Koulun vaihto

Itse olen jo aikuinen mutta lapsena muutimme paljon ja vaihdoin koulua ala-asteen aikana viisi kertaa ja asuimme kolmella eri paikkakunnalla. Kun minun vanhempani erosivat, tahtoi äitini mahdollisimman kauas isästä joten muutimme äidin perässä toiselle paikkakunnalle vaikka me lapset tappelimme muuttoa vastaan. Ei mennyt kuin pari kuukautta niin isä muutti perässä samaan kaupunkiin.

Itse koulunvaihdoista selvisin hyvin ja sain muutaman kaverin aina uudessa koulussa. En kuitenkaan tohtinut tutustua kovin moneen ihmiseen, sillä tiesin että muutamme taas. Minulla ei olekaan tuolta ajalta yhtään ystävää jäänyt.

Mutta jos poikasi itsekin on muuton kannalla niin kannattaa lähteä. Kaupungissa meno on aina erilaista ja kavereita saa varmasti. Itsekin olen asunut maalla lapsena ja kaupunkiin muuton jälkeen itsetuntokin vahvistui kun oli uusia virikkeitä harrastaa ja uusia kasvoja.

Mutta mikään ei estä isää muuttamassa perässä jos hän niin tahtoo. Meidän äiti muutti pariin otteeseen isäämme "pakoon" vaikka hän ei paha mies ole ollenkaan. Lopulta äiti luovutti ja asumme nyt kaikki perheenjäsenet samalla paikkakunnalla mikä on toki meille lapsille hyväksi, että näemme molempia vanhempia yhtä paljon.

en tiedä onko tästä minun turinasta mitään apua, mutta kirjoitinpa nyt kuitenkin. :)

eikä siitä sen kummempia traumoja voi jäädä, ainakaan sen kummempia kuin mistään muustakaan muutoksesta. Itsekin olen muuttanut ennen koulun alkua ja sitten vielä ala-asteella, ja kyllä välillä oli hieman haikea olo kieltämättä, mutta toisaalta haikeus johtuu myös luonteestani. Nyt lapseni on samassa tilanteessa, muutettiin uuteen ympäristöön juuri ennen koulun alkua ja taas on kohta muutto edessä. Joskus elämä menee vaan niin! Tarjoamalla suht vakaa kotiympäristö ja kannustava ote mm. koulunkäyntiä, harrastuksia ja kavereita kohtaan psyyke varmasti pysyy "normaalina", vaikka ympäristö muuttuisikin. Ja jos psyykkisesti tulee jotain häikkää, niin sitä tulisi muutosta riippumattakin.

Erityisopetusmahdollisuudet voivat uudessa, isommassa koulussa, olla paremmat, joten koulussa pärjäämisen kannalta kaupunkikoulu voi olla jopa parempikin vaihtoehto. Monet kertaavat jonkin luokan koulunsa aikana, eikä sekään maailmaa kaada, päinvastoin, se on joissakin tapauksissa lapselle vain parhaaksi.

Tsemppiä ratkaisuusi! Mutta muista, että yritä silti pitää lapsen isään jonkinlaiset suhteet yllä lapsenne takia. Lapsella on varmasti monta vuotta ikävä isäänsä, joten yhteyttä on "pakko" pitää, vaikka se ei sinun kannaltasi ehkä helppoa olekaan. Aurinkoa sinulle :)

Pitäisin lapsen nyt kevään vanhassa koulussa jotta kesken olevat asiat saatte päätökseen. Sitten kesällä uuteen kouluun lapsen tarpeen mukaan.

Miksi lapsella ei ole kuulolaitetta jos ei kuule kunnolla? Sehän vaikeuttaa lapsen elämää ihan kohtuuttomasti ja nimenomaan sosiaalista kanssakäymistä toisten kanssa.

Uudessa koulussa lapsi voi olla ihan toisessa asemassa kuin vanhassa koulussa. Asiat on niin kovin monesta kiinni.

Niin ja kyllä varmasti vaikutta aitsetuntoonkin jos koko ajan on oltava vähän varuillaan että kuulee..

Pieni Kiusaaminen. Kiusaaminen on aina yhtä helvettiä. Tässä tapauksessa koulun vaihto on vaan hyvä asia. Kaupungissa on enemmän lapsia ja mahdollisuuksia harrastaa ja todennäköisempää saada kavereitakin. Joten tsemppiä vaan! Ei se siitä pahemmaksi mene vaan todennäköisesti paremmaksi.