, että miehellä ei ole avio-oikeutta 80 %:iin asunnostasi (jolloin se siis olisi 20 %:iin)."
Hetkinen. Mihin tämä tulkinta perustuu?
Teoksessa Aarnio-Helin, Suomen avioliitto-oikeus, prosentuaalisesta avioehdosta todetaan mm:
"Oikeuskirjallisuudessa on pidetty joskus ongelmallisena sitä, voidaanko avio-oikeus sulkea pois prsentuaalisesti taikka tiettyyn suhteelliseen osuuteen omaisuudesta" // "Vaikka esteet prosentuaalisille ja suhteellisesti määritellyille avioehdoille ovatkin näin vähentyneet, vastikesäännökset ja tasingon antamissäännökset ovat entisellään. Ne edellyttävät, että AO-omaisuus voidaan riidatta yksilöidä esinekohtaisesti. Siitä syystä ei edelleenkään liene mahdollista hyväksyä prosentuaalisia taikka suhteellisesti määrättyjä avioehtoja. Joka tapauksessa on asianajokäytännössä syytä välttää tällaisten sopimusten tekemistä sopimuksen sitovuuteen liittyvien riskien johdosta."
Tässä on tietysti vain professori Aulis Aarnion käsitys asiasta. Joka haluaa olla pioneeri ja riitatapauksessa valittaa pesänjakajan päätöksestä käräjäoikeuteen, edelleen hovioikeuteen ja edelleen Korkeimpaan oikeuteen, niin siitä vaan. Sitten nähdään, oliko se mahdollista vai ei.
Jos tunnet KKO:n ratkaisun, joka mahdollistaa prosentuaalisen avioehdon, niin kerropa täälläkin.
Huomaan, että jonkinlainen ristiriita vallitsee prosentuaalisen avioehdon kiellon ja sijaan tulleen eli surrogaattiomaisuuden huomioon ottamisen välillä. Viimeksimainitusta kirjoitin:
"Mutta jos uuden rahoitukseen käytetään myös muuta rahoitusta (sinun avio-oikeuden alaisia varojasi ja ehkä myös miehen varoja), on syytä tehdä selvitys, jossa todetaan, mikä osuus hankintahinnasta milläkin varoilla on rahoitettu. Avio-oikeudesta vapaata on silloin se murtolukuinen osuus asunnosta, joka avio-oikeudesta vapailla varoilla on rahoitettu."
Esimerkki:
N rahoittaa uuden asuntonsa kauppahinnan 100.000 € sijoittamalla hankintaan entisen, avio-oikeudesta vapaan asuntonsa myyntikauppahinnan 60.000 € sekä avioliiton aikana säästämänsä (avio-oikeuden alaisen) 40.000 €. Avio-oikeudesta vapaata surrogaattia asunnon arvosta on 60 %.
Kun N ja M eroavat 10 vuoden päästä, asunto on N:n ainoa varallisuus; M on varaton. Asunnon arvo on 200.000 €.
Erottelu ja ositus:
N:n avio-oikeudesta vapaa osuus 120.000 €, ositettava säästö 80.000 €, mistä kumpaisenkin puolison avio-osa puolet eli 40.000 €. N pitää 160.000 €, M saa tasinkona 40.000 €.
Kun prosentuaalinen osuus siis toimii surrogaatti-tilanteessa, niin miksi se ei toimisi itse avioehtosopimuksessakin?
No, Aarniokin päätteli vain, että "ei liene mahdollista..."
Ajattelin niin, että prosenttiosuus tietystä esineestä on yksilöitävissä esinekohtaisesti (jolloin Aarnion perustelu ei pätisi). KKOlta ei löydy asiasta ratkaisua. Pikaisella haulla löytyi Henriikka Rostin gradu, jossa aihetta koskevat mielipiteet on koottu. Siinäkin tuli esiin, että määräosa jostain omaisuudesta voi jäädä avio-oikeuden ulkopuolelle vaikkei sellaista voisi avioehtosopimuksella sopia. Eli ainakin perustelun pitäisi olla toinen kuin mitä Aarnio esittää.
Siteeratut perustelut määräosasopimusta vastaan näyttävät olevan enemmänkin pragmaattisia eli että ei kannattaisi yleensä tehdä sellaisia sopimuksia, joiden pätevyyttä ei ole KKOssa kokeiltu. Määräosasopimusta puoltavat argumentit viittaavat KKO 2000/100 päätöksen perusteluun, jossa on sellainen ajatus, että säädösympäristön muuttuessa aviehtosopimuksen muotomääräystulkintaa täytyy voida muuttaa vaikkei laki olekaan muuttunut.
Jäämme odottemaan, koska ensimmäinen tällainen sopimuskiista oikeasti ratkaistaan KKOssa. Se on vain ajan kysymys, kun tällaisia sopimuksia kuitenkin tehdään. Tästäpä vinkkiä edistyksellisille naimisiin menoa tai eroa suunitteleville juristeille.
Enpäs huomannut, että olitkin jo täydentänyt tätä.
Sopimuksen muotovaatimustulkinta pitäisi testata kunnolla. Hyvä olisi saada selville sekin, miten KKO käsittelisi tapausta, jossa avioehtoa olisi säädetty avioliiton keston mukaan.
Muuten kuulostaa hyvältä mutta enpä usko että tuleva miehesi vuoden ruokakuluilla olisi kattanut 20% asunnon arvosta itselleen. Ei vaikka se olisi kuinka pieni yksiö tahansa.